Atuagagdliutit - 29.05.1991, Blaðsíða 7

Utoqqalinersiutillit
atorfeqarsimasut
naammagittaaliuutaat
All.: Nathan Jakobsen, Paamiut
teqassaanga allagarisima-
Qulequtsiussara pillugu 22.
december 1990 Naalakker-
suisut ilaasortaasa ilaan-
nut, partiillu siulitaasuinut
AG-mullu allagaqarsiinavu-
nga ajoraluartumillu suna
pissutaasimanerluni AG-mi
ilanngunneqanngitsoorpoq,
allakkat taakku nassiussi-
mavakka januar 1991 aallar-
tilaartoq.
Nutaamillu aaqqissuussi-
neq oqallisaajuarmat,
maammagittaalliuutigine-
qartullu tunngavigisaat
naalakkersuisut paasiniar-
niarmassuk matumuuna
pissutaasunik erseqqissaa-
Asasara KIK-p siulittaa-
suua Marie Lyberth.
KIK-p ilaasortai tamak-
kerlugit kanngutsiummer-
sippatit! Oqalhsissaq taa-
mak pitsaatigisoq sooq taa-
matut aallartippiuk?
Taamaaliinnarlutit aku-
lerunnikkut peqatigiiflipput
Naqqiutit
Aprilip 11-ani Atuagagdliu-
tit atuartartunit qanoq isu-
maqarfigineqarnersut ullup
qeqata tungaanut Raadiuk-
kut toqqaanartumit isuma-
siorneqarmata, oqaloqatigi-
neqartut kingullersaat as-
sut isumaqatigigakku. Atu-
agagdliutit kalaallisoortaat
kukkuneqarpallaarnerar-
magit, ilumoorami. Utoqa-
saajuvunga 61-nit ukioqar-
lunga taamaattumit mee-
raaninnit Atuagagdliutit
Avannaamiorlu soqutigalu-
git atuartarsimavakka. Na-
qinnerliomerpassuaqaratil-
lu naqinerliornituarssui
aviisit taakorpiaat saqqum-
memerani naqqiuteqarflgi-
neqartarlutik.
Naatsumit oqaatigalugu
kalaallit oqaasiinut pigin-
naaneqarluartut aaqqissui-
suusarsimapput taamani-
ngaatsiarsuaq oqarluaanna-
raanni allattaasitoqaq ator-
luarallarmat. Ullumikkulli
sakkalu siulliit issuaavigi-
sarlugit.
Naammagittaalliorner-
mut pissutaanerpaasut pi-
ngasuupput ukuupullu: Si-
ullermik utoqqalinersiat
akileraaruserneqarnerat,
soraarnerussutisiat angis-
susii nqjoqqutaralugit utoq-
qalinersiat ikilinerat pinga-
jussaanillu atorfeqarsima-
nermi soraarnerussutisiat
inummut ilanngaataata
peerneqarnera milliserujus-
suarneqameraluunniit. Im-
mitsinnut assersuutigilata,
pissutaasut taagukkakka
sanngiinnerulersippat. Kiap
tusaarusussinnaavaa ilan-
nanngivissumillusooq tissi-
saarisutut oqaluttoq?
Peqatigiiflipput annaan-
niarlugu immaqa ima aperi-
sariaqalerpugut: Qanoq ili-
orluta KIK nutaamik siulit-
taasortaartissavarput?
allattaasitaaq atuutilereer-
soq naqinnerbuvinerpassuit
saqqumilaalerput. Aviisit-
sinnilu naqqiuteqarfigine-
qaratik tamanut atuagas-
sanngorlutik saqqummiun-
neqartalerlutik. Atuagagdli-
utaannaanaangitsuni aam-
mali aviiseeqqani soorlu
aamma Qaqortup aviisee-
raani Kujataamiuni taama
pisoqartalerpoq.
Pisuutitsinianngikkalu-
arlunga aaqqissuisut eqeer-
simaarnerusariaqaraluar-
neri assut eqqaasarpakka.
Kisiannimi aamma eqarsaa-
tigillualerlugu tupinnarpal-
laianngilaq. Inuviaqatigiit
qallunaat oqaaseqatigingil-
luinakkavut Atuagagdliuti-
ni aamma inissisimasoru-
jussuanngormata. Aviisee-
qanilumi qangatut tuaviupi-
lunnatik aaqqissuisut peri-
arsinnaajunnaarunarput.
Taannartaa uggomaraluar-
poq.
pissutigalugit 1991-mi qaa-
mammut aningaasarsiagut
1990-mi qaammammut ti-
gusartakkavut 2.604,00 kr-
nik ikilipput tassa ukiumut
31.248,00 kr-nik taakkulu
aningaasat akilersuinermi
sunniutilerujussuupput
ilaannuUumi akiligassanik
kinguaattoornermik kingu-
neqarpallattalereerlutik.
