Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 23.09.1988, Blaðsíða 6

Atuagagdliutit - 23.09.1988, Blaðsíða 6
6 ATUAGAGDL1UTIT/GRØNLANDSP0STEN NR. 80 1988 Takornariaqquseqaanngooq • mannalu sialuk anorilu, iluatsissagunarpulli Takornariartitsisameq Savalimmiuni oqallissutigitinneqarmat nunanit assigiinngitsuneersut inuit 300 missaat peqataapput - AG-p peqataatitaa Elisabeth Lyberth Lennert imaa allappoq: Atlantikup avannaamiut - kalaallit, islandimiut savalimmiormiullu - ta- kornariartitsisarneq pil- lugu pingajussaaneerlu- tik 16. -18. september Sa- valimmiuni isumasioqa- tigiimmata silamaasiit nakerfiginngilai. Sooru- nami ataatsimeeqatigiit- tarnemut sila akornu- taasanngikkaluarpoq, peqataasulli aamma qi- lanaarisimagaluarpaat qeqertat ornitamik ta- kuminassusiattaaq taku- sassaqarfigilaarsinnaas- sallugu. Taamaakkalu- artoq kalaallit angalati- taasa angalanertik ator- luarpaat, »silasiuinnar- tuunnginnamimmi«. Takornariartitsisameq pillugu nunat avannarliusut pingasuusut suleqatigiinne- rat ukiut pingasut matuma siomatigut aallartippoq, tassa siullermeerlutik ta- komariartitsisarnermut pi- lerisaarussisimagamik Is- landimi ingerlataminnik. Siorna Nuummiiput, tassa- lu ukiormanna Savalimmi- ut illoqarfiisa pingaamer- saanni Torshavnimiillutik. Nordiske Turistkomité qa- nittukkut ataatsimiinner- mini aalajangersimavoq tul- lianik Islandimi iliuuseqaq- qinniarlutik, qulamanngit- suminngooq qeqertap avan- naani kitikanniani illoqar- fimmi Akureyrimi. Savalimmiuni takomari- artitsinermut pilerisaarus- sisoqarmat Kalaallit Nu- naanni illoqarfiit arfineq pingasut peqataatitaqarput: Uummannaq, Aasiaat, Sisi- miut, Maniitsoq, Nuuk, Qa- qortoq, Narsaq aamma Ta- siilaq. Inuit peqataatitat ka- tillutik 17-iupput, taakku- nunnga ilaallutik Imemiar- tarfiutillit neriniartarfiutil- lillu Kalaallit Nunaanni kat- tuflianneersut, Namminer- sornerullutik Oqartussat peqataatitaat kiisalu aviisi- liortut marluk. Aamma pe- qataatitaqarput Grønlands- fly, Kalaallit Nunaanni Angalatitsivik aamma SAS. Pilerisaakkat, tassalu ta- kornariartitsinemik angala- titsinemillu inuussutissar- siuteqartut kikkuugaluil- luunniit, aggersitaat nuna- nit assigiinngitsuneersuup- put; taakkuuppullu Europa- meersut (naalagaafiiit ataa- siakkaat eqqarsaatigissan- ngikkaanni), Amerikkamit avannarlermeersut, Austra- liameersut Japanimeersullu - aggersimasut aningaasaa- tilittarsuarmik sutigut At- lantikup avannaa, maanna- liuni Savalimmiut, qanoq omigilersinnaatigissane- raat. Savalimmiormiutut qanersuunneq Savalimmiunut tikiussuun- neq persuanartorsiortit- sinngilaq. Kalaallit aggersi- taat islandimiunit pilerisaa- ruteqarfiginiakkanillu, Danmarkikkooqqaartaria- qartunit, ullormiut sioqqut- sillutik anngupput. Uagut kalaallit tusagassiortui avii- siliortuilu Torshavnimut ti- kikkatta mittarfimmiit Va- garimut bussertinneqarpu- gut ima sivisutigisumik, pif- fissaq atugarput nalileme- qarsinnaalluni Reykjaviki- miit Vagarip tungaanut tim- misartorsinnaanitsitut aamma nal. ak. pingasut-si- samat utaqqisariaqarsima- vugut inissarput sumiissa- nersoq paasiniarlugu. Kiisa- lumi ilisimatinneqarpugut ilaqutariikkuutaartuni inis- siortorneqassasugut. Hotel Borgigooq ulikkaarsim am- mat, naak inunnut 324-nut inissaqaraluartoq. Hoteli taanna Torshavnip qattor- nisa qutsinnerpaartaanniit- toq 108-nik initaqarsima- voq. Torshavnimi hoteli al- la, Hotel Hafnia, saqqum- mersitsisussanuttaaq atu- gassiissutaasimagaluarpoq. Piareersimaffigisimanngi- laalli inuit taamak amerlati- gisut