Atuagagdliutit - 28.05.1993, Blaðsíða 7

NR. 60 1993 ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN 7
Suliffeqarfiup oqaluttuassartaa
Isumagiiminnermi Pisortaqarfimmi ulluinnami sulineq Nunatta Eqqartuussiviani qulaarneqartoq
NUUK(KK) - Nuummi pi-
sortat suliffeqarfiutaani an-
gilaartumi inuuneq qanoq
ingerlasarpa? Inooriaaseq
avatangiisillu sulisut ilaan-
nit nuannersutut misigisi-
maneqartoq suleqataasunit
nuanniitsutut narrujuum-
minartutullu misigisimane-
qarnerluni?
Pisortaq kalaaleq isimini
qiingalaartuni eqqarsaati-
minik malunnartitsilluni
suleqanni qallunaaq »nuna-
mit allamit suliartortumik«
taagamiuk mitallikujunner-
luni imaluunniit ammip qa-
lipaataanik immikkoortitsi-
nerluni?
Suleqallu suliassat pitsaa-
nerit agguaanneqarnerini
atorfinnillu qaffatsitsisar-
nerni killeqquaneqaannar-
tutut misigisimasoq qanoq
qiuariarpa?
Sulisummi allat suleqam-
minnut narrassimaakujuin-
nartumut imminullu nalli-
gi laartuartumut qanoq qi-
suariarpat?
Suliffimmi ajornartorsiu-
tit massakkorpiaq qaange-
ruminaatsutut pisusissami-
suunngitsutullu isikkoqar-
tut unnuami sinilluareerlu-
ni - imaluunniit ukiorpaa-
lunnguit ingerlanerini -
qaangerumin arneru lissa-
nerlutik?
Ulluni kingullerni pinga-
suni Nunatta eqqartuussivi-
ani suliffeqarfiup oqaluttu-
assartaa qulaajarneqarluar-
simavoq. Socialdirektør
Martha Labansen-ip tunn-
gavissaqanngitsumik so-
raarsitaasimanini pillugu
taarsiilfigeqqulluni Nammi-
nersomerullutik Oqartus-
sanik suliassanngortitsine-
ra tunuliaqutaralugu ilisi-
mannittorpassuit Nunatta
Eqqartuussiviani nassuiaa-
neranni Isumaginninnermi
Pisortaqarfik qanoq ataatsi-
mut isikkoqarnersoq paasi-
narsisimavoq.
Ulapaarneq
Isumaginninnermi Pisorta-
qarfimmiut 1991-imi uper-
naakkut ulapaartorujus-
suussimasut paasineqar-
poq.
Pensionit pillugit aaqqis-
susseqqinneq sulinermut
atatillugu angalanernerpas-
suarnik sivisuunik nassata-
qarsimavoq, sulisullu anga-
lanerminni kommunit aaq-
qissuusseqqinnerup kingu-
nerisinnaasaannik pikkoris-
sartittarsimavaat. Sulisut
angalavallaarnertik qatsus-
simavaat, minnerunngitsu-
mik ilaqutallit qatsussisi-
mallutik. Imaassinnaavoq
sulisut qiimavallaarsimann-
gitsut.
Tamatuma saniatigut
Isumaginninnermi Pisorta-
qarfiup naalakkersuinikkut
aqutsisuat Moses Olsen
aqutsilluarpallaartor-
suunnngilaq. Qitiusumik
aqutsivimmi sulisut tamar-
mik Moses Olsen imigassa-
mik ajornartorsiuteqartoq
nalunngilaat, kisiannili ar-
laannaalluunniit politikerii
1991-imi upernaakkut uppi-
sitaasoq ikiomiarlugu iliuu-
seqanngilaq.
Tamatuma nassatarisaa-
nik pisortaqarfiup aqutsi-
sui, tassaasut socialdirektør
Martha Labansen, vicedi-
rektør Jens C hr. Frederik-
sen aamma kontorchef Han-
ne Sørensen nalinginnnaa-
sumik amerlanerusunik su-
liassaqalerput. Taakku pin-
gasuuUutik pisortaqarfim-
mi suliassat tungaasigut im-
minnullu suleqatigiilluartu-
tut isigineqarput.
Takoqqissaagut
1991-imi upernaakkut inat-
sisartunut qinersisoqarmat
Siumut Inuit Ataqatigiillu
suleqatigiilerput, tassa Lars
Emil Johansen, Siumut,
naalakkersuisunut siulit-
taasunngorluni, Henriette
Rasmussen-ilu, Inuit Ataqa-
tigiit, isumaginninnermut
naalakkersuisunngorluni.
