Atuagagdliutit - 07.09.1990, Qupperneq 13

KILL1NGUSAAQ 13
Eqaluit eqalussunnilluartut
Inger Hauge Killingusaami nerisassiornermut allaaserinnittartutut nutaatut
aallartilerpoq
Ukialcrpoq. Qaqqat no-
orpiaat apummit nutaa-
mik attullattaarneqarta-
lerput, kigutaarnallu pi-
lutaat aappillarissiartu-
lerput. Allaaqqeqaaq, ul-
lulli sivikinnerulerlutil-
lu nillemerulerput. Ul-
laallu pujua kangerlunni
kangerliumanemilu is-
sukkaajuvoq.
Aasaq manna, qulamann-
gitsumik qangarsuarli taa-
ma kusanartigigami aatsaat
taama kusanartigisumi, nu-
annariinnarlugu aali sartar-
tut malugusuppallaanngil-
lat.
Illuatungaagut seqinna-
rittuamera kiattarneralu
nuannarisimavaat, qooqqut
tamarmik naasorpassuarnit
sikkerarfigineqarsimamma-
ta qorsooqqeqalunilu. Illua-
tungaagulli maalaarutigaat
qooqqup taakkorpiaat ip-
pernaqar pallaar neri, aam-
malu sapaatip akunnerpas-
suini sialoqannginnera pis-
sutigalugu kuuit imakissi-
maqalutik. Allaat ima ima-
kitsigalutik qissattarluni
eqalunniarneq ey'ornakuso-
orsimaqaluni - ilarpassuini-
lu ajornavittarsimalluni.
Peqarfiulluartunulli pi-
gaanni qillarinnik eqalut-
tassarpassuaqarpoq, nam-
mineerlunilu eqaloqarfim-
mut pisinnaanngikkaanni,
namminerlu nuannersumik
pisaqartameq misiginngik-
kaanni, taava »kalaaliaqqa-
mi« karserpassuamik eqalo-
qarpoq pisiareriaannarnik.
Eqaluk aappillarissumik
nerpilik aalisagaavoq ma-
maqisoq, taamaattumillu
peqqissaarullugu nerisassi-
arineqartariaqartoq. Eqa-
luk uuinnagaq siatarluun-
niit mamaqaaq, immikkulli
ittumik eqalussunninnera
qalaruloorneqarneratigut
sianneqameratigulluunniit
tammarsinnaasarpoq,
Nerisassiornermut najoq-
qutassiami tullianiittumi
eqaluk kissalaaginnarne-
qassaaq, taamaalilluni oo-
qanngitsuujunnaarsiinnar-
neqassalluni, orsunili, kimi-
nilu nammineerlunilu ma-
massutsi pigiinnassallugu.
Eqaluk tomatilik
naatitanillu
akuutissalik
(Inunnut sisamanut)
1 eqaluk kusanarioq 1 kilop
missaaniittoq.
3-4 tomatit inerilluarsima-
sut.
3-4 uanitsut mikisut cha-
lottet.
200 gram raajat qalipaajak-
kat:
1 dl. hvidvin »panertoq« (Aa-
lisakkap suppaliassaanik
taarserneqarsinnaavoq).
50 gram punneq.
1 qilertat uanitsuusaq (pur-
løg).
1 qilertat persillet.
Naasunik akuutissanik alla-
nik, soorlu tupaarnanik, se-
ernanik kuannilluunniit pi-
lutaannik mikisunik akoori-
soqarsinnaavoq.
Taratsut qasilitsullu ator-
neqalernerminni sequtsik-
kat.
Eqaluk pikuluiaruk ner-
piliaralugulu saaneqanngit-
soq.
Taakkua amii allinngor-
lugit uullivimmut ilikkit
peqqissaartumillu amia sa-
vimmik ipittumik amitsu-
mik savissalimmik peerlu-
gu. Nerpilli ataatsimuuin-
nassaaq.
Nerpik pingasunut-sisa-
manut aggoruk, siatsivim-
mullu marrarmut manissu-
mik naqqalimmut, punne-
rup ilamemganik taninne-
qarsimasumut, ilillugit.
Tomatit sisamanngorlu-
git avikkit ujarattaalu peer-
lugit. Tamatuma kingorna
tomatit centimeteritut angi-
tigisunik issoqqaarissunn-
gorlugit aggorneqassapput.
Naatitanik akuutissat
imermut errortukkit, angin-
gaatsiartunngorlugillu ag-
gorlugit.
Uanitsut ameraajakkit
saattuaranngortingajallu-
gillu aggorlugit.
