Atuagagdliutit - 23.09.1988, Blaðsíða 6
6
ATUAGAGDL1UTIT/GRØNLANDSP0STEN
NR. 80 1988
Takornariaqquseqaanngooq • mannalu
sialuk anorilu, iluatsissagunarpulli
Takornariartitsisameq Savalimmiuni oqallissutigitinneqarmat nunanit assigiinngitsuneersut inuit 300 missaat
peqataapput - AG-p peqataatitaa Elisabeth Lyberth Lennert imaa allappoq:
Atlantikup avannaamiut
- kalaallit, islandimiut
savalimmiormiullu - ta-
kornariartitsisarneq pil-
lugu pingajussaaneerlu-
tik 16. -18. september Sa-
valimmiuni isumasioqa-
tigiimmata silamaasiit
nakerfiginngilai. Sooru-
nami ataatsimeeqatigiit-
tarnemut sila akornu-
taasanngikkaluarpoq,
peqataasulli aamma qi-
lanaarisimagaluarpaat
qeqertat ornitamik ta-
kuminassusiattaaq taku-
sassaqarfigilaarsinnaas-
sallugu. Taamaakkalu-
artoq kalaallit angalati-
taasa angalanertik ator-
luarpaat, »silasiuinnar-
tuunnginnamimmi«.
Takornariartitsisameq
pillugu nunat avannarliusut
pingasuusut suleqatigiinne-
rat ukiut pingasut matuma
siomatigut aallartippoq,
tassa siullermeerlutik ta-
komariartitsisarnermut pi-
lerisaarussisimagamik Is-
landimi ingerlataminnik.
Siorna Nuummiiput, tassa-
lu ukiormanna Savalimmi-
ut illoqarfiisa pingaamer-
saanni Torshavnimiillutik.
Nordiske Turistkomité qa-
nittukkut ataatsimiinner-
mini aalajangersimavoq tul-
lianik Islandimi iliuuseqaq-
qinniarlutik, qulamanngit-
suminngooq qeqertap avan-
naani kitikanniani illoqar-
fimmi Akureyrimi.
Savalimmiuni takomari-
artitsinermut pilerisaarus-
sisoqarmat Kalaallit Nu-
naanni illoqarfiit arfineq
pingasut peqataatitaqarput:
Uummannaq, Aasiaat, Sisi-
miut, Maniitsoq, Nuuk, Qa-
qortoq, Narsaq aamma Ta-
siilaq. Inuit peqataatitat ka-
tillutik 17-iupput, taakku-
nunnga ilaallutik Imemiar-
tarfiutillit neriniartarfiutil-
lillu Kalaallit Nunaanni kat-
tuflianneersut, Namminer-
sornerullutik Oqartussat
peqataatitaat kiisalu aviisi-
liortut marluk. Aamma pe-
qataatitaqarput Grønlands-
fly, Kalaallit Nunaanni
Angalatitsivik aamma SAS.
Pilerisaakkat, tassalu ta-
kornariartitsinemik angala-
titsinemillu inuussutissar-
siuteqartut kikkuugaluil-
luunniit, aggersitaat nuna-
nit assigiinngitsuneersuup-
put; taakkuuppullu Europa-
meersut (naalagaafiiit ataa-
siakkaat eqqarsaatigissan-
ngikkaanni), Amerikkamit
avannarlermeersut, Austra-
liameersut Japanimeersullu
- aggersimasut aningaasaa-
tilittarsuarmik sutigut At-
lantikup avannaa, maanna-
liuni Savalimmiut, qanoq
omigilersinnaatigissane-
raat.
Savalimmiormiutut
qanersuunneq
Savalimmiunut tikiussuun-
neq persuanartorsiortit-
sinngilaq. Kalaallit aggersi-
taat islandimiunit pilerisaa-
ruteqarfiginiakkanillu,
Danmarkikkooqqaartaria-
qartunit, ullormiut sioqqut-
sillutik anngupput. Uagut
kalaallit tusagassiortui avii-
siliortuilu Torshavnimut ti-
kikkatta mittarfimmiit Va-
garimut bussertinneqarpu-
gut ima sivisutigisumik, pif-
fissaq atugarput nalileme-
qarsinnaalluni Reykjaviki-
miit Vagarip tungaanut tim-
misartorsinnaanitsitut
aamma nal. ak. pingasut-si-
samat utaqqisariaqarsima-
vugut inissarput sumiissa-
nersoq paasiniarlugu. Kiisa-
lumi ilisimatinneqarpugut
ilaqutariikkuutaartuni inis-
siortorneqassasugut. Hotel
Borgigooq ulikkaarsim am-
mat, naak inunnut 324-nut
inissaqaraluartoq. Hoteli
taanna Torshavnip qattor-
nisa qutsinnerpaartaanniit-
toq 108-nik initaqarsima-
voq. Torshavnimi hoteli al-
la, Hotel Hafnia, saqqum-
mersitsisussanuttaaq atu-
gassiissutaasimagaluarpoq.
Piareersimaffigisimanngi-
laalli inuit taamak amerlati-
gisut takkunnissaat.