Tamatuma kingunerisaa-
nik Isumaginnermi Pisorta-
qarfimmi pissutsit allann-
gorluinnarput.
Ukiup affaa sioqqullugu
Inatsisartut Isumaginnin-
nermut Ataatsimiititaliaani
ilaasortaq Henriette Ras-
mussen aamma socialdirek-
tør Martha Labansen
Nuummi ulloq- unnuarlu
paaqqinnittarfik »Aaqa« pil-
lugu suliami akerleriissute-
qartuarsimapput.
MassakkuUu arnat taak-
ku marluullutik imminnut
saaqqipput, kisiannili pis-
saaneqarneq nikissimalluni.
Martha Labansen-ip Hen-
riette Rasmussen Isumagin-
ninnermi Pisortaqarfimmut
tikilluaqqullugu iluaqutaa-
sumik isertuanngitsumillu
oqaloqatigiissinnaanissa-
minnik neriuuteqarnerara-
mi ajornartorsiut taanna
aaqqiifiigaa. Henriette Ras-
mussen-Uli Martha Laban-
sen erngerluni akivaa »ator-
fini isumaliuutigeqqullu-
gu«. Tikilluaqqussutit aker-
leriittut taakku tunngaviga-
lugit perulluliorneq aallar-
nisarneqalerpoq. Aammalu-
mi taamaalisoqarpoq.
Periaatsit nutaat
Henriette Rasmussen ullor-
mi sulifiigisamini siullermi
Isumaginninnermi Pisorta-
qarfimmi sulisut 25-iusut
tamaasa allaffunut iserluni
ilassiortorpai, oqarfigalugil-
lu matuni sulisunut amma-
juaannartoq.
Taamaaliornerminilu
ileqqutoqaasut allanngor-
tippai. Ilaatigut siulerisima-
saa Moses Olsen pisortaasi-
mavoq imminut mattusima-
sorujussuaq, ilaatigullu
Namminersornerullutik
Oqartussat allaffeqarfiini
pisortaq - naalakkersui-
suunngitsoq - pisortaqar-
fimmi sulisunut pisortaa-
sarpoq qullerpaaq.
Sulisorpaalunnguit piffis-
sami sivisuumi kamaati-
minnik naammagisimaarin-
ninnginnerminnillu toqqor-
taqarsimasut periarfissin-
neqarput. Sulisunit taakku-
nannga pingasut pisorta-
qarfimmeersuupput sisa-
mallu nunap immikkoortor-
taanni allaffeqarfmneer-
suullutik, arfineq marluul-
lutillu Henriette Rasmus-
sen attaveqarfigaat maalaa-
rutitik saqqummiunniarlu-
git - siullermik immikkoor-
lutik kingornagullu ataatsi-
moorlutik.
Sulisunut taakkununnga
siuttuusoq tassaavoq fuld-
mægtig Gitte Mortensen,
taannalu 1987-imiit 1989-
Henriette Rasmussen
imut vicedirektøriugallartu-
tut atorfeqarsimavoq, kisi-
annili Martha Labansen 1.
januar 1989-imi direktøritut
atorfinitsivinneqarmat
fuldmægtigitut atorfimmi-
nut uteqqippoq.
Gitte Mortensen killeqqu-
aneqaannartutut misigiler-
poq, aammalu Isumaginnin-
nermi Pisortaqarfimmi pis-
sutsit naammagiunnaar-
luinnarlugit. Akuttunngit-
sunik misigisarsimavaa
Martha Labansen-ip »pisa-
riaqanngikkaluamik sak-
kortuallaamik ajuallannar-
tumillu« pissusilersorfigisa-
raani.
Gitte Mortensen Martha
Labansen-imut akerliuner-
mi siuttuuvoq, - akerliuner-
lu taanna sivisuumik inger-
lanneqarpoq, tassami Gitte
Mortensen Martha Laban-
sen soraarsitsinniarlugu
tunngavissanik katersuillu-
artuusimavoq, taannalumi
aamma ukioq ataaseq qaan-
giuttoq soraarsitaavoq.
Taamaakkaluartorli Gitte
Mortensen Martha Laban-
sen-imut sakkugineqartu-
nik tunniussisuugaluarluni
Isumaginninnermi Pisorta-
qarfimmi atorfia pitsann-
guuteqagaatsianngilaq, ul-
lumikkullu Isumaginnin-
nermi Pisortaqarfimmit so-
raangajalerpoq, Uumman-
nap kommuniani social-
chef-itut atorfinittussann-
gorami.
