Atuagagdliutit - 17.06.1991, Blaðsíða 7

■mmtimrsuitit ■namw'mersar-htt
Nunatta aningaasaqarniarnera
Emil Abeisen, aningaasaqarnerrmit naalakkersuisoq
Qinnuvigineqarsimavu-
nga Kalaallit Nunaata
aningaasaqarniarnera-
nik nunamilu maanni
inuussutissarsiuteqar-
nerup tungaagut atuk-
kanik oqallinneq kal-
luuffigeqqullugu. Ta-
mannalu iluatsillugu Ka-
laallit Nunaanni siunis-
sami aningaasarsiorne-
rup periarfissarisinnaa-
saasa ilaat erseqqissar-
niassavakka uisimaffigi-
niarneqartariaqarmata
Namminersornerullutik
Oqartussanit namminer-
sorlutillu inuussutissar-
siortunik ukiuni agger-
suni aningaasalersugas-
sat iliuuseqarniarnissal-
lu Kalaallit Nunaanni
anlngaasaqarnerni ar-
mut kiisalu nunarsuar-
mi avatangiisitsinni ani-
ngaasaqarniarnermut
sanilliullugit isummerfi-
giniarneqalissappata.
Naluneqanngitsutut
Namminersornerullutik
Oqartussat kalaallit tamar-
miusut aningaasaqarniar-
nerannut suli annertooru-
jussuarmik sunniuteqar-
tuupput. Taamaalillutillu
Namminersornerullutik
Oqartussat aningaasatigut
periarfissarisaat politikik-
kullu iliuutsit aammattaaq
nammiriersorlutik inuussu-
tissarsiortut aningaasaqar-
neriarnerinut annertooru-
jussuarmik kalluusimallu-
tik. Ilaatigummi takune-
qaannarsinnaavoq Kalaallit
Nunaanni aningaasatigut
kaajalukaartitaasartut affa-
ngajalluinnaat landskassep
tamakkiisumik aningaasar-
tuutigisarmagit.
Pisortat
aningaasaliissutaat
Nunani assigiinngitsuni pis-
sutsit tigussagutsigik pisor-
tat, pingaartumillu Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sat, Kalaallit Nunaanni ani-
ngaasaqarniamerput ta-
marmiusumut akulerusi-
manerat annertoorujussuu-
voq. Tamatumani pineqar-
put pisortat namminneq
ingerlassaminni atugarisar-
tagaat kiisalu inuiaqatigiin-
ni aningaasalersuutissanut
tamarmiusunut pisortat
akileeqataassutigisartagaat,
immikkut eqqaassagaanni
sullifeqarfiit Royal Green-
land aamma KNI.
Pisortat isertittagaat ani-
sittagaallu allannguuteqa-
raangata tamannattaaq
namminersortunut malun-
navissumik sunniuttarpoq.
Tamannalumi maluginngit-
suuissimanngilarput nam-
minersomerulernerup ki-
ngornali ukiuni piisaarfigi-
sartakkatsinni ajorsarfigi-
sartakkatsinnilu. Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sat danskit naalagaaffiata
ingerlatarigaluinik ingerlat-
silertarnerini inuussutis-
sarsiornerup tungaagut al-
lanngoriaatit annertuumik
misigereersimavagut, pi-
ngaartumik sulisussaqarni-
arnerup inuiaqatigiinnilu
aningaasassaqarniarnerup,
tassa sanaartornikkut aali-
samikkullu, iluini.
Aalisarnermut tunngasu-
ni immikkut samminiarne-
qarsimapput saarullinniar-
nerup raajarniarnerullu pi-
orsaaffigineqarnissaat kii-
salu Kalaallit Nunaanni aa-
lisakkanik nioqqutissiorfiit
allisarneqarnissaat. Ukiut
nuannersut 1986-imiit 88-
imut atuunnerini Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sat aalisakkanik nioqqusior-
finnut aningaasalersuute-
qarsimapput sukummiillu-
artumillu aningaasalersue-
qataaffigisimallugit nammi-
nersortut aalisariutitaartor-
neri millionerpassuarnik
naleqarsimasut. Maanna
Namminersornerullutik
Oqartussat 1988-imi taarsi-
gassarsiarisimasamikkut
akiitsugarilersimasatik
taarsersortussanngorpaat
erniaalu akilersugassariler-
lugit.
