Atuagagdliutit - 06.06.1988, Qupperneq 15

NR. 49 1988
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
15

mmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmwmmmmmmmmi
Børsenimut iluarsiissutit
Naalakkersuisunut ilaasortap Emil Abelsenip ullormut saqqummersartumut Børsenimut allaaserisanut
marlussunnut 1. junimi saqqummersunut akissutini una nassiussimavaa. AG-p akissut ilannguppaa, Børsenimimi
allaaserisisat marluusut aappaat ulloq taanna AG-p saqqummiunnikuummagu.
Ullormut saqqummer-
sartup Børsenip pinga-
sunngomeq 1. juni 1988-
imi allaaserisaa toqqam-
magalugu, Namminer-
sornerullutik Oqartus-
sat nioqqutissiorfiata
avammullu niuerfiata,
ulluinnarni PRO-EKS-
mit taaneqartartup
1987-mi, amigaartooru-
taanut tunngasut pillu-
git, matumuuna allaase-
risami kukkunerusim a-
sunut imaluvuiniit alla-
mut sangutitsiniutinn-
gorsimasunut iluarsiis-
suteqassaanga.
1987-imi inemerit tamar-
miusut naatsorsuutigisa-
miit ajornenijussuunerat,
arlaannaatiguuUuunnit ilu-
muunngitsuunerarnianngi-
lara. Kisiannili Namminer-
somerullutik Oqartussat
sulifTeqarfinnit ingerlatsi-
sinnaanerat kanngunarsaa-
tissiinnnarsunasut taassal-
lugu sorraatsuliorneruvoq,
kalaallillu nunaanni pissut-
sinik toqqammaviusunik ili-
simaqannginnermit takutit-
sisuulluni.
PROEKS suliffeqarfippas-
suit allat assigalugit nunar-
suarmi niuernermi akit al-
lanngorartarnerinit nalaan-
neqarsimasuusoq. Tamak-
kununnga ilaapput 1987-mi
nioqqutissiarisartakkatta
pingaarnerit arlallit akii
naatsorsuutigisamiit anni-
kinnerungaatsiarsim ane-
rat, ukiumi siuliani pisima-
sunut naleqqiullugu.
PROEKS-mik ingerlatsivik,
Namminersomerullutik
Oqartussat sulifFeqarfii al-
lat assigalugit nunap im-
mikkoortortaani inuiaqati-
giinnut suliassanik arlalin-
nik inunnillu isumaginnin-
nermi politikkitut isikkulin-
nik qulangersimaameqar-
poq, takku a pingaarute-
qanngitsuungitsumik inger-
latsinermi inernerit tamar-
miusut sunniuteqarfigisa-
raat.
Tassunga atatillugu eqqar-
saatersuutit saqqummiutis-
savakka nutaamik 1. januar
1989-miit suliffeqarfinnut
iluarsartuussinissamut at-
tuumassuteqartut, tamak-
kua ilaatigut siunertaraat
PRO-EKS-p ingerlataanit
naliliisinnaanissaq ajor-
nannginnerulissasoq. Taa-
maasilluni isersarinnerulis-
sapput immikkoortortaqar-
fiit suut niuemiarluni piu-
masaqaatit malillugit nali-
lerneqartassanersut aam alu
suut pissutsit allat aallaavi-
galugit nalilerneqartassa-
nersut.
Ilanngulluguttaaq nassue-
rutigissavara immaqa suk-
kavaUaarsimavugut PRO-
EKS-mit annertusaanitsin-
nit allis aanitsinnillu aam-
malu siunissaq immaqa isu-
malluarngivallaalaarsigip-
put.
