Atuagagdliutit - 16.12.1991, Blaðsíða 11

NR. 145 1991
ATU AG AG D LI UTIT/G RØNLANDSPOSTEN
11
38S88888888888888888888888888888888888888S86888888888SSS8SS888888888888SS88S888888888888S3SSS888SS888888S888888888888888888888888888S88S88f

Piitaajuissuseq qaangerlugu
Jørgen Heltborgip taalliai nutaat japanimiut taallioriaasiannit sunnigaapput.
NUUK(SS) - Misigissuse-
qarpaluttumik taallioriaa-
seq isumaga malillugu -
paatsoorniaqinasinga - atu-
akkioriaasiuvoq akimaner-
paaq, soorlusooq agissamik
tusarnaartitsineq tusarner-
luinnartoq. Misigissuseqar-
tumik taallioriaaseq eqqu-
miitsuliatut kusanartutut
allatulli misigisaqarfiulluar-
tarpoq. Atuamerani misigi-
saqarfiulluni. Neriuppunga
taalliakka aqqutigalugit ta-
manna qaninngoorsimas-
sallugu.
Nuummi Qorsussarmi vi-
ceskoleinspektør! Jørgen
Heltborg nutaanik taallior-
simavoq »et sted, en tid, et
billede« (najugaq, pifiik, as-
sibaq).
- Atuakkap saqqummer-
sinneratigut pitaajuissusera
qaangersimavara. Uanga
nammineq pigisarisimasak-
ka allat atuarsinnaassavaat.
Taamallillunga akisussaaf-
figisussanngorpakka. Pis-
sutsit taamaapput, Jørgen
Heltborg oqarpoq.
Biibili
- Ilinniartitsisoq, vicein-
spektøri sooq taalliortaler-
pa. Ukiuni 25-ini Kalaallit
Nunaanniissimaneq pissu-
taavaa?
- Taalliortuaannartarsi-
mavunga, ilaanni immaqa
eqqarsaatigivallaanngikka-
luarlugu, imminulli atuak-
kiortorsuartut isiginngilan-
ga. Taalliortarnerli soqutig-
sariuarsimavara. Meeraal-
lunga Hemingwayip atuak-
kiai atuartarpakka, inuus-
suttuunermalu nalaani
Tom Kristensen soqutigisa-
rilluinnarsimavara. Taalliai
alanngaarsinnaasimavakka,
soorlu »Henrettelsen« atu-
akkami »Påfuglefjer«-imiit-
toq, 1921-mi saqqummersu-
mi. »Hærværk« ukiorpassu-
arni uannut biibilitut issi-
mavoq. Isumaqarpungaatu-
agaq qallunaat atuakkiari-
sartagaasa pitsaanersaan-
nut ilaaasoq. Ilinniarfissu-
ar milu mi atuakkiorneq pil-
lugu inaarutaasumik soraa-
rumeerninni »Hærværk«
tunngavigalugu allaaserisa-
qarlunga.
Arlaleriarlunilu aperine-
qarami nassuiinnarpoq ug-
ru tigisimallugu.
Uuh, Thulebase
Jørgen Heltborg Køben-
havnimi inunngorpoq,
Svendborgimilu ataatami
inatsisilerituujuffiani alliar-
torluni. Realeksamineqare-
erami Jørgen Heltborg niu-
ertar fimmi atortussaamiar-
fimmi niuernermut ilinniar-
nini naammassillugu, 1966-
imilu Thuleliarpoq, tassani-
lu errorsisarfimmi naala-
ganngorluni.
- Ukiorsuaq ilivitsoq tas-
sanniippunga. Taavalu an-
gerlaqqillunga. Pinngorti-
tarsuaq kusanaqaaq, sakku-
tooqarfimmili inuuneq an-
nertunerusumik pissarsivi-
ginngilara.
Svendborgimut uterner-
mi kingorna qaammatit ar-
lalialunnguit qaangiutiin-
nartut Jørgen Heltborg
1968-imi martsimi Kalaallit
Nunaannut uterpoq, tama-
tumuuna Nuummut, tassa-
nilu Sanap errorsisarfiani
sulilluni. 1971-ip tungaanut
tassaniippoq, taavalu Ilinni-
arflssuarmi ilinniartitsunn-
gorniarluni atualerluni.
1976-imi inerami Seminari-
eskolimi, massakkut Qor-
sussuarmik ateqartumi
atorfinippoq, taamanimiillu
tassani sulisimalluni. Ukiut
qulit kingulliit viceskolein-
spektøritut.
Misigissutsit
- Sooq skoleinspektørinn-
gorsimanngilatit?
- Siullermik oqaatigissa-
vara qinnutigisimanngi-
saannarakku, aammalumi
qinnuteqarsimagaluaruma
atorfinitsinneqarsimanavi-
arnanga. Skoleinspektøritut
sulineq aamma pilerigisor-
suunngilara. Misigissutsit
tungaasigut pissutsikka tas-
sunga naleqqutinngillat.