Aningaasat naligiissut
Taarsigassarsiniareernit-
ta kingorna annertuutigut
Namminersornerullutik
Oqartussat aningaasaqarni-
arnerat allanngortiteriffigi-
sarsimavarput, pingaartu-
mik aningaasartuutigine-
qartartut sammisimalluti-
gik. Ima paasillugu allatut
ajornartumik landskassep
aningaasar tuu teqar tarfii
tamarmiusut akimmisitta-
riaqarsimavagut. Taamaali-
ortariaqarpugut erniagut
taarsersugassanullu pisus-
saaffisut matussutissaqar-
tikkumallugit aamma Nam-
minersornerullutik Oqar-
tussat aningaasaqarnerat
oqimaaqatigiinnerulersin-
niarlugu, sapinngisamik
ukiunut aggersunut qassii-
nut atuunniartussamik.
Tassanngaannartumik
unikaallatsitsineq sooruna-
limi inuiaqatigiit ilaanni al-
lani aningaasatiguttaaq
sunniussimavoq. Pingaar-
tumik sanaartugassanut pi-
saartugassanullu aningaa-
salersuisarnerit unikaallan-
neri tamakkulerisunut ma-
lunnarluarsimallutik.
Aalisarnermut tunngasut
ajornartorsiutaat misissus-
sagutsigit allatut ajornartu-
mittaaq pissutsit allat qissi-
migaartariaqarpagut.
Raajarniarneq 1990-imi
ukiunit siuliminit qaninner-
nit pitsaanerulaalersima-
voq, ilimagineqarporlu pi-
ngaartumik Kitaani ukior-
mannattaaq iluatsikku-
maartoq. Taamaakkaluar-
torli Norgep, Islandip, Sov-
jetunionip aamma Dan-
markip rajanik nioqqusiora-
luttuinnarnerat raajat im-
mani nillertuni pisat nunar-
suarmi akiisa apparnerinut
pissutaaqataanngitsoorsi-
manngillat.
Pisortat raajarniartitsi-
nerat, Royal Greenlandip ki-
lisaataataanik, taamatorpi-
aq pisoqarnera pissutigalu-
gu pissusiulersunut tulluus-
sarniarneqartariaqarsima-
voq; pisarineqarsinnaasu-
nut pisassat naapertuussar-
neqarlutik kiisalu aalisarne-
rup iluanaarnarnera sutigut
ajunnginnerusorsiorneqar-
simalluni. Aningaasaris-
saarnerulernissamik, ilua-
naarnerulernissamik, piviu-
sorsiorneq maanna isumaa-
sutut iliartulerpoq, ingerlat-
sinermilu pisortaqartitsi-
nermilu aningaasartuutigi-
neqartartut ataavartumik
appasinnerpaaffissarsiorne-
qarmata Royal Greenlandip
kilisaataateqarfia ullumik-
kut ingerlalluartutut oqaa-
tigineqarsinnaalerpoq.
Aningaasartuutit
annertuallaat
Raajarniarneq pitsaane-
ruleraluartoq kalaallit nam-
minersorlutik raajarniutaa-
tillit ataasiunngitsut ani-
ngaasatigut ajornartorsiu-
teqarnerulersimapput. Qu-
larnanngitsumik pissutaa-
nerpaalluni angallatit amer-
lavallaarneri pisaasinnaasu-
nut aningaasartuutinullu
nalinginnaasunut annerto-
reeqisunut sanilliutissa-
gaanni.
Taamaattumik Inatsisar-
tut 1990-imi ukiakkut ataat-
simiinnerminni aalajangiip-
put Kalaallit Nunaanni
namminersorlutik raajarni-
artut aaqqissuussiffigeqqis-
sinnaanerat suleqataafiigi-
niarlugu. Siunertaasullu
tassa angallatit ikinnerusut,
sinneruttussallu pisassa-
qartitaanermikkut periar-
fissarissaarnerulissalluni
peqatigitillugulu angallatit
pigineri sutigut akikiUisaan-
neqarsinnaanersut.
N amminersornerullutik
Oqartussat aaqqissuusseq-
qinniarnermut peqataassu-
tiginiarpaat akisunaagaa-
vallaanngitsumik landskas-
semiit taarsigassarsisitsi-
sinnaalernissaq, soorlu
angallataatilli6 aningaasar-
siornikkut tutsuviginartu-
mik kattunniat, angallataa-
minik ilaannik sinerissami
aalisartitsiunnaarnermik-
kut, 120 millioner kronenik
taarsigassarsisinnaanngor-
lugit.