takkunnissaat. Torshavnimi unnuk siul- leq Nordens Husimi tikillu- aqqusineqarpoq, tassani oqalugiarlutik savalimmiu- ni naalakkersuisut siulittaa- suat Atli Dam, Torshavnip borgmesteria Paul Mikkel- sen kiisalu Nordens Husip pisortaa. Oqalugiartoqa- reermat sisimiormiu isigin- naartitsisartoq Jens David- sen takutitsivoq. Sooruna- lumi savalimmiormiutut nerrippugut. Nerriviit takisuut marluk sanileriit savalimmiormiut nerisassaataannik qattora- vissimapput; soorlu kapisil- lit pujuukkat akuukkallu, raajat, kissavaasat, missit, savat nikkui - savalimmiu- toorlugit skærbekød - aam- ma arferit nikkui assigiin- ngitsut orserlugit. Akugitip- paat iffiat qaqortut imem- suersaatillu assigiinngitsut, savalimmiormiut »naalat- tut quujutaat« sodavande- rasaallu. Uangalu savalim- miormiut »kalaalimiutaan- nik«, aalisakkanik panertu- nik, nikkunik orsulinnik sa- vallu nikkuinik, mamarsa- vissoqaanga. Aammami alu- torsaatigeqaakka kapisillit, kissavaasat raajallu. Nerri- veqatimalu aperimmannga kalaallit tamakkuuteqartar- nersut aamma ajortaannia- villunga oqarfigiinnarpakka uagut nunatsinni raajat kis- savaasallu unnuk taanna nerisatsinniit annerujus- suusut. Tullianik neriartorpugut Hotel Borgimut, savalimmi- uni inatsisartut qaaqqusim- mata. Qaaqqusat inuit 300-t sinneqarput. Nerinerput si- visoqaaq kiammiunaqaluni- lu. Hotelip direktøria oqara- luarpoq silaannarissaatissa- nik ikkussisoqassasoq, ua- gulli saviatsiutigut iluatsil- lugit allarutigilluaannarpa- vut. Siuleqqiutigaavut kis- savaasat raajallu, tulliuppa- gut qilanngat qatigaat iffior- fikkut naatsiialianik naati- tanillu akuukkat miseqqer- lugit. Kinguleqqiutigaavut peerit cremelikkat. Qilan- ngat appatulli mamartigaat. Pingajussaanik Hotel Hafniamut neriartortinne- qarpugut, pakatsilaarpugul- li. Tassami saqisui niutsi- vinnik eqqussimmata ma- marunarteruttorlugit pileri- arpavut aalisakkat tarajor- tikkat, immitsemeritsunga- jaat, tamussilaaginnaraanni imerusunnarsereertartut. Taakkuuppulligooq sava- limmiormiut inuiattut neri- sannaavi, sassaalliutigisi- mavaallumi isumaqatigiis- sutaasimammat nu na tiki- saq namminertaaq nerisas- saativimminik sassaallissa- soq. Kalaallit Nunaat - torrallaanerpaavoq Tikikkatta aqaguani orni- gussuterput ammameqar- poq, tassalu takomariartit- sisarnermik pilerisaarussi- neq Torshavnip timersor- tarfiani ingerlanneqartoq. Kalaallit ulloq siullerli ula- paalerput attaveqarflgisin- naasatik oqaloqatigisalerlu- git. Saqqummersitsinerin- narmili tamanna pisanngi- laq, nangeqqinneqartarami nerinerup unikaallannerul- lu nalaanni. Ussattulli ilaat soorunami naammagittaan- narneq ajorput. - Aaqqissuunnera sus- saanngilaq. Uagut atuiniar- tussaasugut immikkoort il- lu ta ineqartitaasariaqanngi- lagut. Illoqarfiup avataanut takusaatitsisamerit aaqqis- suunneqarneri aamma naammanngillat, Østrigi- miu SAB Toursip takomari- Afholder BINGO i hallen Søndag den 25. september 1988. Gevinster kl. 19.30 6.000 kr. kl. 21.30 8.000 kr. Vel mødt. arfis sanik ujarlertartua Walter Aulehla naammagit- taalliorpoq. - Siorna Kalaal- lit Nunaat torrallaanerpaa- voq, uatsinnut naammagisi- maamartumik. Kalaallillu angalatitaat al- laniit ingasaassiniannginne- rupput. Ilaammi oqarpoq, »Saqqummersitsineq omi- tarput ajorinngivipparput. Silami angalaartitaasamer- put isomartoqaraluarpoq, maannarnerpulli pissarsivi- gaarput«. Allallu oqarput, »savalimmiormiut aatsaat tamanna misilikkamikku soorunami toorlanngitsoor- navianngillat«. N aammagittaalliu taasin- naasummi ilagisinnaavaat neriartornissamut