Ataatsimiittarnerpassuillu-
mi nuannarisarinngivip-
pakka. Skoleinspektøriu-
gaanni perorsaanikkut aki-
sussaaffik puigornaveer-
saarluinnartariaqarpoq.
Imaanngitsoq akissussaas-
suqanngitsuugama. Atuar-
fik, perorsaaneq, anigaasa-
qarneq, ilinniartitsisut il.il.
tamaviisa akisussaffigissa-
riaqarput.
- Atuartitsineq, soorlu
qallunaatoortitsineq nuan-
nareqaara. Ukiut marluk
matuma sioma 4.u-nut
klasselærerinngorpunga.
Isumaqarsimanngikkaluar-
punga meeqqat taama miki-
tigisut atuartissinnaallugit.
Kisianni atuartillugit nuan-
neqaat. Aamma 9.a-t qallu-
naatoortittarpakka. Pikko-
rissuullutillu eqiasuitsuup-
igalaakkut pissilluni immi-
norsimasoq. Aap, igalaak-
kut pissippormi, isumaqali-
vissimagamimi timmisin-
naalluni, imaanngitsoq im-
minorniarluni igalaakkut
pissittoq. Ullumikkut Dan-
markimi misigissuseqarpa-
laartumik taalliortarnermi
Søren Ulrik Thomsen nui-
manerpaajugunarpoq.
Sne
- Taalliat »Sne« (aput) qa-
noq paasisariaqarpa?
- Misigissuseqarpalaartu-
mik taalliaq nipituumik atu-
agassaavoq. Uangalumi
ilaanni imminut nipituumik
atuflattarpunga. Oqaatsit
nipaat pingaarutilerujus-
suupput. »Sne« nipituumik
atuarukku soorlu apummik
oqummiaqartutut misigiar-
tuaassaatit, atuarninnullu
peqatigitillugu aput sila-
miittoq isiginnaajutigalugu,
taalliarlumi oqaatsinik »se
se«-mik (takuuk takuuk)
naggateqarpoq.
- Anersaanissimaaleriar-
lutit taalliatit allattarpigit?
- Uanga anersaanissi-
maartarneq atortorinngila-
ra. Suliffeqarpunga, taavalu
sap. akunnerisa naanerini
sulinngifTeqarninnilu allat-
tarlunga. Taalliat ilaat mi-
nutsit marlussunnguaan-
naat atorlugit allataapput,
allalli ukiut arlallit atorlugit
suliaasarlutik. Aallartikka-
luariarlugit unitsittarlugit,
kingorna nangeqqittarlugit.
Taalliorluni sulineq kiser-
Uornartuuvoq. Tamakku
imminigisorujussuuakka,
imminullu isornartorsiorta-
qalunga. Taalliarpassuit
pappialakoorfimmut igiin-
nartarpakka, viceskolein-
spektøri oqarpoq.
Taalliai eqqumiitsulior-
tup Anne Lise Løvstrøm-ip
qalipaagaanik assiliartaler-
sugaapput.
- Assilissat kusagilluin-
narpakka. Isumaqarpunga
taaUat imaat assiUssatigut
takutinneqartut, Jørgen
Heltborg naggasiilluni oqar-
poq.
- Atuagaq ittoorunnavillunga saqqummersippara. Kisima
pigisimasakka allanut atuarneqarsinnaalersippakka. Ta-
mannalu nammineq akisussaafTigisariaqarpara. Pissutsit
taamaapput, Jørgen Heltborg oqarpoq (Ass.: KKnud Josef-
sen).
- Jeg har brudt min blufærdighed med udgivelsen af bogen.
Nu lader jeg andre læse dét, jeg alene har haft. Og så må jeg
også stå til ansvar for det. Det er vilkårene, siger Jørgen
Heltborg. (Foto: Knud Josefsen).
put. Atuartut pingaartumik
annerit tusamanerlunniar-
neqartaraluarput, klassili
una eqiasuilluinnartuuvoq.
Isumaqatigiissimavugut ul-
lut 14-ikkaarlugit allatimin-
nik tunniussaqartassasut.
Uangalu neriorsorsimavak-
ka tunniussaat ataasinngor-
nerit tamaasa utertittassal-
lugit, naqqissoreerlugit.
Piumasaqaraannimi aam-
ma nammineq tunniussisin-
naasariaqarpoq, Jørgen
Heltborg oqarpoq.
