Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 06.05.1991, Blaðsíða 6

Atuagagdliutit - 06.05.1991, Blaðsíða 6
Eqqumiitsuliat Simemup upemaakkut saqqummersitsineranik Ivan Burkal-imit Otto Baagøe-Nielsenip eqquumiitsuliai Ivan Burkalip eqqumiitsuliaasaannartut isumaqar- figai. Otto Baagøe-Nielsens drømmeagtige collager er eller Ivan Burkals mening flade og triste. Ivan Burkal Simernerup upemaak- kut saqqummersitsiar- nera Nuummi pisartut eqqumiitsuliomermut tunngasut suli annertu- nersaraat. Pingajussaa- nik saqqummersitsiner- mi Atuarfik Ukaliusap ataatsimiittarfia eqaar- saarfiullu aappaa atorlu- arneqaqaat. Ileqquliunneqarsimavoq saqqummersitsinissaq qila- naarisarlugu. Ornigarne- qaatigisarpaaluumi kikkut saqqummersitsissanersut, kikkut nutaarsiassaanersut takujumaneqartarmata kii- salu Nuummiut eqqumiit- sulioriaasianni nutaasunik isumassarsisoqarsimaner- soq arajutsitsaalineqartar- luni. Una kingulleq eqqarsaatiga- lugu alutomarnerpaagu- narput avataaniit peqataa- sut marluk Søren Rasmus- sen aamma Jens Peter Niel- sen. Taakku inuussutissar- siutigalugu eqqumiitsulior- tuugamik piflissarissaarlu- arsimapput isummerniar- nissaminnut imaluunniit qalipaatinik qanoq atuinis- saminnut. Søren Rasmusse- nilli assilialiai ersarissagaal- luartut persuarsiomartullu kiisalu Jens Peter Nielsenip pinngortitamik malussarip- pasilluartumik nittarsaatai ajoriinnagassaanngikkalu- arlutik pitsaanerusinnaaso- rinaraluarput. Otto Baagøe-Nielsenip pi- viusorpalaanngivissunik qa- lipagai pikkunaaqaat. Avii- sikunut qalipagai isumas- sarsiaasimasut piviusorpa- laanngillat isikkuminaratil- lu. Ilusaami isikkuminar- sinnaagaluartut moriinga- suliaavallaarnerisa paasiu- minaatsippaat, imminnullu assortuututut isikkoqaler- sillugit. Otto Binzer, saqqummer- sitserngaartoq, aamma Bir- git Petersen, saqqummer- sitsinernut annertunernut peqataarngaartoq, aallartil- luarput, naak teknikerissaa- vissutut oqaatigineq ajoma- raluarlutik. Otto Binxerip sisorartunik takorluugai ilusissatut pissanganartu- tut toqqagaasimapput. Bir- git Petersenip ukaliusanik qalipagaa ivikkat sallin- ngorteriarlugit ukaliusat qaqqallu tunorlinngorlugit qalipaaser su gaaner m igu t isikkulligaanermigullu tor- rallataavoq, pinngortitamik malussarissutsimik erser- sitsilluni. Ikaartltlkkat qaqutlgoortut Dorit Olsenip nersualaarne- qaatigisariaqarpai ikaarti- terlugit suliarujussuani Nuummi takukulaneqan- ngivissut; pingaartumillu »Sassuma arnaa« aamma minneralaannguit m ar luk »Ikaartiterlugit assilialiat«. Aqjup eqqumiitsuliariaat- sini assigiinngitsut nittar- saanniarsimagunarpai, arfi- niliinnaalli saqqummersik- kamigik mamaraluartitsiin- narpoq piginnaassutsinilu tamaasa nittaannagit. Si- mernermi saqqummersitse- qataasut allattaaq taamatut oqaatigisariaqarput. Uggor- naqaarli kukkunerusussa- gunartumik qalipakkat ilaat 20-25 umiarsualivissiorsi- mammata. Astri Heilmann uper- naakkut saqqummersitsisu- ni takusassiillluartaraluar- toq napparsimanini pissuti- galugu naammassisaqarpal- laarsimanngilaq. Ornigussi- masulli nuannaarutigisin- naavaat qangali assilialiari- simasai kiisalu qissianut qa- lipagarisimasai. Mehdi Emamip marriai kusanarluartut taanngit- soortariaqanngitsut ilagaat. Aatsaat tamakkuliulersima- gunanngivikkami, taa- maammallumi marriorlugit attasiai/ujamminut nuuliai piummanneqarluarput tin- ngunneqaannavillutillu. Taam aakkalu ar to q isuma- qarpunga saqqummersitat inissitsitigaasimanerat eq- qumiitsuliorpallannerual- laartoq eqaarsaarfiup inita- rujussuanut naleqqiutissa- gaanni, iikkamilu nivingati- tat assilissat minnerit amer- lavallaarlutik. Inger Haugep ukiorman- na ikaartitikkamut assiliali- at kusanavissut saqqum- mersippai, pingaartumillu «nattoralik« aamma «taate- raat« torrallavissimavai. Timmissat isikkulernerat tunuliinut tulluarluartuu- voq, qalipaasorpalaavilluni. Tunisaqarluarput Saqqummersitsinermi tuni- sat 71.000 kronenik isertit- sissutaapput, ajunngeqaaq ersiutaalluarlunilu uper- naakkut saqqummersitsi- sarnerup soqutigineqarne- ruleriartorneranut. Saqqummersitat ilaat- taaq pinnersaasiarpassuit torrallataaqaat, inuit ta- makkulerillaqqissut sanaa- vi. Piummanneqarnerpaa- juppullu iluliarmiut Ole aamma Kaja Mørupikkut suliarisimasaat. Simemeq taamaalilluni nutaartaqavissunik saq- qummersitsinngilaq, tamat- tali isumatsitut pioreersu- nik annertusisitsisuulluni. Naak annertunngikkalua- nik! Puigortariaqanngilarli saqqummersitsinerup aaq- qissuussaanera eqqumiitsu- lianik saqqummersitsiner- mut assersuunnarani juulli- lemerani tuniniaanermut eqqaanarnerummat. Ta- manna tamatta arajutsisi- magunanngilarput, nerius- saagullu tullianik upernar- nissaanut saqqummersitsi- nissami tamanna eqqaama- niarneqarumaartoq. Simernerup upernaakkut saqqummersitsisarnera Nuummi alutorsaataalluartarpoq Simerneqs forårsudstilling er stadg den største kunstbegivenhed i Nuuk **»>«**

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.