Inuiaqatigiimmi nutartik-
kat amerlasuunik pisaria-
qartitsipput ilaatigut mak-
kunani aningaasalersome-
qartussanik soorlu asser-
suutigalugit ilinniartitaa-
neq, inunnik isumaginnin-
nerup tungaa, innallagissa-
mik- imermik kiassarner-
millu pilersuineq soorlut-
taarlu nunami attaveqati-
giinnissamut pisariaqarti-
taanik sanaartomeq illu-
liornerullu tungaa. Anner-
paamik qafiakkiartorsin-
naasut salliutinnerpaasima-
vavut, tamannali pissusissa-
misuuginnarpoq inuiaqati-
giinni ukiorpanni uninngaa-
varsimanermik sapinngisa-
mik sivikinnerpaaq atorlu-
gu qaanngiiniarnerinik.
Taamaasiornerli pisortat
aningaasartuutaasa nam-
minersornerullutillu oqar-
tussat missingersersuu-
taannik ataqatigiisitsiniar-
nermi ajornartorsiutinik
nassataqarsimavoq.
Tamakku oqaatigereeraan-
ni pingaanngitsutut oqaati-
gineqassanngilaq annertuu-
mik aqutsinissamik ajomar-
torsiuteqarsimaneq PRO-
EKS-mi. Nukinnit maan-
gaannartitsinerit aningaa-
saliinerillu kukkusut arlal-
lit, soorlu assersuutigalugu
kilisaataateqamermi, ta-
makkua nipangiunneqaan-
nassanngillattaaq. Maan-
nakkuli aaqqiissutissanik
suliniartoqarpoq ajomar-
torsiutinit taamaattunit
siunissami annikilliissutaa-
sussanik kinguneqartussa-
nik.
Børsenip allaaserisaani in-
gerlatsiviup naatsorsuutai
aammalu namminersorne-
rullutik oqartussat 1987-
mut misserngersersuutai
pillugit kisitsisitigut paasis-
sutissanik kukkusunit ar la-
nik ilanngussaqarpoq. Nali-
liinerit sakkortuut eqqar-
saatigalugit, tamanna assut
ajuusaamarluinnarpoq:
— Ilumuunngilaq Børsen
allappat Royal Greenlandi-
mi kaaviiaartitsineq
soq.kaaviiartitsineq 1986-
mut naleqqiullugu 22%-mik
qaffariaqarsimavoq, missin-
gersersuutaaqqaarsimasu-
nilli 24%-mik annikinnerul-
luni.
— Nunaqarfxnni kaavii-
aartitat 51,7 million kronet
missaanniissimapput, Bør-
senimilu allaaserisatuut 109
million kroniunatik. Kaavii-
aartitat annertusiartorne-
rat malillugit amigartooru-
tit amerlisarnerat piviusuu-
ginnarpoq ajuusaarnaralu-
artoq, nioqqutissiorfiilli nu-
nap immikkoortoqarfunut
naalakkersuisuit politikki-
annut pingaaruteqartumik
ilaapput taamaasillutillu
niuemikkut nalilliisame-
rup ilaatigut peqataaatinne-
qartaratik.
Tamatumunnga illua-
tungiliuttuuvoq inunnik
isumaginninnermi ikiuutit
illoqarfinnilu inunnik amer-
lisaanerit. Aammami Dan-
markimi aningaasatigut
ikiorsiisameq takornar-
taanngilaq: eqqarsaatigilaa-
ginnaraani umiarsualiorfiit
ajomartorsiortut, aalisar-
nermik nunalerinermillu
ajomartorsioreeqisunik pi-
ginniinnamiarluni aningaa-
sat qanoq amerlatigisut
atorneqartarnersut.
- Landskarsip tamarmiu-
sumik amigaartoorutissai
naatsorsuutigisamit mis-
sangersersuutaasim asunit
580 million kroninit ajome-
russanngillat, tassami PRO-
EKS-imi amigartooruteqar-
neruneq akileraarutitigut
akitsuutitigullu minne-
runngi tsum illu annertuu-
mik KNI-mit (Kalaalliit
Niuerfiannit) sinneqartoo-
ruteqarnerunermit isertita-
qamemit taarsemeqassam-
mata.
