Atuagagdliutit - 05.07.1989, Qupperneq 8

Aningaasat
amerlanerusut
Aalisameq pillugu isumaqatigiinniarneq naammassi-
neqarpoq. Kalaallit Nunaata EF-illu isumaqatigiinni-
artui EF-ip ukiuni tulliuttuni tallimani Kalaallit Nu-
naata imartaani aalisamissaa pillugu sapaatip akun-
nerani kingullermi isumaqartigiissuteqarput - Inga-
saassinerussanngilarlu isumaqatigiissut taanna illu-
atungeriit tamarmik naanunagisimaarluinnarsin-
naasaattut taassagaanni.
EF »pappialaannartigut aalisarpallaarunnaas-
saaq«, Kalaallit Nunaallu aningaasanik pissarsineru-
salissaaq, tassa ukiumut pissarsiarisartagai 30 pro-
centit missiliorlugit amerlissagamik. EF-ip kingup-
panniartarneranut tunngasut nalominartorsiutaasi-
masut iluarsineqarsiraapput kitaani pisassai ukiut
pingasut ingerlaneranni ikiliartuaartinneqartus-
sanngorlugit illuatungiliullugulu Tunumi pisassai
taamatut amerliartuaartinneqartussanngorlugit. Ka-
laallit Nunaatalu akileraaruteqanngitsunik EF-imut
niuertarnini attatiinnassavaa.
Isumaqatigiissut taanna tamatigut naammagisi-
maarnartuuvoq - Kalaallit Nunaannut EF-imullu.
Taamaakkaluartorli ilimagineqarsinnaavoq isuma-
qatigiissut taannarpiaq pillugu isumaqatigiinngitto-
qalerumaartoq Kalaallit Nunaanni EF-imilu.
Aalisarsinnaatitaanermut akiliutit qaffanneqarne-
rat pissutaalluni qularnangiluinnartumik Kalaallit
Nunaanni piumasarineqarumaarpoq kiguppannut
akileraarutit appartinneqamissaat aalisakkallu tu-
laanneqartut akiisa qaffatsinneqarnissaat.
EF-imilu pingaartumik Spaniap tungaaniit qular-
nanngilluinnartumik piumasarineqarumaarpoq Ka-
laallit Nunaata eqqaani saarullittassat amerlisinne-
qarnissaat - Naak Spaniap EF-imi ilaasortanngomer-
minut atatillugu siullermik akuersaarsimagaluaraa
taamaattunik piumasaqaateqartannginnissani.
Tamakkuli ilimagissagaluaraanniluunniit oqarta-
riaqarpoq aalisarsinnaaneq pillugu isumaqatigiissut
nutaaq pitsaalluinnaqqissaartuusoq. Aalisarsinnaati-
taaneq pillugu isumaqatigiissut siulleq ukiut tallimat
matuma siornatigut naammassineqarmat kalaallit
isumaqatiginninniartui allaat nunaminnik killuussi-
sutulluunniit taagomeqaleraluarput. Taamanikkulli
isornartorsiuisuusimasut taamanikkut oqaaserisi-
masatik ukiut ingerlaneranni arlaleriarlutik iisaria-
qartarsimavaat.
EF-imuttaaq tunngatillugu misilittagaqarneruler-
simagatta maannakkut nutaamik isumaqatigiissute-
qartoqaqqinnera pissutigiinnarlugu qinerseqqittaria-
qassanngilagut.
Flere penge
Så er den nye fiskeriprotokol i hus. Grønlands og EF’s
forhandlere nåede i sidste uge frem til et resultat om-
kring de kommende fem års EF-fiskeri i grønlandske
farvande - Et resultat, der uden overdrivelse nok kan
karakteriseres som det bedst tænkelige for begge parter.
EF får færre »papirfisk«, og Grønland får flere kontan-
ter, nemlig cirka 30 procent mere pr. år. Det kildne
spørgsmål omkring EF’s rejefiskeri er løst således, at der
sker en nedtrapning til 0 på vestkysten i løbet af tre år,
mens der samtidig sker en tilsvarende optrapning på
østkysten. Og Grønland bevarer sin toldfrie adgang for
eksport til EF.
Alt i alt en aftale, som der kim kan herske tilfredshed
med - både i Grønland og i EF.