Tamannali allarluinnaa-
voq.
Namminneq
ataatsimiittut
Sulisut direktørertik avaq-
quUugu naalakkersuisunut
ilaasortamut toqqaannartu-
mik saaffiginnikkamik
Namminersornerullutik
Oqartussat allaffeqarfianni
suleriaasissarititaasut
unioqqutippaat.
Sulisut naalakkersuisu-
nut ilaasortamut saaffigin-
nikkusukkunik direktøri
aqqusaaqqaartussaavaat,
taassumalu suliaq naalak-
kersuinermut aqutsisumut
tunnganersoq tunngann-
ginnersorluunniit aalajaan-
gertussaavaat.
Tamanna sulisut naalak-
kersuisunullu ilaasortap na-
lunngilluinnarpaat, taa-
maammallu sulisut ilaata
angerlarsimaffianni ataatsi-
miillutik. Taamatut anger-
larsimaffimmi ataatsimiin-
nialeramik direktør Martha
Labansen-ip pisortaqarfim-
mi sulisunut qullersaasup
ilaatinneqannginnissaa qu-
lakkeerpaat.
Henriette Rasmussen-ip,
ullormit siullermiilli Mart-
ha Labansen-ip peersinne-
qarnissaanik aalajangersi-
masup sulisut naammagit-
taalliortut qinnuigai allak-
katigut maalaaruteqaqqul-
lugit.
Taamaalillunimi Martha
Laban s en pillugu suliamik
Henritte Rasmussen-ip in-
gerlateqqissinnaasaanik
aallartitsisoqassaaq.
Naleqqutinngllaq...
Majip 23-iani 1989-imi suli-
sut naammagittaalliortut
arfineq marluk Henriette
Rasmussen allaffigaat,
taannalu imatut aallartip-
paat:
»Isumaginninnermi Pi-
sortaqarfimmi ... sulisut
akomanni... piffissami sivi-
suumi nipaanneq, ersissute-
qarneq kamannerlu atorne-
qarpoq. Tamatta isumaqar-
put malillugu pisortaqarfik
tassaalersimavoq ... suliffe-
qarfik suliamut naleqqu-
gunnaarsimasoq.«
Martha Labansen allak-
kap assilineranik tunineqar-
poq, emgerlunilu Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sat direktørianut Aqigssiaq
Møllerimut ilisimatitsissuti-
gaa. Aammattaaq Isuma-
ginninnermi Pisortaqarfim-
mi sulisut sinneri suleqataa-
sa naalakkersuisumut alla-
garisimasaannik paasitin-
neqarput.
Tamatuma kingunerisaa-
nik majip 24-iani sulisut ta-
marmik ataatsimiitinneqar-
put, ataatsimiinnermilu tas-
sani suhsut 17-it allakkat
imaannut akerliupput: - Al-
lakkat imai tapersersorsin-
naanngilagut. Isornartor-
siutigineqartunut taperser-
suisinnaanngilagut. Ajor-
nartorsiutimmi alla tut aaq-
qissinnaavagut.
Sulisut arfineq marluu-
sut taakku pisortaqarfimmi
sulisut 25-t nunallu immik-
koortortaanni allaffeqarfin-
ni sulisut 15-it akornanniil-
lutik kisimiilerput.
Kisiannili Martha Laban-
sen pillugu suliaq Henriette
Rasmussen-ip tigummiar-
paa, qaammatillu tulliuttut
marluk ingerlanerini inger-
lateqqinniarlugu atortori-
sinnaasani tamaasa atorlu-
git ilungersuutigalugu.
Imminut akerlerlsoq
Nunatta Eqqartuussiviani
suliat taakku saqqummius-
soqqissaarneqarput.
Sulisorpaaluit politike-
rerpaaluillu 1991-imi uper-
naajunerani aasaaneranilu
susoqarsimanersoq pillugu
apersorneqarput. Taamaa-
lillunilu suliffeqarfik immi-
nut akerlerisoq ilisaritinne-
qarluni.
Naalakkersuisortaarpu-
gut qitiusumik aqutsiviup
naalakkiiniarnermi aqqutis-
saasut pillugit maleruagas-
sanik malunnarluinnartu-
mik unioqqutitsisimasugut.
Direktøreqarpugut avaqqu-
taarinerit taakku pissutiga-
lugit qanoq ileriarsinnaa-
junnaartutut misigitinne-
qartumik. Sulis oqarpugut
avissaartuussimasunik.
