Atuagagdliutit - 19.10.1992, Blaðsíða 14

14
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 121 1992
ANGUTERALAK
(21. marts -19. april):
Saqitsaannissaq pissanga-
nartutut isigaat. Saqitsaan-
nerup pissutsit allat saq-
qummersippai, suleqatigiis-
sinnaanersilu misiligarlugu.
VÆDDEREN
(21. marts -19. april):
Du ser en konfrontation,
som en spændende udfor-
dring. Uenigheden bringer
nye aspekter frem og prøver
samarbejdet.
LØVEQ
(23. juli - 22. aug.):
Niuerniarflssanngorpoq, ki-
sianni saqqumilaartut siul-
liuteqajaanerullugit kusa-
nartut kingulliuttarpatit.
Qinerluaqqaarit aalajanger-
nissallu kinguartilaarlugu.
LØVEN
(23. juli - 22. aug.):
Det er tid til et indkøb, men
du er tilbøjelig til at købe det
iøjnefaldende i stedet for det
smukke. Se dig først godt
omkring og vent så lidt med
at bestemme dig.
IGERIALLAQQI
(23. nov. - 21. dec.):
Pisut asasavit paasinninne-
ranit allaalluinnartumik
paasivatit, tamatumalu pi-
sariaqanngilluinnaralua-
mik naammagittaalliorneq
kingunerisinnavaa.
SKYTTEN
(23. nov. - 21. dec.):
Du opfatter en situation helt
anderledes end din elskede,
og det kan føre til en hel del
unødvendig utilfredshed.
ANGUTIKULOOQ
(20. april - 20. mqj):
Ilavit allatut ittumik isuma-
qarnerat piinnarlugu imaa-
liallaannaq saassussinissa-
mut piareeqinak. Tusar-
naarniarit, isummallu nu-
taat tusakkatit atorluarlu-
git.
TYREN
(20. april - 20. m^j):
Du behøver ikke straks at
stille dig i forsvarsposition,
blot fordi nogen har et andet
synspunkt. Lyt og anvend
de nye synspunkter.
MARLULIS SAT
(21. maj - 20. juni):
Ikinngutitoqqavit takuniar-
paatit, naapeqqinnersilu
ilinnut aningaasatigut suh
pitsaanerusumik atugassa-
qartitsilersinnaavoq.
NIVIARSIAQ
(23. aug. - 22. sep.):
Suliavit inemeri ingerlaan-
naq takorusuppatit, nalor-
ninartullit immaqa anin-
gaasaa nnar nik nalillit utaq-
qinagit.
JOMFRUEN
(23. aug. - 22. sep.):
Du foretrækker at se resul-
tatet af dit arbejde med det
samme i stedet for at vente
på det usikre, som kun evt.
giver penge.
OQIMAALUTAAVIK
(23. sep. - 23. okt.):
Nutaanik unammillerneqa-
raangavit qasunerit soorlu
supillugu tingiinnaraa. Suli-
atit pissutigalugit suh pit-
saaneruleriartorputit.
SAVAASAQ
(22. dec. -19. jan.):
Pisinnaatillutit angalania-
rit. Angalaninniuku misigi-
sinnaasatit massakkorpiaq
atorfissaqartikkitit.
STENBUKKEN
(22. dec. -19. jan.):
Rejs, mens du kan. Det er
nu, du har brug for alle de
nye indtryk, som du kun
kan få på en rejse.
IMERTARTARTOQ
(20. jan. -19. feb.):
Ikinngutinnarisat ajornar-
torsiulersimasoq pisinnaa-
sannguit naapertorlugu isu-
magihuarniaruk. Tamanna
atorfissaqarteqaa.
TVILLINGERNE
(21. maj - 20. juni):
En gammel ven opsøger dig,
og det bliver et gensyn, som
kan resultere i endnu bedre
økonomiske forhold for dig.