Heiko
Jørgen Heltborgip taalliai
japanimiut taallioriaasian-
nit Heikomit sunnigaasu-
mik taalliaapput:
- Heiko atorlugu taalliaq
avinnernit 17-init suliarine-
qartarpoq, versliniat pinga-
sut-sisamat atorlugit. Isu-
mammilu akerlianik naane-
qarsinnaalluni. Heiko ator-
lugu taalliaq naaguni tassa,
allamik naami. Isumaqar-
punga taamaatut taalliori-
aaseq akimasuujusoq. Taal-
lianni naatsuni Heiko angu-
niartarpara, tassa Heikop
ilusaa atorlugu naatinniar-
tarpakka.
Soorlu malugineqarsin-
naagunartoq viceskolein-
spektøri misigissuseqarpa-
laartumik taalliornermik
soqutigisalerujussuuvoq,
ullumikkullu misigissuse-
qarpalaartumik taalliortar-
neq malinnaaffigalugu.
- 1980-ikkut ingerlane-
ranni taalliortut Michael
Strange nuimasortaraat.
Oqaatiginiameqartarpoq
Vandsparekampagne
I forbindelse med vandsparekampagnen i
konkurrencer.
Aasiaat er der blevet afholdt to vandspare-
Den første konkurrence gik ud på at besvare fem spørgsmål udfra de seks TV-indslag,
som er blevet vist i KNR i løbet af efteråret.
Efter lodtrækning blev den heldige vinder:
JOHANNE JAKOBSEN
KILLERPAAT 40
3950 AASIAAT
Anden konkurrence gik ud på at komme med et godt vandspareråd, og efter
lodtrækning blev den heldige vinder:
HELGA EGEDE
QAQQANNGUAMUT13
3950 AASIAAT
Det gode vandspareråd lod:
Undlad forvask hvis tøjet ikke er alt for snavset, da meget af det tøj, der vaskes nu til
dags ikke er særlig snavset.
Der var flere gode vandspareråd blandt de indsendte forslag, og et af dem var, at der
i fremtidigt byggeri bør tages mere højde for at anvende vand- og energisparendeud-
styr.
Et af de mere humoristisk spareråd lod:
Gå i bad sammen med ægtefælle/kæreste, det kan spare vand og blive spændende.
Selvom konkurrencen er slut, kører vandsparekampagnen videre i Aasiaat, og vands-
pareråd modtages gerne. For spares der på vandet, skånes ikke bare den grønlandske
natur, men også den grønlandske økonomi.
Imermik atuivallaartitsinaveersaar-
neq pillugu:
Imermik atuivallaartitsinaveersaamermut atatillugu Aasianni imermik ileqqaarniutissa-
nik siunnersuuteqartitsilluni marlunnik unammisitsineqarsimavoq.
Unammisitsinerup siulliup imaraa ukiap ingerlanerani KNR-ip TV-ani aallakaatitassiaasi-
masut arfinillit tunngavigalugit apeqqutit tallimat akineqarnissaat.
Makltsinermi iluatitsilluni ajugaasuuvoq:
JOHANNE JAKOBSEN
KILLERPAAT 40
3950 AASIAAT.
Unammlnitsinerup aappaata Imaraa imermik ileqqaarniutissatut naleqqussorisa-
mik siunnersuuteqarneq, makitsinermilu ajugaasuuvoq:
HELGA EGEDE
QAQQANNGUAMUT 13
3950 AASIAAT.
Imermik ileqaarniutaaslnnaasutut slunnersuutip imarlsaa imaappoq:
Atisat errortassat ipeqarpallaanngippata sussa siulillugit erroqinagit, tassami ullumikkut
atisat errortassat ilarpassui ipeqarpiarneq ajormata.
Unammisitsinernut taakkununnga marlunnut akissarsiassaapput nammineerluni toq-
qarneqarsinnaasut erruinermut maskiina imaluunniit errorsivik.
Siunnersuutini nassiunneqartuni imermik ileqqaarniutissatut siunnersuutit piukkunnar-
tut arlaqarput, taakkualu ilagaat siunissami sanaartortitsinerni annertunerusumik angu-
niarneqartariaqartoq atortut imermik nukissiuutinillu ileqqaarniutaasinnaasut atortuler-
suutigineqarnerisigut.
Ileqqaarniutaasinnaasutut siunnersuutit kaluttuglnanngitsut Ilaat Ima imaqarpoq:
Aappat(arnaatit angutaatilluunniit uffaqatigisaruk, imermik atuinannginnerusinnaalluni-
lu pissanganarsinnaavoq.
Naak unammisitsineq naammassineqaraluartoq taamaattoq Aasiaani Imermik atuival-
laannginnissaq anguniarlugu suliniuteqarneq sule ingerlavoq, taamaattumillu Imermik
ileqqaarniutissatut siunnersuutit takujuminassallutik, imermimmi ileqqaagaqarsinnaa-
gutta nunatta sananeqaataa asattuutiinnarnagu aamma nunatta aningaasaqarniarnera
iluaqusissavarput.
NUKISSIORFIIT
Grønlands Energiforsyning
Box 131
3950 Aasiaat
Tlf. 4 28 65.