Naalakkersuisut kukku-
nertik taanna paasineq sa-
perpaat imaluunniit paasin-
ngitsuusaarpaat kommunil-
lu aningaasameereeqisut
saafligineqarsinnaanerat
innersuussutigalugu uffa
kukkunerit taama erseqqit-
sigisut.
Atugarliorpat
Taavalu AG-mut ilanngu-
tassiarisimasaraluanni su-
na pissutigisimanerlugu
ilanngunneqarsimanngitsu-
mi, uffalu assinga Inunnik
Isumaginninnermi Naalak-
kersuisut tigusimasaani
imaattut issuassavakka:
Naalakkersuisuttami angu-
niagaat oqartarlutik: »Utoq-
qartavut atugarissaarneru-
leqqullugit« imaalinngin-
nerpoq »Utoqqartavut atu-
garliorneruleqqullugit«.
Soraarnerussutisialippas-
suupput ukiorpassuarni
namminerisaminnik Ulo-
qartitaallutik, inuiaqati-
minnik sullissisimanermin-
ni ima sungiussisimatigisut
inissiarsuarni najugaqaler-
nissartik sapertarlugu, taa-
malu kisimillutik najugaqa-
rumanerusarlutik.
Ilaatigut nammineq pi-
sinnaqjunnaavinnikuuUuni
aapparisallu pitsorlusseru-
jussuarnermigut qangatut
pisinnaajunnaarsimasup sa-
paatip akunneranut tiimit
marluk kommunimit ikior-
neqartalerneq qujanartuu-
voq.
Ajuusaarnaqaaq qanga
atugarliungaartarsimanit-
sinnut, ilaatigummi kiffan-
ngoqqaaratta qammammut
30,00 kr-nisiaqartunut uki-
unili kingullerni qanga pine-
Kære KIK-formand, Marie
Lyberth.
Du gør alle KIK-medlem-
mer flove! Hvordan kan du
starte en ellers god diskus-
sion sådan?
Som du griber sagen an
gør du bare vores forening
qarnitsinnut taartigitillugu
atugarissaartitaaleraluar-
nerput manna kipitinneqar-
toq iluarsineqassanngim-
mat. Taamaalisoqanngip-
pammi »nunasiaanerup na-
laani« pineqarnitsinnut
utersaalissaagut, aammalu
sapilivitsinnata illunngua-
gut qimakkusunngilagut.
Naalakkersuisunut taman-
na eqqarsaatigeqqunaqaaq.
Akllliuartarpugut
Kiffanngoqqaarattali, naak
akissaatikikkaluaqaluta so-
raaminngornissarput tikil-
lugu soraamerussutisias-
satsinnut nakkaatitsiuar-
tarsimavugut, maannamul-
lu »AtorflUit kattuflianut«
akiliiuartarluta. Taamaat-
tumik isumaqaqqajaanar-
tarpoq inunnik isumagin-
ninneq oqaluuserileraanga-
mikku isertitat pivallaarta-
raat.
Suummi tarmarmik ukiu-
ni makkunani akitsoriartu-
innarmata.
Kiisalu 1991-mut aaqqis-
sussinermut allannguutis-
satut atorneqarsimasut so-
raarnerussutit akileraaru-
serujussuarlugit aammalu
utoqqalinersiutit akileraa-
ruserneri allatigut aaqqin-
neqarsinnaasorinaraluar-
put, soorlu makkunuuna:
Nuna tamakkerlugu aki-
leraarutip qaffanneratigut,
tamanna inuiaqatigiinnut
artornassaqaluaqaaq, ajor-
neruvorli utoqqaat pineqar-
nerat aaqinneqarmat utoq-
qaqataasa pineqarnerat pil-
liutigalugu.
Aningaasarsiaqqaortune-
rit annerusumik akileraar-
talersinnerisigut, unifligi-
neqartartoq allafllssornik-
kut ajornartorsiulernissaq,
ajornanngitsoq paasineqan-
nginnerpoq utoqqaat aaq-
qissuussivigineqarnerisi-
gut.
Imigassap akileraaruseq-
qinneratigut, imigassamik
atuinersuatsigut tusaama-
nerlugaanersuarput illuatu-
ngilersinnaalissagaluaratsi-
gu tamatumuunattaaq
utoqqartavut ikiorlugit
oqarsinnaalissagaluaratta.
Naalakkersuisut ilassin-
ninnermut atugassaasa iki-
lineqarnerisigut, kiammiul-
lutami akileraarutivut aki-
leraarutivut naalakkersui-
sutta atornerluttariaqan-
ngimmatigik.
Allarpassuit taagorneqar-
sinnaagaluartut taakku
naammagiinnarlakka.