Torshavnimi unnuk siul-
leq Nordens Husimi tikillu-
aqqusineqarpoq, tassani
oqalugiarlutik savalimmiu-
ni naalakkersuisut siulittaa-
suat Atli Dam, Torshavnip
borgmesteria Paul Mikkel-
sen kiisalu Nordens Husip
pisortaa. Oqalugiartoqa-
reermat sisimiormiu isigin-
naartitsisartoq Jens David-
sen takutitsivoq. Sooruna-
lumi savalimmiormiutut
nerrippugut.
Nerriviit takisuut marluk
sanileriit savalimmiormiut
nerisassaataannik qattora-
vissimapput; soorlu kapisil-
lit pujuukkat akuukkallu,
raajat, kissavaasat, missit,
savat nikkui - savalimmiu-
toorlugit skærbekød - aam-
ma arferit nikkui assigiin-
ngitsut orserlugit. Akugitip-
paat iffiat qaqortut imem-
suersaatillu assigiinngitsut,
savalimmiormiut »naalat-
tut quujutaat« sodavande-
rasaallu. Uangalu savalim-
miormiut »kalaalimiutaan-
nik«, aalisakkanik panertu-
nik, nikkunik orsulinnik sa-
vallu nikkuinik, mamarsa-
vissoqaanga. Aammami alu-
torsaatigeqaakka kapisillit,
kissavaasat raajallu. Nerri-
veqatimalu aperimmannga
kalaallit tamakkuuteqartar-
nersut aamma ajortaannia-
villunga oqarfigiinnarpakka
uagut nunatsinni raajat kis-
savaasallu unnuk taanna
nerisatsinniit annerujus-
suusut.
Tullianik neriartorpugut
Hotel Borgimut, savalimmi-
uni inatsisartut qaaqqusim-
mata. Qaaqqusat inuit 300-t
sinneqarput. Nerinerput si-
visoqaaq kiammiunaqaluni-
lu. Hotelip direktøria oqara-
luarpoq silaannarissaatissa-
nik ikkussisoqassasoq, ua-
gulli saviatsiutigut iluatsil-
lugit allarutigilluaannarpa-
vut. Siuleqqiutigaavut kis-
savaasat raajallu, tulliuppa-
gut qilanngat qatigaat iffior-
fikkut naatsiialianik naati-
tanillu akuukkat miseqqer-
lugit. Kinguleqqiutigaavut
peerit cremelikkat. Qilan-
ngat appatulli mamartigaat.
Pingajussaanik Hotel
Hafniamut neriartortinne-
qarpugut, pakatsilaarpugul-
li. Tassami saqisui niutsi-
vinnik eqqussimmata ma-
marunarteruttorlugit pileri-
arpavut aalisakkat tarajor-
tikkat, immitsemeritsunga-
jaat, tamussilaaginnaraanni
imerusunnarsereertartut.
Taakkuuppulligooq sava-
limmiormiut inuiattut neri-
sannaavi, sassaalliutigisi-
mavaallumi isumaqatigiis-
sutaasimammat nu na tiki-
saq namminertaaq nerisas-
saativimminik sassaallissa-
soq.
Kalaallit Nunaat -
torrallaanerpaavoq
Tikikkatta aqaguani orni-
gussuterput ammameqar-
poq, tassalu takomariartit-
sisarnermik pilerisaarussi-
neq Torshavnip timersor-
tarfiani ingerlanneqartoq.
Kalaallit ulloq siullerli ula-
paalerput attaveqarflgisin-
naasatik oqaloqatigisalerlu-
git. Saqqummersitsinerin-
narmili tamanna pisanngi-
laq, nangeqqinneqartarami
nerinerup unikaallannerul-
lu nalaanni. Ussattulli ilaat
soorunami naammagittaan-
narneq ajorput.
- Aaqqissuunnera sus-
saanngilaq. Uagut atuiniar-
tussaasugut immikkoort il-
lu ta ineqartitaasariaqanngi-
lagut. Illoqarfiup avataanut
takusaatitsisamerit aaqqis-
suunneqarneri aamma
naammanngillat, Østrigi-
miu SAB Toursip takomari-
Afholder BINGO i hallen
Søndag den 25. september 1988.
Gevinster
kl. 19.30 6.000 kr.
kl. 21.30 8.000 kr.
Vel mødt.
arfis sanik ujarlertartua
Walter Aulehla naammagit-
taalliorpoq. - Siorna Kalaal-
lit Nunaat torrallaanerpaa-
voq, uatsinnut naammagisi-
maamartumik.
Kalaallillu angalatitaat al-
laniit ingasaassiniannginne-
rupput. Ilaammi oqarpoq,
»Saqqummersitsineq omi-
tarput ajorinngivipparput.
Silami angalaartitaasamer-
put isomartoqaraluarpoq,
maannarnerpulli pissarsivi-
gaarput«. Allallu oqarput,
»savalimmiormiut aatsaat
tamanna misilikkamikku
soorunami toorlanngitsoor-
navianngillat«.