— Namminersomerullu-
tik Oqartussat akileraaru-
sersuinerup ilarujussua aki-
leraarutinut toqqaannartu-
mik pileritsaassimanagu ili-
simavaa, taamaattumik
isertitanit akileraarutit an-
nikinnerupput Danmarkimi
pissutsinut naleqqiullugit.
Kalaallit Nunaanni nuna ta-
makkerlugu akileraartoqar-
tarpoq (Danmarkimi naala-
gaaffimmut akileraaruti-
suut) 1987-mi akileraaru-
taasussatut 7%-usumik.
Tassuna ilaapput kommuni-
nut akileraarutit tamakkua
20-miit 25% angullugu assi-
giinngiiartuusut. Isertita-
nik akileraarutit tamarmiu-
sut 1987-mi 1.327,5 million
kronisut annertussuseqar-
put, taakkunanngalu nam-
minersornerullutik oqar-
tussat 400 million kronit
missan gajaat akilersima-
vaat. Tamatumunnga tunn-
gatillugu nalunaarutigine-
qassaaq, »akileraarusersui-
neq« eqqussuinermik killi-
siisutut isikkulinnik akit-
suusereruineq landskarsi-
mut isertitsissutaasimam-
mat kr. 380 millionit mis-
saanni.
PRO-EKS-p aningaaserivik
sorleq atomeranut tunnga-
tillugu, aningaaserivik in-
gerlatsiviup kaaviiaartitaa-
nut nunanullu allanut atas-
suteqamerujussuanut na-
leqquttumik aningissusilik
toqqassallugu pissusissami-
suuginnassaq. Suliassat ta-
makkua aningaaseriviit ka-
laallit nunaanniittut naam-
maginartumik annertussu-
seqaratillu immikkut ilisi-
masaqarfiginngisaat naam-
massissallugit.
Handelsbankip aningaaseri-
vissuit allat assigalugit La-
tinamerikkami akiligassa-
qariigineqartusuut ajomar-
torsiuteqalersimanera,
oqatsiagaannaavoq aqqu-
sernermi aviisiusartunut
naleqqunnerusoq »tutsuvi-
ginartumik« inuutissarsiu-
titigut aviisimut naleqqut-
tuunngitsoq. PRO-EKS-p
akiitsorsinnaanera aningaa-
seriviup aningaasaataasa
tamarmiusut ilaminiin-
nannguaraat. Namminer-
somerullutik Oqartussallu
PRO-EKS-imit piginnit-
tuupput taamaasillutillu
taassuma akiligassarilersi-
masaannik qulamaveeqqu-
sisuullutik. Ilumoorpoq
namminersornerullu tik
oqartussat taarsigassarsini-
armmata, akiligassalli ta-
marmiusut nuna tamakker-
lugu isertitaasartunut, as-
sersuutigalugulu danmarki-
mi kommuninut arlalinnut,
danskit naalagaafliannut
europamilu nunanut alla-
nut naleqqiullugit annikit-
suinnaapput. Tassunga ata-
tillugu aamma pissusissa-
misuussaaq oqaatigissallu-
gu 1988-mut aningaasatigut
inatsisissaq missingersome-
qarsimammat annikinneru-
sumik sinneqartoorfiusus-
satut.
Kukkuneruvoq danskit naa-
lagaafliat qulamaveeqqusii-
suutinniassallugu Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sat nunanit allanit taarsi-
gassarsiniarnerinit. Tassani
ujartomeqarsimasoq unaa-
voq »letter of awareness«,
tassa allakkiaq, oqaatigin-
nittoq danskit naalagaaflia-
ta ilisimassagaa, namminer-
somerullutik oqartussat
nunanit allanit taarsigas-
sarsiniamerat. (...)