Naalakkersiusuvut ataq-
qivavut isumalluarfigalu-
gimmi qinigarigatsigik, asu-
liinnarmi panalisanngim-
mata. Kisiannili..
svagere og svagere. Hvem vil
høre på en, der råber op på
en nærmest komisk, men
tragisk måde?
For at rede vores forening
skulle man måske stille sig
et spørgsmål: Hvordan får
man en ny KIK-formand?
KIK-p ilaasortai
kanngusupput
Allattoq Jesper G. Labansen, Aasiaat
All.: Karoline Abeisen, Qaqortoq
KIK-medlemmer flove
Af Jesper G. Labansen, Aasiaat
Arferit
isumaqatigiin-
ngissutaasut
Danmarkimi naalakkersuisut
illuatungerlitik imaluunniit Kalaallit
Nunaat akerlerilerpaat
REYKJAVIK - Naala-
gaaffinnit assigiinngit-
suneersut arfanniarner-
mut kommissioniat,
IWC, ataatsinngormat
Reykjavikimi ukiumoor-
tumik ataatsimiilermat
isumaqatigiinnginneq
aallartereerpoq; naala-
gaaffiit arfanniartartut
eqqissisimatitserusut-
torlu akominnaanniun-
ngitsoq aammali Dan-
markip ataatsimiinner-
mi peqataatitaasa akor-
nanni.
IWC-mut ilaasortaasar-
put taamaallaat nunat nam-
minersuissut, taamaattu-
mik arfanniarfiusartut Ka-
laallit Nunaat aamma Sava-
limmiut kiisalu kujasinne-
rusumiittut eqqissisimatit-
sinissamik ilungersuutigin-
nittut taaseqataasinnaan-
ngillat. Arfanniarnermut
kommissæri Henrik Fi-
scher, Københavnimi nuna-
nut allanut ministereqar-
fimmeersut, malittarisassa-
mik nassataqarpoq nammi-
nersornerutitamik annikit-
suinnarmik sineriappasis-
sumi arfanniarsinnaanis-
saannik piumasaqaataasu-
mik.
Danmark
eqqlssislmasoq
Danmark nunanut eqqissi-
simatitserusuttunut taase-
qataagajuttarpoq, taamaat-
tumillu una piniarsinnaatit-
sinissamik piumasaminin-
ngua annertugisassaanngil-
luinnarluni.
Folketingilli avatangiisi-
nut udvalgiani Socialdemo-
kratit imaluunniit radikalet
danskit piumasaqaataannut
akuersaanngillat, amerlane-
russuteqaratilli.
Udenrigsminister Uffe
Ellemann-Jensen (V) taa-
maahlluni akunnermiliup-
poq pohtikerit assortuunne-
rinut kiisalu Kalaallit Nu-
naata Savalimmiullu akerli-
unerinut, arfanniarnissaq
taakkunani pisariaqaqim-
mat.
Dansk uenighed
om hvalerne
Den danske regering får ballade med
opposition eller Grønland
REYKJAVIK - Der var
lagt op til konfrontation
for og imod hvalfangst,
da Den internationale
Hvalfangstkommission,
IWC, mandag indledte
sit årsmøde i Reykjavik.
Striden om eventuelt at
genindføre kommerciel
hvalfangst stod ikke ale-
ne mellem hvalfangstna-
tioner og fredningsvenli-
ge lande, men også mel-
lem parterne i Dan-
marks delegation ved
mødet.
IWC accepterer kun med-
lemskab af suveræne lande,
hvorfor delegationen repræ-
senterer både hvalfangst-
landene Grønland og Fær-
øerne samt den frednings-
venlige sydlige del af riget.
Hvalfangstkommissær
Henrik Fischer fra Uden-
rigsministeriet i København
medbragte en instruks, der,
som en gestus over for de
tyemmestyrede dele af riget,
gav mulighed for dansk støt-
te til kystbaseret hvalfangst
i lille målestok.
Danmark for fredning
Danmark plejer normalt at
stemme sammen med de
fredningsvenlige lande,
hvorfor den lille åbning mod
genindførelse af kommerciel
hvalfangst var udtiyk for en
ny linje.
Imidlertid har det i Folke-
tingets miljøudvalg vist sig,
at hverken Socialdemokrati-
et eller de radikale vil støtte
den danske instruks, der
dermed ikke har et flertal af
tingets medlemmer bag sig.
Udenrigsminister Uffe
Ellemann-Jensen (V) syntes
dermed at have valget mel-
lem en parlamentarisk krise
eller en krise i forholdet til
Grønland og Færøerne,
hvor hvalfangst er et meget
følsomt emne.
Samler du også
på videofilm?
Dem leverer vi!
Bestil katalog med dette og
4000 andre VHS videobånd
m LASERDISKEN
Sfi' Prinsensgade 38
^ 9000 Aalborg
Tlf. 9813 22 22