N aammagittaalliu taasin-
naasummi ilagisinnaavaat
neriartornissamut kingor-
nagullu bussimik angalassi-
soqartannginneq. Silalumi
pitsaasanngimmat angallas-
siniamertaaq ajornartor-
siornartarpoq. »Aaqqis-
suussisimasut bussissaqar-
tinngimmatigulluunniit
ajorluinnarpoq. Nuna ag-
geqqusisimasoq taamatut
takutitaqartariaqanngikka-
luarpoq«, ilaatigut taama-
tut oqartoqarpoq.
Kuffertit
qlmaannarlugit
Sapaat 18. september aal la r-
tussanngorpugut, silarluk-
kaluaqisorlu inuppassuit
aterfiorput; kalaalertara-
saartut savalimmiormiun-
ngorsimasunik. Sapaallumi
eqqorlugu aggersimasut
am er laners aat, ilaatigullu-
mi kalaallit, aallakaapput.
Uagut aviisiliortut marluu-
sugut timmisartoq siulleq
ilaafligaarput islandimiut
ilagalugit, aamma savalim-
miunut ingerlaqatigereersi-
masavut. Ilattalu nal. akun-
neri marlussuit qaangiup-
pata malittussaalluta. Ice-
land Airip timmisartua 44-
nik ilaasoqarsinnaavoq. Sa-
valimmiunili sila ajoqimmat
aammalu Islandip tungaa-
nut assortussaagatta kalaal-
ht ilaasussat peqquneqar-
put kuffertitik Savalimmiu-
ni Vagarip mittarfianut qi-
maannarallaqqullugit. Is-
landimut tikikkatta arfineq
pingasut nassatatuaraat
pooqattatik imaluunniit
puussiat tigumiaannarsin-
naasatik.
Ullut marluk Islandimiit-
tussaagatta isumaqatigiip-
pugut Islandip alutomartui
taku sartar ni arlutigik. Pe-
qataasullumi ilaat saqqum-
mersitsinernut assigiinngit-
sunut peqataasareersima-
gamik imminnut ilisarisi-
malersimapput. Tamakku
ilagaat islandimiu Kristjén
Amgrimsson an galas arner-
passuarmini Tasiilamiitta-
reersimasortaaq. Taassu-
malu bussimik takusartip-
pai Geyserit, Lovbjerget
aamma Gullfoss. Takusaa-
nerput nalunaaquttap
akunnerinik arfineq pinga-
sunik sivisussuseqarpoq.
Isumaqatigiissimavugut
avissaartulersigata unnuk
kingulleq nereqatigiinniar-
luta. Taakkuli arfineq pi-
ngasuusut kufiertitik suli
tigusimanngilaat, busser-
nitsinnilu telefoneqarfiit ti-
killugillu Reykjavikimut
siamguttuartarpugut paasi-
niaalluta tikiussimanersut.
Nukillaajallannaqaarli Sa-
valimmiunut timmisartor-
nissaq ulloq taanna unit-
siinnameqarsim ammat.
Taavalu Kristjån isumas-
sarsivortaaq Islandimi illo-
qarfiit annersaata tullia,
Sellfoss, aqqusaassagipput
tassani pisiniarfissuaq arfi-
nemut aatsaat matusar-
mat. Arfineq qaangilaara
anngukkaluarpugut, sulilu-
mi pisiniartoqartoq, sunaaf-
fali arfernup qeqqanut ma-
tusartoq. Kristjån illi sulisut
ilaat oqaloqatigeriarmagu
inuit arfineq pingasut taak-
ku alersersiniarlutillu, qar-
lissiniarlutillu, imngiaatisi-
niarlutillu allanillu pisaria-
qartitaminnik pisiniarsin-
naanngorput.
Kristjånip aamma sulis-
sutiginninneratigut nerini-
artarfissuarmi, Opera, ner-
risikutsoorpugut stenbøfi-
nik, ussigit neqaannik
»saattuatsiassanngorlugit«.
Bussemerput qallersugar-
tornerpullu Saga Travelip
Islandimeersup akilerpai,
kisianni nerersuamerput
pinnagu. Taamaalilluni
an galanerput naggataarlu-
arneqarpoq.
Suli allanik
Nunat pingasut Atlanti-
kup avannaaniittut ta-
kornariartitsisameq pil-
lugu Savalimmiuni saq-
qummersitsinerannit al-
laaserisat arlallit AG-ik-
kut ilannguttaqattaassa-
vagut, annerusumik nu-
natsinni illoqarfiit saq-
qummersitsinermi peqa-
taatitaqartut sammillu-
git.
KAUAlLfi NUNAAfji
‘’.ruus’VK
W8 * "k«ai mnm
Atlantikup avannaam nunat pingasuusut Kalaallit Nunaat, Island Savalimmiullu nunani
taakkunani takomiartitsisamermik saqqummersitsinerat Savalimmiuni Torshavnimi ti-
mersortarlissuarmi ingerlann eqarpoq.
Vestnordens Turistmesse med Grønland, Island og Færøerne foregik i Torshavns Idræts-
hal.