Naak aaqqissuusseqqin-
niarnerup tunulequtaa aali-
sartunut namminersortu-
nut aningaasarsiornikkut
isornassagunaraluaqisoq
nuannerpoq maanna paasi-
narmat namminersorlutik
angallataatillit pissusiuler-
sut pimoorullugit tigusima-
gaat kattunnissartillu sule-
qatigiinnissartillu aallarni-
salersimallugu. Kattutut si-
ulliit 1990-ip naalernerani
pissut atserput Ice Trawl kJ
S. Isumaqarpungalu pigin-
neqatigiiffik taanna siulimi-
nut angallataatilinnut sanil-
liullugu tunulequtarissaar-
nerujussuulluni ingerlale-
reersimasoq.
Atulnlklnnerulerneq
1988-89 Namminersorne-
rullutik Oqartussat ani-
ngaasartuuteqariaasertik
allanngortimmassullu suli-
sut atuinerlu inuiaqatigiit
akornanni annikilleriarsi-
mapput, taavalu politikeriu-
sugut siunissami aningaasa-
qarniamikkut siunnerfis-
satsinnik isummerniarnit-
sinni aalajangiisussamik qi-
nigassaqalerpugut:
Sammivikkut sorlikkut
inuiaqatigiit peroriartortin-
neqassappat, ineriartorner-
lu tamanna qanoq aningaa-
salersussavarput inuiaqati-
giinni neriuutissaqalersin-
niassagutsigu aningaasaliif-
figiuminartunngortinnias-
sagulu?
Qinigassatta ilagaat assi-
giinngitsut atsikkutigiiaar-
tumik ingerlatanut assigiin-
ngitsunut aningaasalersui-
nitsigut inuussutissarsior-
nerup nutaamik ineriartor-
tinnissaa tunngavilissane-
ripput, Namminersornerul-
lutik Oqartussaniit toq-
qaannartumik inuussutis-
sarsiutit nutaat aningaasa-
lersussanerigut imaluunniit
aningaasat pigisagut pisor-
tanut atuinnassanerigut.
Nalunngereeraluarparput
suli ukiuni arlalinni lands-
kassep aningaasaqarniarne-
ra killeqartuassasoq, nalu-
nanngilluinnarporli ineriar-
tortittariaqartunik nutaa-
nik iliuuseqarniartariaqar-
tugut. Inuussutissarsiuti-
toqqat, tassalu aalisarneq,
sanaartorneq aatsitassarsi-
ornerlu, sanilliullugit Nam-
minersornerunermi ani-
ngaasartuuterpassuusartu-
nut nalinginnaasunut pisa-
riaqaleraluttuinnarpoq
inuussutissarsiutinik nu-
taanik, imminnut akilersin-
naasunik, periarfissarsiuus-
sinissarput. Tamanna pisa-
riaqarpoq suliffissaqartitsi-
niarneq inuiaqatigiillu ani-
ngaasarsiornerat nukittor-
sassagutsigik.
Inuutissarsiutit
eqqugaasarnerat
Nassuerutigisariaqarpar-
put inuussutissarsiutit pis-
sutsit allanngulaamerinut
maluttarissut, soorlu raa-
jarniarneq aatsitassarsior-
nerlu, inuiaqatigiit akor-
nanni piorsartuaannarsin-
naanatigik. Inuussutissarsi-
ornerup tunngavia allatut
siaruarniarnerusariaqarpoq
ajornartoornermi inuussu-
tissarsiut alla ikinnerusul-
luunniit eqqugaavallaarna-
veersillugit, ullumikkummi
pissutsit taamaakkamik.