kingor- nagullu bussimik angalassi- soqartannginneq. Silalumi pitsaasanngimmat angallas- siniamertaaq ajornartor- siornartarpoq. »Aaqqis- suussisimasut bussissaqar- tinngimmatigulluunniit ajorluinnarpoq. Nuna ag- geqqusisimasoq taamatut takutitaqartariaqanngikka- luarpoq«, ilaatigut taama- tut oqartoqarpoq. Kuffertit qlmaannarlugit Sapaat 18. september aal la r- tussanngorpugut, silarluk- kaluaqisorlu inuppassuit aterfiorput; kalaalertara- saartut savalimmiormiun- ngorsimasunik. Sapaallumi eqqorlugu aggersimasut am er laners aat, ilaatigullu- mi kalaallit, aallakaapput. Uagut aviisiliortut marluu- sugut timmisartoq siulleq ilaafligaarput islandimiut ilagalugit, aamma savalim- miunut ingerlaqatigereersi- masavut. Ilattalu nal. akun- neri marlussuit qaangiup- pata malittussaalluta. Ice- land Airip timmisartua 44- nik ilaasoqarsinnaavoq. Sa- valimmiunili sila ajoqimmat aammalu Islandip tungaa- nut assortussaagatta kalaal- ht ilaasussat peqquneqar- put kuffertitik Savalimmiu- ni Vagarip mittarfianut qi- maannarallaqqullugit. Is- landimut tikikkatta arfineq pingasut nassatatuaraat pooqattatik imaluunniit puussiat tigumiaannarsin- naasatik. Ullut marluk Islandimiit- tussaagatta isumaqatigiip- pugut Islandip alutomartui taku sartar ni arlutigik. Pe- qataasullumi ilaat saqqum- mersitsinernut assigiinngit- sunut peqataasareersima- gamik imminnut ilisarisi- malersimapput. Tamakku ilagaat islandimiu Kristjén Amgrimsson an galas arner- passuarmini Tasiilamiitta- reersimasortaaq. Taassu- malu bussimik takusartip- pai Geyserit, Lovbjerget aamma Gullfoss. Takusaa- nerput nalunaaquttap akunnerinik arfineq pinga- sunik sivisussuseqarpoq. Isumaqatigiissimavugut avissaartulersigata unnuk kingulleq nereqatigiinniar- luta. Taakkuli arfineq pi- ngasuusut kufiertitik suli tigusimanngilaat, busser- nitsinnilu telefoneqarfiit ti- killugillu Reykjavikimut siamguttuartarpugut paasi- niaalluta tikiussimanersut. Nukillaajallannaqaarli Sa- valimmiunut timmisartor- nissaq ulloq taanna unit- siinnameqarsim ammat. Taavalu Kristjån isumas- sarsivortaaq Islandimi illo- qarfiit annersaata tullia, Sellfoss, aqqusaassagipput tassani pisiniarfissuaq arfi- nemut aatsaat matusar- mat. Arfineq qaangilaara anngukkaluarpugut, sulilu- mi pisiniartoqartoq, sunaaf- fali arfernup qeqqanut ma- tusartoq. Kristjån illi sulisut ilaat oqaloqatigeriarmagu inuit arfineq pingasut taak- ku alersersiniarlutillu, qar- lissiniarlutillu, imngiaatisi- niarlutillu allanillu pisaria- qartitaminnik pisiniarsin- naanngorput. Kristjånip aamma sulis- sutiginninneratigut nerini- artarfissuarmi, Opera, ner- risikutsoorpugut stenbøfi- nik, ussigit neqaannik »saattuatsiassanngorlugit«. Bussemerput qallersugar- tornerpullu Saga Travelip Islandimeersup akilerpai, kisianni nerersuamerput pinnagu. Taamaalilluni an galanerput naggataarlu- arneqarpoq. Suli allanik Nunat pingasut Atlanti- kup avannaaniittut ta- kornariartitsisameq pil- lugu Savalimmiuni saq- qummersitsinerannit al- laaserisat arlallit AG-ik- kut ilannguttaqattaassa- vagut, annerusumik nu- natsinni illoqarfiit saq- qummersitsinermi peqa- taatitaqartut sammillu- git. KAUAlLfi NUNAAfji ‘’.ruus’VK W8 * "k«ai mnm Atlantikup avannaam nunat pingasuusut Kalaallit Nunaat, Island Savalimmiullu nunani taakkunani takomiartitsisamermik saqqummersitsinerat Savalimmiuni Torshavnimi ti- mersortarlissuarmi ingerlann eqarpoq. Vestnordens Turistmesse med Grønland, Island og Færøerne foregik i Torshavns Idræts- hal.

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.