VÆGTEN
(23. sep. - 23. okt.):
Trætheden er som blæst
væk, når du får de nye ud-
fordringer. Du vokser med
de givne opgaver.
VANDMANDEN
(20. jan. -19. feb.):
Vis al den omsorg, du kan,
over for en god ven, som er
kommet i en foruroligende
situation. Vedkommende
har brug for det.
PEQQUK
(21. juni - 22. juli):
Ikiorneqamissamik neqero-
orfigineqaruit qujarullugu
tiguniaruk. Isumassarsiar-
passuarnik pissarsinerit pis-
sutigalugu sulinerit oqinne-
rulerpoq, angusatillu pit-
saanerulerlutik.
KREBSEN
(21. juni - 22. juli):
Hvis nogen vil hjælpe dig, så
tag imod det. Du får så man-
ge nye ideer, at arbejdet går
lettere og resultatet bliver
bedre.
SKORPIOONI
(24. okt. - 22. nov.):
Asavavit pissutissaqavissu-
mik paasisinnaanngilaa so-
oq kisimiikkumanersutit,
tamaami nuannisaaqqam-
mertigalusi.
SKORPIONEN
(24. okt. - 22. nov.):
Med rette har din elskede
svært ved at forstå, hvorfor
du vil være alene, når I nu
lige har haft det så godt sam-
men.
AALISAKKAT
(20. feb. - 20. marts):
Ilaquttavit assut nuannaa-
lersittarpaatsit, taamaattu-
mik piffissavit annersaa
taakkununnga atorniaruk.
FISKENE
(20. feb. - 20. marts):
Det er familien, som giver
dig den store glæde, og det
er derfor hos den, du bør til-
bringe hovedparten af din
tid.
AAMARAAT V
TIGUS AAT
AG-p atuagaq aasaancrani nangcqattaartuliaa
pissanganaqisoq ilaqutariit tamarmik aliikkuta-
risinnaasaat malinnaaffigisiuk.
Naanissaata tungaanut normuni saqqummersu-
ni tamani immikkoortumik ilanngussisassaagut.
Amerikamimi avannar-
lermi narsarsuarni nunaatit
assiginngivippaat, piiaasu-
piluhu innimigisaqajuitsuu-
galuartoq eqqamini takusa-
migut pisuussutsimik saq-
qummersitsisukkut ajukku-
tiummernermik misigaaq,
taamaattorh taama misigi-
nini ajugaaffiginiarasuar-
paa, kakkivissamilu umii qi-
piitigalugit inuuserissaavil-
luni ingerlaannarpoq.
Illorsuit annersaat tikile-
raallu kiffaq sassarpoq he-
stinik isumaginnittussaq si-
aner lunilu. Illumi kiffat
naalagaasaata tikeraat tikil-
luaqquai.
»Ajornannginnerluni tak-
ornartap Vivandamik pillu-
aqqusiumanera pisimasoq
nuannersoq pissutigalugu?«
Tejada aperivoq.
»Naalagaq utaqqilaaru-
mappat erniinnarluinnaq
nunaatihssuaq qatanngu-
taaluunnht aperissavakka
tikeraartigiumassaneraat-
sit.« Taama oqarluni Tejada
illorsuup isaaffiata sanile-
qutaani aneersuarfinngua-
mi issiavissaanik unner-
suuppaa, utaqqitsiaqqullu-
gu. Kiffap imeruersaatissaa-
nik cigaretsinillu aatsivigaa.
Kinguninnguagullu illumi
pihttaasup nalunaarfigaa il-
lup naalagaata qatanngu-
taata palasip ilassiumagaa.
Nunaassuup eqqaaniit-
tullu takusimasaasa pigin-
nittup pisoorsuussusianik
misigitilluinnarsimagalua-
raa aatsaat illorsuarmut ise-
rami tupigutsallualerpoq,
ukiunimi kingullerni inupi-
luk taanna neriniartarfiku-
juinnarni ineqartarsimaga-
mi init taama ittut takujuik-
kamigit. Tamannah kiffa-
mut malugitinnaveersaar-
lugu pingaakujunniavissor-
luni qallersaanni peerpaa
palasillu inaanut kiffaq ma-
lillugu.