Naalakkersuisut 1992-
imut aningaasatigut inatsi-
sissamut, tassalu eqqorne-
rusumik oqaatigalugu ukiu-
nut tullernut sisamaniit tal-
limanut toqqammaviusus-
samik, siunnersuusiorne-
ranni pingaartissimavarput
inuussutissarsiornerup ine-
risikkiartornissaani toq-
qammavissaqartariaqartoq
aaqqissuulluakkamik pata-
jaatsumillu. Pingaarnerpaa-
tillugu periarfissarsiuup-
parput inuussutissarsior-
neq unammillersinnaaner-
migut toqqammaviusinnaa-
sariaqartoq. Ullumi nassue-
rutigisariaqarparput nunar-
suarmi naalagaafTiit akor-
nanni akigitinneqartartut
kalaallittaaq aningaasarsi-
ornerannut sunniukkiartu-
innarmata, peqatigitillugu-
lu kalaallit inuussutissarsi-
orneranni aningaasartuu-
tissarpiaat nunanut allanut
naleqqiullugit annertuneru-
ngaarmata. Aningaasartuu-
taasartunut taamaattunut
assersuutigisinnaavakka
sarfap akii, emgup akii, ani-
Aalisarnermut atortunik Nuummi saqqummersitsisoqar-
mat Emil Abelsenip inuussutissarsiornerup siunissaa oqa-
lugiaatigaa. (Ass.: Knud Josefsen)
Emil Abeisen præsenterede sit syn på erhvervslivets fremtid
på fiskerimessen i Nuuk. (Foto: Knud Josefsen)
ngaasarsiat kiisalu nassitsi-
nermut assartuinermullu
akit.
Sivisuumik naammagi-
nartumik inuttut atugassa-
qartitaanerput ajunnge-
reersoq attattuinnassagut-
sigu naalagaaffinni allani pi-
umasaqaataasut unammil-
lerniartariaqarpagut. Sulle-
rissuseq kalaallit inuiaqati-
giit akornanni ingerlatani
tamangajalluinnarni anner-
toorujussuarmik piumasa-
qaataavoq. Namminersor-
tut inuussutissarsiornerin-
naanniunngitsoq aammali
pisortat institutioniini, qul-
lersaqarfiini kiisalu Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sat selskabiini angisuuni.
Aningaasartuutit
tulleriissaakkat
Aningaasaliissutigisar-
takkagut eqqarsaatigalugit
nassuerutigiinnartariaqar-
parput ukiuni tullerni sisa-
mani-tallimani 1987-88’ik-
kutulli annertutigisunik
aningaasaliisinnaassan-
nginnatta. Periarfissaqar-
pugulli inuiaqatigiit ani-
ngaasarsiutigisinnaasaat pi-
ngaarnerit salliullugit ani-
ngaasalersorsinnaassallu-
git, ingerlatat assigiinngit-
sut kattussuunnerisigut kii-
salu inuussutissarsiornik-
kut siuarsaanikkut. Isuma-
qarpungalu taamaaliorniar-
nitsinni ikorfertorneqaru-
maarluta inatsisartunit,
inuussutissarsiutilinnit in-
nuttaasunillu, ukiunimi ag-
gersuni nutaanik pisoqarta-
riaqarmat. Pisariaqalissa-
gunarporlu ingerlatat ineri-
artornerusut salliutinneru-
sallugit aningaasaliifiigine-
rusassallugillu peqatigitillu-
gulu allat aammalu kiffar-
tuussinerinnangajannik su-
liaqarfiusut tunulliuttaria-
qassallugit. Taamaaliorutta
aatsaat innuttaasunut
inuussutissarsiornermullu
qaqugussamut sullissinis-
sarput toqqammavilersin-
naavarput, peqatigitillugulu
inuiaqatigiit aningaasarsi-
ornerat qaffatsissinnaassal-
lutigu.
Sisimiut Ejendomskontor tilbyder:
SAGA 25T/LS
Velholdt Saga 25T/LS med HT, monteret med 94 hk, Volvo
Penta Diesel motor. Der medfølger meget udstyr til båden,
herunder ankerspil, badebro, trim flaps, VHF radio, Furuno
daglys radar, ekkolod, FM-radio m/båndspiller, centralvarme,
ekstra tank, køkken m/trykvand og meget andet.
Priside: kr. 398.000
21 fods nummerbåd
21 fods nummerbåd, bygget på Sisimiut Skibsværft i 1967
sælges. Den ideelle båd til mindre erhvervs- eller fritidsfiskeri.
Båden er udstyret med mindre SAAB dieselmotor. Båden haret
godt skrog, men trænger til en kærlig hånd.
Bed om salgsavlsen Den er sprængfyldt med gode tilbud på
beboelses- og erhvervsejendomme, både, biler, løsøre fra kon-
kursboer, kontormaskiner, EDB og meget mere. Sendes over
hele Grønland. (50-60 ejendomme og værelser til salgog udlej-
ning).
Du behover kun
1 forbindelse
VI har resten + 6 års erfaring - Regelmæssigt 1 Diskobugten