Når det er sagt, hører det dog med til helhedsbilledet,
at der kan forventes efterfølgende intern uenighed i
såvel Grønland som EF.
Den højere betaling for fiskerirettighederne vil i Grøn-
land med sikkerhed føre til krav om såvel nedsættelse af
rejeafgiften som forhøjelse af indhandlingspriserne på de
fisk, der landes.
I EF vil der med sikkerhed blive tale om et stærkt krav
fra i det mindste Spaniens side om adgang til i hvert fald
de større torskemængder ved Grønland - Også selv om
Spanien ved indmeldelsen i EF fraskrev sig sådanne
rettigheder i første omgang.
Men disse udsigter til uenighed skal ikke overskygge
den kendsgerning, at den nye fiskeriprotokol er udtryk
for sund fornuft. Da den første fiskeriprotokol blev fær-
digforhandlet for snart fem år siden, blev de grønlandske
forhandlere nærmest karakteriseret som landsforræde-
re. Kritikerne fra den gang har i det mellemliggende
tidsrum måttet æde deres egne ord adskillige gange.
Også i forholdet til EF er vi blevet så scenevante, at det
ikke behøver at udløse valg, hver gang der indgås en ny
aftale.
immaqa snart!
Dronning Margrethe aamma Prins Henrik Kalaallit Nunaanni
angalanersuarminni nuannaarluinnarlutillu eqqissisimalluinnarsimapput,
angalanerlu taanna sisamanngormat Thulemi naggasemeqarpoq
(PL)Dronning Margre-
the Prins Henrillu nuan-
naarluinnarlutik eqqis-
sisimalluinnarlutillu Ka-
laallit Nunaanni anga-
laart arput.
Tamanna kunngikkor-
miut angalaqataasut ilaasa
AG-ip tusagassiortuanut
uppemarsarpaat. Allaat
inuit dronningimik prinsi-
millu angalaqatiginnittar-
tutoqqat ajasoorutigisima-
vaat sapaatit akunnerinik
pingasunik sivisussusulim-
mik Kalaallit Nunaanni an-
galanerminni taamaa qiima-
tigalutillu eqqissisimatigisi-
mammata. Ilaallu oqarpoq: -
Kalaallit Nunaanni angala-
nerat angalas arneran nit al-
lanit tamanit allaanerul-
luinnarsimavoq.
Tamannalu dronningik-
kut namminneerlutik up-
pernarsarpaat. Angalaner-
minni ornitassatik kingul-
liit Thule Air Base, Qaanaaq
aamma Siorapaluk omilis-
sallugit ataasinngormat ua-
likkut tusagassiortunit
Kangerlussuarmi apeqqa-
rissaarfigineqartillutik
dronningi ilaatigut ima
oqarpoq:
- Qularutigineqarunann-
gilaq prinsi uangalu Kalaal-
lit Nunaanni angalanitsinni
nuannisaarsimaqisugut.
Ukiuni arfineq marlunni
taamatut angalasimannge-
reerluni angalaqqinneq mis-
igisaqamartorujussuusima-
voq, naammi maaniikkaan-
gatta nuannersunik misigi-
saqartuaannartaraluarluta
maannakkut angalanerput
nuannisaarfigilluarsima-
varput. Ukiunimi qulini Ka-
laallit Nunaata namminer-
somerunerani pilers inne-
qarsimasorpassuit takusi-
mavagut.
Prins Henrillu oqarpoq:
- Nuannaarutigaarpullu
kalaallit namminersorneru-
lersimanerminnik ukiunik
qulinngortorsiuillutik nal-
liuttorsiutiginninneranni
peqataasinnaasimagatta.
Ammanerulerneq
Tusagassiortunik katersuu-
titsinermi peqataapput tu-
sagassiortut dronninngik-
kut angalaneranni malin-
naasimasut - Politikenime-
ersut, Berlingske Tidende-
meersut, Ekstra Blademeer-
sut, TV-A-meersut aamma
AG-meersut - kiisalu KNR-
TV-meersut Radioavisime-
ersullu, taakkulu tusagas-
siortunik katersuutitsinis-
saq piinnarlugu Kangerlus-
sualiarsimagamik katersuu-
titsineq naaniariartorlu
uterlutik aallarsimapput.