Utoqqaap silatorpaluttu-
mik inussiarnersumillu kii-
nallup qatanngunni sinner-
lugu tikilluaqquaa qutsavi-
galugulu tikeraarfiginiar-
matik. Inupiluk annilaanga-
sorujussuuvoq palasip isigi-
lermani tarnimi ilorpiaa
paasinialerlugulusooq, su-
milh isumajunnaarsarniar-
luni annilaangarpalunngin-
niavillunilu oqarpoq:
»Palasi-aa, tamaanga pisi-
mavunga niuerniarneq isu-
magalugu, iluartillugulu
Otonumukarpunga taassu-
minnga piginnittoq ataqqin-
nillunga pilluaqqujumallu-
gu. Nuannaasagaluaqaan-
galu inuusuttoq inna tusak-
kakka naapertorlugit Don
Pedrup d’Alcantarap erneri-
gaa tusarakku ilassilluar-
sinnaagakku angutaani kif-
fartortuusimagama sakku-
tuuisa naalagaaraannut
ilaallunga, angutaa ataatat-
tut ataqqillugulu asasima-
gakku. Taamaattumik uan-
nut nuanningaarpoq ernera
nunami tam armi nuannaa-
rutigineqarmat nersorne-
qarlunilu.« '
Palasip pasinerlukulullu-
gu tikeraaq oqallorissaaqi-
soq isaalu misissuiniaqisut
oqalunnerani isigaa erniin-
narlu paasillugu tatigisas-
saanngitsuusoq maanna
sammigini. Inuit taamaat-
tut siomagut ajunnginneru-
simagaluartut qularnann-
gitsumik nunaqqatight sor-
suuteqatigiittarnerpassuisi-
gut pilersimapput. Taa-
maattorh inussiarnersaar-
luni akivaa:
»Aap, Guutip saamaanne-
ragut ajunaarnissarsuuga-
luaq tamanna allanngorti-
taavoq. Alonzo d’Alcantarap
silarsuarmut saqqummer-
nini angummi saputsup er-
nivigigaani kusanartumik
uppernarsaaserpaa.«
»Aap, tusakkakka tamar-
mik uissuumminarlutillu
killinnaqaat, nuannaassa-
galuaqaangalu sakkutuutut
naalagarisimasama uggor-
nartup ernera takusinnaa-
galuarukku.«
»Sunaaffami attaviitsuu-
niat illersorlugit sorsoqa-
taasimavutit - qanoq ate-
qarn...«
»Molinumik ateqarpun-
ga,« Tejada nangippoq ilu-
moorsaavilluni - »nammine-
erumaneq pissutigalugu
sorsoqataasimavunga.«
Taamaalisorlu matu ka-
suttorneqarpoq Alonzulu
iserluni.
»Utoqqatserpunga, pala-
si-aa, ilisimannginnakku
pulaarteqar tu tit.«
»Soqutaanngilaq, qaagin-
narit. Tikeraap ilassiumaga-
luaqaatit.«
Alonzup qiviatsiaannar-
lugu ihsaraa taannaasoq
Nåevami imerniartarfimmi
takusimasani, taannaassor-
lu qooqqumi toqutsisuusoq.
Kiinaatalu pissusia soquti-
ginninngippalungaalerpoq.
