Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 17.06.1991, Blaðsíða 6

Atuagagdliutit - 17.06.1991, Blaðsíða 6
6 ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN NR. 67 1991 Oqaluttuukkusukkaluaqaakkit All.: Thue Christiansen Den grønlandske Almanak Af: Ove Bak I AG nr. 1 i år oplyses, at Den grønlandske Almanak er ud- kommet siden 1912 og der- med fylder 80 år. Hertil kan jeg oplyse, at almanakken udkom første gang i 1907. Den var da lige- som nu på 8 sider og blev trykt af Godthåbs navnkun- dige bogtrykker Lars Møl- ler, der også stod for årgan- gene til og med 1923, hvoref- ter Kristoffer Lynge overtog trykningen. Den meget karakteriskti- ske forside, som er benyttet gennem alle årene, er tegnet af Lars Møllers søn Steffen Qaammatisiutit Ove Bak-imit AG nr. 1-imi ukiormanna al- lassimaVoq Qaammatisiutit 1912-imiilli saqqummerta- lersimagamik ukiunik 80- iliisussanngortut. Erseqqissaatigissavarali Qaammatisiutit saqqum- meqqaarmata 1907-imi. Taamanikkut ullumikku- tulli arfineq pingasunik qupperneqarlutik, nuummi- umillu naqiterisumit tusaa- maneqarluartumit Lars Møllerimit naqitigaallutik, taassuma 1923 tikillugu na- qitertarpai, tamatumalu ki- ngorna Kristoffer Lyngep. Saqqaat ilisamarluartoq ukiut tamaasa atorneqar- tartoq Lars Møllerip emera- nit Steffen Møllerimit titar- tagaavoq (taassuma aamma »ABD«-toqqat assiliartaler- sugarai). Steffen Møllerip atsiortaasia »SM« teqeqqua- ni talerperlermi ataani tak- uneqarsinnaavoq. Titarta- gartaa taanna taamanikkut ukiut hundredellit paarlaa- tilerneranni Danmarkimi modernerujussuartut naat- sorsuunneqartarpoq. Qipiteraartuimik assiliar- taat itsarujussuaq vikingit titartaariaasiannit isumas- sarsiaasimavoq (Jellingimi kunngit ujarattarsui asser- suutitut eqqaaginnakkit). Qaammatisiutit saqqaanni takussaapput liivit (?), arfe- rit, orpiip eg’ip pilutai aam- ma eskimuutoqqat piniu- taat - soorunalumi Kalaallit Nunaata ilisarnaatigillua- gaananoq! 1907-imi ungalu- at zink’imut kigartugaavoq. Uanilu takusassiarineqar- toq linoleummimut kigartu- gaasimannguatsiarpoq (im- maqaluunniit qisummut). Møller, som var en udmær- ket tegner. (Han har bl.a. il- lustreret den gamle »ABD«), Steffen Møllers signatur, et sammenslynget »SM«, ses i nederste, højre hjørne. Mo- tivet er stærkt påvirket af en måde at tegne på, der var moderne inden for dansk de- korationskunst omkring år- hundredskiftet. Stilen med de snoede figu- rer er inspireret af motiver- ne på vikingetidens rune- sten (.tænk Dianat anaet pa de berømte mindesten ved kongegravene i Jelling). På almanakken ses et sammen- surium af løver (?), hvaler, egeblade og eskimoiske fangstredskaber - og i Grøn- lands våben en ganske rø- rende isbjørn! Forsiden på 1907-udgaven er trykt med zink-kliché. Forlægget til denne er muligvis et lino- leumssnit (eventuelt et træ- snit). Paaserusulluinnarukku ni- viarsissap angutinut nuju- arluinnassutsi anigoraa atu- akkiaq nutsigaq nutaaq atu- agaarniarfimmi pisiariin- narsinnaavat. Tassaana angut nujuillisaareriarsin- naaq, mallavikasiunnguat- siaramimi. Immaqa aamma tusaru- sussinnaassagaluarpat nu- kappiarannguup piitsup to- rullersuarmut pissaaneqar- neqqusaannikkut unammil- lernera - qanorlu unammi- nerup inerneqarsimanera, kiisalu unammiuaarnerup inaarnera qanoq nukappiaq- qamut arnaanullu kingune- qartoq. Kiisalu nukappiaqqap ilinniarumasaa eqqumiillu- innartoq: Ersineq. Qanorlu ililluni pilluni pilluni ersisa- lersoq atuakkiami