Hvidviinni (suppaliassaq)
punnerup sinneranut qala-
qatigitiguk, kinersuttunn-
gornissaatalu tungaanut qa-
laatilaarlugu.
Taratseruk qasulitsuler-
lugulu kiisalu uanitsut ag-
gukkat ilanngullugit.
Siatsivik 150-imut inissil-
lugu kissaguk.
Eqaluup nerpii minutsini
tallimani-arfinilinni siakkit.
Kissatsilluameqassapput,
kisiannili qaamasunngora-
tillu manngertunngortinna-
git.
Taamaalinerani tomatit
aggukkat raajallu viinnimik
miseqqiamut ikikkit kissal-
lugillu. Qalassanngillat, taa-
maakkaluarpammi tomatit
aqitsuinnanngussammata.
Piflissaq kingullerpaaq
atorlugu naatitanik akuu-
tissat aggukkat miseqqa-
mut ikikkit.
Mianersorlutit nerpiit
puuguttanut itivissuunngit-
sunut, kissalaarsinnaasu-
nut ilikkit, miserarlu nerpiit
kaajallallugit kuillugu.
Sassaalliutigikkit flutesi-
lerlugit hvidviinnimillu nil-
lataartumik, miseqqiavit as-
singanik, iggiserlugit.
Nerilluarniarna
Inger Hauge
Qissattarluni iluatsitsinngikkaanni »kalaaliaqqami« nutaa-
nik eqalussisoqarsinnaa voq.
Har man ikke selv held med sig med stangen, kan der købes
line og friske ørreder på Brædtet.
POLAR SEAFGDD
GREENLAND AIS
HEAD OFFICE: P.O. Box 157 . DK-3900 Nuuk . Greenland
SALES OFFICE: P.O. Box 1109 . DK-9100 Aalborg . Denmark
Inger Hauge
allaaserisa-
qartortaarput
Killingusaaq-mi Inger
Hauge allaaserisaqar-
tartussatsitut pissar-
siaraarput. Qangalili
amigaatigiuarsima-
varput kalaallit neri-
sassaataannik mama-
runarluartunik paasi-
sunasaqarluartoq, In-
ger Haugelli allattale-
rumalluni akuersine-
ratigut Killingusaaq
nuannernerusumik
atuarneqarsinnaaler-
lunilu peqqinnarne-
rulissaaq.
Inger Haugep ilisaritin-
nissaa pisariaqarunann-
gilaq.
Ilisimaxminngittoqas-
sappalli pineqartoq tassa
Nuummi atuagaamiaq
piu massu seqqortooq,
Atuagkat-ni nammineq
allallu atuakkiaannik tu-
niniaanermi saniatigut
aammattaaq eqqumiit-
suliortut suleqatigiifli-
anni Simemeq-mi anner-
tuumik suliaqartoq.
Qaammammi uani In-
ger Haugep allaaseraa
eqaluk qanoq nerisassia-
rineqarsinnaanersoq,
mamarluarnera kimialu
tammartinnagit. Neri-
sassiamut ilitsersuut so-
qutiginartoq, ukioq man-
na eqalunnut kinguller-
nut atorluameqarsin-
naasoq.
Inger Hauge, Killingusaaq-mi allaaserisaqartortaaq,
eqaluit eqalussunnUluartumik nerisassiarineqarnis-
saannut mamarunarluartumik allaaserisaqaqqaar-
poq.
Inger Hauge, ny gæsteskribent i Killingusaaq, lægger
ud med en lækker opskrift på ørreder, der virkeligt
smager af ørreder.
Inger Hauge
gæsteskribent
Det er lykkedes for
Killingusaaq at kapre
Inger Hauge som gæ-
steskribent. Vi har
længe savnet en vir-
kelig kapacitet p& det
område, der hedder
lækker tilberedning
af grønlandske mad-
varer, men med Inger
Hauges ja til at skrive
for os, bliver det både
qjovere og sundere at
læse Killingusaaq.
Inger Hauge behøver
næppe præsenteres nær-
mere.
Men skulle nogen alli-
gevel være i tvivl, er der
tale om den dynamiske
Nuuk-boghandler, som
ved siden af at ekspedere
sine egne og andres bøger
over disken i Atuagkat,
og har fundet tid til et
omfattende virke inden
for kunstnersammen-
slutningen Simemeq.
I denne måned skriver
Inger Hauge om, hvorle-
des det kan lade sig gøre
at tilberede fjeldørreden,
så den bevarer hele sin
smag og saftighed. En
spændende opskrift, som
årets sidste ørreder med
fordel kan reserveres til.