Atuagagdliutit - 06.05.1991, Blaðsíða 6
Eqqumiitsuliat
Simemup upemaakkut saqqummersitsineranik Ivan
Burkal-imit
Otto Baagøe-Nielsenip eqquumiitsuliai Ivan Burkalip eqqumiitsuliaasaannartut isumaqar-
figai.
Otto Baagøe-Nielsens drømmeagtige collager er eller Ivan Burkals mening flade og triste.
Ivan Burkal
Simernerup upemaak-
kut saqqummersitsiar-
nera Nuummi pisartut
eqqumiitsuliomermut
tunngasut suli annertu-
nersaraat. Pingajussaa-
nik saqqummersitsiner-
mi Atuarfik Ukaliusap
ataatsimiittarfia eqaar-
saarfiullu aappaa atorlu-
arneqaqaat.
Ileqquliunneqarsimavoq
saqqummersitsinissaq qila-
naarisarlugu. Ornigarne-
qaatigisarpaaluumi kikkut
saqqummersitsissanersut,
kikkut nutaarsiassaanersut
takujumaneqartarmata kii-
salu Nuummiut eqqumiit-
sulioriaasianni nutaasunik
isumassarsisoqarsimaner-
soq arajutsitsaalineqartar-
luni.
Una kingulleq eqqarsaatiga-
lugu alutomarnerpaagu-
narput avataaniit peqataa-
sut marluk Søren Rasmus-
sen aamma Jens Peter Niel-
sen. Taakku inuussutissar-
siutigalugu eqqumiitsulior-
tuugamik piflissarissaarlu-
arsimapput isummerniar-
nissaminnut imaluunniit
qalipaatinik qanoq atuinis-
saminnut. Søren Rasmusse-
nilli assilialiai ersarissagaal-
luartut persuarsiomartullu
kiisalu Jens Peter Nielsenip
pinngortitamik malussarip-
pasilluartumik nittarsaatai
ajoriinnagassaanngikkalu-
arlutik pitsaanerusinnaaso-
rinaraluarput.
Otto Baagøe-Nielsenip pi-
viusorpalaanngivissunik qa-
lipagai pikkunaaqaat. Avii-
sikunut qalipagai isumas-
sarsiaasimasut piviusorpa-
laanngillat isikkuminaratil-
lu. Ilusaami isikkuminar-
sinnaagaluartut moriinga-
suliaavallaarnerisa paasiu-
minaatsippaat, imminnullu
assortuututut isikkoqaler-
sillugit.
Otto Binzer, saqqummer-
sitserngaartoq, aamma Bir-
git Petersen, saqqummer-
sitsinernut annertunernut
peqataarngaartoq, aallartil-
luarput, naak teknikerissaa-
vissutut oqaatigineq ajoma-
raluarlutik. Otto Binxerip
sisorartunik takorluugai
ilusissatut pissanganartu-
tut toqqagaasimapput. Bir-
git Petersenip ukaliusanik
qalipagaa ivikkat sallin-
ngorteriarlugit ukaliusat
qaqqallu tunorlinngorlugit
qalipaaser su gaaner m igu t
isikkulligaanermigullu tor-
rallataavoq, pinngortitamik
malussarissutsimik erser-
sitsilluni.
Ikaartltlkkat
qaqutlgoortut
Dorit Olsenip nersualaarne-
qaatigisariaqarpai ikaarti-
terlugit suliarujussuani
Nuummi takukulaneqan-
ngivissut; pingaartumillu
»Sassuma arnaa« aamma
minneralaannguit m ar luk
»Ikaartiterlugit assilialiat«.
Aqjup eqqumiitsuliariaat-
sini assigiinngitsut nittar-
saanniarsimagunarpai, arfi-
niliinnaalli saqqummersik-
kamigik mamaraluartitsiin-
narpoq piginnaassutsinilu
tamaasa nittaannagit. Si-
mernermi saqqummersitse-
qataasut allattaaq taamatut
oqaatigisariaqarput. Uggor-
naqaarli kukkunerusussa-
gunartumik qalipakkat ilaat
20-25 umiarsualivissiorsi-
mammata.
Astri Heilmann uper-
naakkut saqqummersitsisu-
ni takusassiillluartaraluar-
toq napparsimanini pissuti-
galugu naammassisaqarpal-
laarsimanngilaq. Ornigussi-
masulli nuannaarutigisin-
naavaat qangali assilialiari-
simasai kiisalu qissianut qa-
lipagarisimasai.
Mehdi Emamip marriai
kusanarluartut taanngit-
soortariaqanngitsut ilagaat.
Aatsaat tamakkuliulersima-
gunanngivikkami, taa-
maammallumi marriorlugit
attasiai/ujamminut nuuliai
piummanneqarluarput tin-
ngunneqaannavillutillu.
Taam aakkalu ar to q isuma-
qarpunga saqqummersitat
inissitsitigaasimanerat eq-
qumiitsuliorpallannerual-
laartoq eqaarsaarfiup inita-
rujussuanut naleqqiutissa-
gaanni, iikkamilu nivingati-
tat assilissat minnerit amer-
lavallaarlutik.
Inger Haugep ukiorman-
na ikaartitikkamut assiliali-
at kusanavissut saqqum-
mersippai, pingaartumillu
«nattoralik« aamma «taate-
raat« torrallavissimavai.
Timmissat isikkulernerat
tunuliinut tulluarluartuu-
voq, qalipaasorpalaavilluni.
Tunisaqarluarput
Saqqummersitsinermi tuni-
sat 71.000 kronenik isertit-
sissutaapput, ajunngeqaaq
ersiutaalluarlunilu uper-
naakkut saqqummersitsi-
sarnerup soqutigineqarne-
ruleriartorneranut.
Saqqummersitat ilaat-
taaq pinnersaasiarpassuit
torrallataaqaat, inuit ta-
makkulerillaqqissut sanaa-
vi. Piummanneqarnerpaa-
juppullu iluliarmiut Ole
aamma Kaja Mørupikkut
suliarisimasaat.
Simemeq taamaalilluni
nutaartaqavissunik saq-
qummersitsinngilaq, tamat-
tali isumatsitut pioreersu-
nik annertusisitsisuulluni.
Naak annertunngikkalua-
nik! Puigortariaqanngilarli
saqqummersitsinerup aaq-
qissuussaanera eqqumiitsu-
lianik saqqummersitsiner-
mut assersuunnarani juulli-
lemerani tuniniaanermut
eqqaanarnerummat. Ta-
manna tamatta arajutsisi-
magunanngilarput, nerius-
saagullu tullianik upernar-
nissaanut saqqummersitsi-
nissami tamanna eqqaama-
niarneqarumaartoq.
Simernerup upernaakkut saqqummersitsisarnera Nuummi alutorsaataalluartarpoq
Simerneqs forårsudstilling er stadg den største kunstbegivenhed i Nuuk
**»>«**