atuarsin- naavat. Illit soqutigivallaan- ngikkukku imaassinnaavoq qitornavit tusarusulluin- nassagaat. Oqaluttualiam- mi tamatigut nuannersuup- put pissanganartuullutillu uanilu sammineqartut ili- manavissumik siornatigut tusarsimassagunanngilatit. Oqaluttuat taaneqartut allallumi tassaapput nunani avannarlermiut qangarsu- arli oqaluttuaatitoqaat ila- qutariinnit eriagisatut man- na tikillugu kingornunneqa- qattaarsimasut. Atuagaq taaguuteqartoq »Siulittuisartoq« atuakkior- tutsinnit Hans Anthon Lyngemit nutsigaavoq Atu- akkiorfimmillu naqiterti- taalluni. Naqitertinneranut aningaasartuutit Nunat Avannarliit Ministereqati- giivinit ilaatigut matune- qarsimapput. Atuagaq atuaruminar- tuuvoq meeqqanullu atuf- fassissutigissallugu naleq- quttuulluni. Atuagaq nutaaq: »Siulittuisartoq« Atuakkioriik 1991, qupp. 112, akia 138 kroner Kalaallisu unngortitsisoq: Hans Anthon Lynge Silatunerit pisassaanngillat All.: Hans Anton Lynge 1938-imi Claire Huchet Bishop tuluttut atuakki- orpoq meeqqanut atua- gassamik, atuakkiaa taanna »The Five Chine- se Brothers« maanna ka- laallisuunngorluni saq- qummerpoq. Kalaalli- suunngortinneranik su- liaqartuuvoq Jens Storch, isumaga malillu- gu naammasisaqarsima- soq pitsaasumik inikka- mik. Meeqqanut atuakkiorniar- neq aammalu atuakkamik nutseriniarneq suhaavoq ajornakusoortoq. Pingaar- tumik atuakkanik nutseri- sarneq imaaliallaannarlugu suliassatut takorloorneqar- tassappat takorluuineq kuk- kusuuvoq. Meeqqanut atu- akkiornermi apeqqutaasar- poq meeqqat oqaatsinik paa- sisimasaqarnerat aammalu allariaaseq qaanoq ittoq meeqqanut siunniussanut naleqquttuunersoq. Isuma- qarpunga nutserisup Jens Storch-ip apeqqutit taakku ilisimagai nutserinerminilu »katannaveersaarsimallu- git«. Atuagaq nutsigaanermi- gut atuaruminartuuvoq paasiuminarlunilu. Oqalut- tuarineqarput Kiinamiut tallimat qatanngutigiit assi- geeqqissaartut, tamarmilli assigiinngitsunik piginnaa- saqartut. Taamaalluni angajullersaat pillagaasaria- qalerpoq, pillaaniarnerulli inerneraa qatanngutigiit ilaat ataaserluunniit pilla- gaanngitsoq. Qanoq ililluni taama pisoqamera nammi- neq atuameqarsinnavoq, ki- siannili periaaseq soorluuna Kiinamiut isumaliortarne- r Kineserit tallimat qatanngutigiit Allattoq: Claire Huchet Bishop Titartaasoq: Kurt Wiese rannut eqqaanartoqartoq - takorlooriartigu inuusan- nguaq Kiinamiut sanaavat kiataa peertartoq, kiataa peeraanni iluaniittaraaq inuusannguaq alla asserlu- innaa, aamma taassuma ki- ataa peeraanni aamma as- serluinnaa, taamaaliortuar- luni milliartuinnartaraaq. Aammattaaq Kiinamiut ma- tusartuliaat taamaattoq ili- simavarput, ammaraanni iluani matusartoq alla, il. il. Kiinamiut eqqarsartaasi- at taama ittoq uatsinni nas- suiaruminaatsuuvoq. Atua- gaq meeqqanut oqaluttuali- aavoq, meeqqallu paasinnit- tarnertik malillugu paasiu- maarpaat, namminneq atu- arunikku imaluunniit atuf- fanneqarunik. Inersimasu- tulli atuaraanni oqaatiginia- gaa isumaliutersorfigilaas- sallugu nuannersuuvoq. Meeqqat atuagaannut al- lanut Jens Storch nutseriso- risallugu ajukkunnaateqa- runanngilaq. Atuagaq assili- artalersugaavoq Kurt Wie- se-mit, qeratasuumillu qah- hgaalluni. Akisukujukkalu- arpoq, kisiannili meeqqat atuagassaqarnissaanik pi- ngaartitsisuugaanni akia unamminarluarpoq. C.H. Bishop: Kineserit Tallimat Qatan- ngutiigit Kalaallisuunngortitsisoq Jens Storch Assiliartai Kurt Wiese Quppemerit 56-it, akia 92,00 kr.

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.