Naggasiullugu oqaatigeru-
H.J.RINKSVEJ23
P.O.BOX2S4
8900 NUUK
TLF.2 49 44
SKIM) & 9KINDPR0DUKTER
GUL KUNST å HUSFLID
GAVEARTIKIJ.R
KUNSTKORT
SOUVENIRS
SMYKKER
M P L står for kvalitet
Fremstillet i 16 m/m tyk
glasfiber m/ dobbelbund
bygget over træskelleL
Bådens dybe V form
skær igennem vandet og
gør båden virkelig stabil
i al slags vejr.
Fremstillet til Arktiske
forhold....
Båden kan leveres i:
19 ” & 24 ” incl. styr-
pult m/rat elec. pumpe
m.m.
For nærmere oplysninger
og brochure kontakt
NuuirOlieservice
3900 NUUK BO« IS? TU ?I033 I
Atuagagdliut
atuayaqssunivoK
anyt;rrj|,irsim;i, f inynt-
tamanyiiicinyne
atucirntiK r t <i r t <) r.
noKurorut
suppara, namminersorne-
mllutik oqartussat takoru-
suttarmatigik nutaarsiassat
kalaallit nunaanneersut
inuiaqatigiinnullu tunngas-
suteqartut qallunaat aviissi-
sigut saqqummiunneqar-
tamissaat. Tamatumunn-
gali peqatigitillugu naatsor-
suutigisariaqarpoq paasis-
sutissiinissami toqqamma-
vigisap eqqortuunissaa, taa-
maasilluni pingitsoorneqas-
sagaluarmata inuiaqatigiin-
nit kalaallinit annerusumik
minnerusumilluunniit tati-
gisassaanngitsumik isigin-
ninnerit, soorlu Børsenimi
allaatigineqarsimasutuut 1.
juni 1988-mi.
NARSAP KOMMUNIA
Overassistent
Ved Narsaq Kommunes økonomisk forvalt-
ningerstillingen som leder af lønkontoret le-
digforbesættelsepr. 1. juli 1988ellerefteraf-
tale.
Lønkontoret er normeret med 2 medarbej-
dere, som varetager alle de med lønsager for-
bundne arbejdsopgaver. Som øvrige grøn-
landske kommuner anvendes for måneds-
lønnedes vedkommende, Grønlands Cen-
trale lønanvisning og alle 14 dages lønninger
anvises til udbetaling via KNI's EDB time-
lønssystem.
Aflønning vil ske i henhold til overenskomst
mellem Det offentlige Aftalenævn og SIK/
HK.
For udenbys ansøgere vil der kunne anvises
bolig, for hvilken der betales husleje efter
gældende regler.
For hjemmehørende vil der kunne ydes fri til-
trædelsesrejse samt bohaveflytning under
forudsætning af mindst 1 års ansættelse.
Foren ikke-hjemmehørende ansøger vil rej-
se- og flytteomkostninger kunne afholdes. Ef-
ter mindst 2 års ansættelse ydes der fri fratræ-
delsesrejse og for hver 12 måneders ansæt-
telse ydes ferierejse.
Nærmere oplysninger om stillingen kan ind-
hentes hos kommunaldirektør Niels Od-
gaard, tlf. 312 77.
Ansøgning med oplysninger om tidligere be-
skæftigelse og uddannelse, bilagt kopi af ek-
samensbeviser og evt. udtalelser, skal være
Narsaq Kommune i hænde senest den 28.
juni 1988.
Narsaq Kommune, Box 37, 3921 Narsaq.
NARSAQ
Ung driftig by — smukt beliggende mellem
blanke fjorde i det solrige og smilende syd-
grønland.
NARSAQ harca. 2000 i ndbyggere—al le mo-
derne faciliteter — gode trafik-og forsynings-
forhold.
Idrætshal, jagt og fjeldvandring i pragtfuld na-
tur og geologisk interessant område, med
brusende elve og springende ørred, giver
sammen med sejlture på de dybe fjorde
mange fine muligheder for aktiv fritid.