Apeqqutigineqartut siulliit
dronningip Grønlandsflyp
tusaataanut »Suluk«-mut
oqaaserisimasaanik aallaa-
veqarput. Radioaviisip apeq-
qutigaa dronningi isuma-
qamersoq Kalaallit Nunaa-
ta ineriartomeq akilersima-
gaa.
- Tamanna imaaliinnarlu-
gu taku neqars innaanngi-
laq. Malugisinnaavarpu t
inuit ammanerulerlutillu
inersimarpalaarnerulersi-
masut, tamannalu nuan-
naarutigisimaqaarput,
dronningi oqarpoq uiatalu
taperserpaa:
- Immaqami aamma eq-
qaasariaqarpoq akiliutissaq
kalaallit namminneq kaa-
sarfimminniit akilertus-
sanngorsimagaat. Nammin-
neerlutik nunaminnut aki-
sussaalersimapput taman-
nalu pilliuteqamerulerner-
mik kinguneqarsimavoq -
pilliullu taanna qallunaat
akilertarsimagaluarpaat.
Taama oqarmat dronnin-
gi ilaaqquppoq:
- Uanga aningaasanut
tunngasut eqqarsaatiginn-
gilakka - inuttut pilliutit eq-
qarsaatigineruakka.
Prins Henrik: - Aap, aap,
kisiannili aamma aningaa-
sanut tunngasortai ilann-
gullugit eqqarsaatigineqar-
tariaqarput.
Immaqa aliortukkat
»Suluk«- mi dronningip
mianersorluni tikitsiarsi-
mavaa, imerpallaarnerup
immaqa inuusuttut ilinnia-
gaqarniamerat aserorsin-
naagaa, taamaattumik ape-
rineqarpoq angalanerminni
tamanna malugisaqarfigisi-
maneraa.
- Oqartariaqarpunga - ilu-
moorlunga - tamanna uanga
nammineq isinnik sunngua-
milluunniit malugisaqarfi-
gisimanngikkiga. Taamaat-
toqarsimasinnaavoq, imma-
qaluunniit taamaattoqann-
gilluinnarpoq. Taamaallaat
aviisini tamakkua atuarsi-
mavakka. Immaqali tamak-
kua aliortuaannaapput. Im-
maqa pissutsit allanngore-
ersimapput. Isumaqarpun-
gali, imigissartomeq pissu-
tigalugu ilaarsissagaanni ta-
manna suli navianameru-
jussuusoq nunami inukit-
sunnguusumi - nunami
nammineemialerlaajusumi,
inuusuttortaminik tam anik
pisariaqartitsisumi.
Kunngikkormiutut
puisinniarneq
Dronningi ukiut 30-it inger-
laneranni arlaleriarluni Ka-
laallit Nunaanni angalaar-
tarsimavoq, naallu innut-
taasut ukiut taakkua inger-
laneranni allanngoriartorsi-
magaluartut dronningi isu-
maqarpoq ilorraap tungaa-
nut allanngoriartorsimasut
- tassami allanngoriartorne-
qarsimavoq:
- Tamatigut qassinilluun-
niit ukiulinnit nuannersu-
mik inussiarnersumillu ilas-
sineqartarsimavunga, ma-
lunnarporli nammineersin-
naanerulersimasusi. Ma-
lunnaarpoq kalaallit ullu-
mikkut kalaaliussusertik
misigisimanerulersimagaat,
nammineersinnaassusertik
nuannaarutiginerulersimal-
lugu, taamaaliomissamin-
nullumi pissutissaqarluar-
put. Malunnarpoq inuit atu-
garissaamerulersimasut,
isumaqarpungalu tamanna
ajunngilluinnartuusoq.
Berlingske Tidendellu
prinsi toqqarlugu apeqqute-
qarfigaa. Aperaa puisinnial-
laqqissisimanersoq, prinsilu
nangaajallagani akivoq:
- Pissanganarluinnartu-
nik ilikkagaqarpunga. Mo-
tori unitseriarlugu Johan
Straussip valsiliai nipitoor-
suarmik appittariaqarput.
Taava puisit aggerlutik an-
gallat kaavillugu qittatilis-
sapput, taavalu aallaaneqar-
sinnaalissapput!
Tamanna tusagassiortut
quiatsaatigaat - dronningil-
lumi. Aperivoq qallunaap
Lumbyep erinniai atorne-
qarsinnaannginnersut, ta-
mannalu prinsip akuersaa-
kutsoorpaa.