Ernersiami taama kiinaqa-
lersarnera palasip nalunn-
gihuarpaa - Elvirap india-
nerpallattarnermik taasar-
tagaa - malugaattaaq tike-
raap Alonzo takullugu nu-
annaajallanngivissoq - taa-
maattorh kisinnani oqarlu-
ni:
»Tassa Alonzo d’Alcanta-
ra Don Pedrup ernera - tike-
raap aqqa tassa Molino, niu-
erniariartorlunilu maan-
narsimavoq Otonumukarsi-
mallunilu tikeraarumallu-
ta.«
Tejadap Nåevami unam-
minermi ihsimallualereer-
paa Alonzo qanoq hestihaq-
qitsigisoq igeriahaqqitsiga-
lunilu. Maannah tikihugu
isigileramiuk angutivippa-
lussusia uissuumissutigaa.«
»Takuara misigalungalu
asasama Don Pedrup erne-
rata saaniittunga.« Oqami-
voq. »Eqitertorallarlakkit!«
Talini siaarlugit nikutser-
poq, Alonzuhi sikimifligiin-
narpaa kiinilu allanngual-
latsinnagu oqarluni:
»Taamaahornissat sua-
luppallaarpoq.«
Tejadap talini siaarsima-
sani allanngortinngikkalu-
arpai, pakatsisitaanerminil-
h misiginini isertorniavillu-
gu assani isiminut tutsippai
quhingiartorniartutut,
oqarlunilu:
» Soqutigissanngilarsi
sakkutuutoqaq misigisaata
ajugaaffigimmagu imminik
naalakkersorneq aj ulersillu-
gu, namminiilernissaq pis-
sutigalugu sorsoqataasima-
sup sakkutuuni naalakkami
ernera takugamiuk. Nuan-
naaqaanga uumatihutit
naapissinnaagakkit, nuna-
mimi tamarmi uitsatigine-
qassaatit.«
»Pingaartumik ilaqutarht
ikinngutaannit!« Palasi aki-
voq akuersinnginnerorpa-
luttumik nipeqarluni takor-
nartaq misissorluaatigalu-
gu; eqqissisimavinngitsu-
mik oqartoqanngimmersor-
tut Alonzup aallarnerpai
aperaluni:
»Siomatigut matuma eq-
qaaneereersimavit?«
Tejada tupaallappoq
apeqqutaa ilimaginngihuin-
nakki nuannarivallaanngin-
namiuk. Taamaattorh aki-
lertorpoq: »Inuunerma al-
lanngorarfiusup sakkutuu-
jutihunga maaniitissima-
vaangattaaq qanga nuna-
minnik asannittuinnaat nu-
naannarmi eqqissisimasin-
naagaharmata.«
»Nunamit avannatsin-
nuttumit aggersuuit?« Pala-
si aperivoq.
»Aap, palasi-aa, Magdale-
nap kuuata eqqaani nunaa-
teqarpunga, ullulli eqqissi-
navinngimmata Bogotamilu
nuannarineqartut ilaginn-
gimmannga tamanna pissu-
tigalugu maannarsimavun-
ga nutaamik pigisartaarnia-
raluarlunga.«
»Eqqissinaatsorsioqqa-
jaaleramik?«
»Taama oqarusunngikka-
luarpunga,« - Tejada akeru-
suppiarani akivoq - »isuma-
qatigiinnginnemulh unit-
si tsissussaqartariaqarpoq.«
»Qujanaqaarh de Valla
taamaattumik pissuseqar-
mat.« Palasi akivoq.
»Aap, ilumoorputimmi.«
Tejadap nalugaluarpaa
Vivandakkut naalakkersui-
neq pillugu kikkunnut isu-
maqataanersut, isumaqar-
porh d’Alcantarakkuusoq
perorsagarigamikku kunn-
gip tullianut ilaqutarht pigi-
saraluinik kingomussisuu-
sumut isumaqataanaviann-
gitsut.
»Alonzo, immaqa unga-
sinngitsukkut Bogotamu-
kassamaarputit?« Aperaa.
»Sooruna,« palasi akivoq,
«kisianni ernersiarput na-
jor tigigallarniarparput.«
»Ataqqinartup Don Pe-
drup ernera Bogotamiut-
taaq ilassilluarumassaqaat,
Uuaqutaasinnaaguma ine-
qarfissaanik - - «
»Aamaraat tigusaat«
AG-p normuani
tullermi nangissaaq.