Taamaatiinnarneq
ajuusaarutigaa
Dronningi kalaallit puisin-
niartarnerat tapersersorni-
arlugu mildnngitsunik
iliuuseqartarsimasoq anga-
lanerminni tapersersugas-
saminik allamik nassaarsi-
manngilaq - iliuuserisima-
sanilu suli suunngigerpalul-
lugit oqarpoq, puisinniar-
neq taperserniarlugu iliuu-
serisarsimasani sorsuak-
kiuutissaannginnerarlugit.
- Isumaqaan nars ima vun-
ga puisinik, puisinniarner-
mik kalaallinillu silarsuar-
miut isiginninnerat eq-
qunngilluinnartuusoq.
Taaamattumillu ajuusaaru-
tigisorujussuuaara silamik
peqquteqarluta Paamiut
Qaqortorlu omissinnaann-
ginnatsigit, taqqavani puisit
amii atorlugit qaatiguulior-
talernikuupput puisit amii-
sa qanoq atomeqarsinne-
r an nik silarsuarmut nit-
taassisuusunik. Prinsilu ku-
jataaliarusuttorujussuuga-
luarpugut. Tikinngitsoora-
luarlugilli puisit qimmillu
amii pillugit oqalliseqataa-
juarumaarpugut.
Prins Henrik puisinniartar-
nilersaartoq.
Prins Henrik om, hvordan
mim fanger sæler. (Nordfo-
to)
Dronningillu qallunaat
tusagassiortut angalaqataa-
simasut eqqaallugittaaq ne-
riuutiginerarpaa, taakkuat-
taaq angalaqataanertik pis-
sarsiaqarfigisimas sagaat.
- Siomangersimaannar-
nata kingomangersimaan-
narnatalu, taamaakkajutta-
ramimmi. Maanimi taku-
sassat amerlaqaat. Sivisoo-
rujussuarmimmi angalaso-
qarsinnaavoq sulili misigisi-
malluni ilaannamininngua
angallavigisimallugu.
Immaqa snart
Berlingske Tidende: - Taku-
ara Ataqqinartorsuaq nan-
gaanngivilluni kalaalimi-
nertortartoq. Ajuallatsitsiu-
manak taamaaliorpit ima-
luunniit mamarigakkit?
- Mattak mamarisorujus-
suuara. Siornatigulli qullu-
gartorsimanngisaannar-
punga isumaqarpungalu
qulluganngersunngornavi-
arnanga. Aalisakkat paner-
tut mamartorujussuupput.
AG: - Paamiormiut tike-
raaqqusigaluartut Dronnin-
gip Prinsillu qanoq oqarfi-
giumavaat, Paamiuliariaq-
qinniarpisi?
- Ungasippallaanngitsuk-
kut. Naluarali qaquguussa-
nersoq. »Immaqa snart!«
Nalunaaquttap akunnera
qaangiummat dronningik-
kut Pituffiliarlutik aallar-
put, tassanngaanniillu Dan-
markimut utissapput sisa-
manngornermi julip arfer-
nanni.
Dronningikkut Kangaatsia-
miit avannamut angalane-
ranni assilisat allaaserisallu
AG-mi tapitut ilanngunne-
qassapput sapaatip akunne-
rani tuller mi.
Aasivik
Ukiormanna Aasivik ul-
lumikkut pingasunngor-
nermi aallartippoq, Kan-
gaatsiamilu Aasivimmut
allaffimmiit nalunaaru-
tigineqarpoq peqataasus-
sarpassuamik tikiussor-
toqareersimasoq.
Ullup ingerlanerani pi-
sortatigoortumik am-
maanersiortoqassaaq,
Aasiviullu aningaasaate-
qarfiani aningaaserisuu-
soq Kupik Kleist AG-
imut oqarpoq, naatsor-
suutigigitsik inuit 1000-
init amerlanerusut peqa-
taajumaartut. Ukior-
manna oqaluu serineqar-
tussat pingaamersaris-
savaat »Namminersor-
nerulemermiit nammi-
nersulivinnermut«. Aasi-
vissiortoqassaaq Tu-
nunngasumi, nunaqar-
fiup Iginniarfiup Kan-
gaatsiap Sisimiullu akor-
nanniittup eqqanngua-
niittumi.