Ikinnerussuteqartut sak-
kortunerpaanik pisuutitsi-
suupput, amerlanerussute-
qartulli suliatik paariinna-
rusuppaat, - suliassarpassu-
aqarpummi.
Suliffeqarfik najussallugu
nuannerpallaarunanngit-
soq ilisaritinneqarpoq. Hen-
riette Rasmussen-illu allaat
sulisut »kamassimaartu-
tut« taavai.
Henriette Rasmussen-ip
Martha Labansen qanor-
luunniit kinguneqassagalu-
arpat soraarsikkusukkaa
malunnarluinnarpoq, kisi-
annili isertuarluni sulinis-
sani aalajangersimallugu.
Direktøriminik naammagi-
simaarinninnginnini naa-
lakkersuisut ataatsimiinne-
ranni saqqummiuppaa, kisi-
annili majip naanerani
Martha Labansen-imut
oqarluni »aqutsisut suliari-
simasaat naammassillua-
gaammata nuannaarutiga-
lugit, aammalu aqutsisut ta-
tigilluinnarlugit.«
Nuutsitaavoq
Juni naanerani Martha La-
bansen sulinngiffeqarluni
aallarpoq, Henriette Ras-
mussen-illu direktøriminik
soraarsitsiniamini ingerla-
tiinnarpaa.
Julip 17-iani Henriette
Rasmussen-ip siullermik
Namminersornerullutik
Oqartussani direktøriugal-
lartoq Per Henriksen, kin-
gusinnerusukkullu Suliso-
qarnermut Pisortaqarfimmi
direktøri Jakob Janussen
isumasioqatigai.
Oqariartuutaalu ersaril-
luinnarpoq: Aqutsisuni so-
raarsikkusuppai, taakkulu
tassaapput direktør Martha
Labansen, vicedirektør Jens
Chr. Frederiksen aamma
kontorchef Hanne Søren-
sen.
Jakob Janussen-ip Henri-
ette Rasmussen qinnuigaa
utaqqilaaqqullugu. Nammi-
nersornerullutimmi Oqar-
tussat aaqqissuussinermut
siunnersortaata Isumagin-
ninnermi Pisortaqarfimmi
pissutsit misissuiffigalugit
aallarteruttorsimavoq, ta-
mannali Henriette Rasmus-
sen-ip utaqqerusunngilaa.
Martha Labansen massak-
korpiaq anisinneqassaaq,
taamaammallu Henriette
Rasmussen-ip sulisoqarner-
mut direktøri qinnuigaa so-
cialdirektørimik soraarsitsi-
nissaq qanoq akeqassaner-
soq misissoqqullugu.
Tamatuma kingorna
Henriette Rasmussen em-
gerluni naalakkersuisunut
ilaasortamut Lars Emil Jo-
hansen-imut saaffiginnip-
poq tullianik naalakkersui-
sut ataatsimiinnissaannut
Hans Egedep Illuani julip
29-iani pisussamut saqqum-
miussassamik missinger-
suussioqqullugu.
Ataatsiminneq taanna
aailartimmat Henriette
Rasmussen-ip naalakker-
suisunut nassuiaataa piare-
ersimavoq.
Henriette Rasmussen
ilaatigut imatut allappoq: -
Sulisut uannut naalakker-
suisunut ilaasortaasumut
pissusilersornerat akuerine-
qarsinnaanngilaq. ... Taa-
maammallu naalakkersui-
sut qinnuigissavakka Isu-
maginninnermi Pisortaqar-
fimmi aqutsisut piaarner-
paamik soraarsinneqarnis-
saannut isummeqqullugit.
Naalakkersuisunut ilaa-
sortaq Emil Abeisen ataatsi-
miinnermut peqataanngi-
laq, kiisalu Ove Rosing Ol-
sen Kuupik Kleist-ilu tele-
fonikkut ataatsimeeqataal-
lutik. Ataatsimiinnerup
imaqarniliornerani imatut
allassimavoq: »Naalakker-
suisut ataatsimeeqataasut
Henriette Rasmussen-ip
isummerneranik taperser-
sorpaat, taamaalilluni pis-
sutsit aaqqinneqassamma-
ta. Allattoqarfiup Henriette
Rasmussen suliap ingerlan-
neranik ikiussavaa, maleru-
agassammi malinneqarnis-
saat pingaartuummat.«
Taamaalillunilu Isuma-
ginninnermi Pisortaqarfim-
mi perulluliortitsineq piUu-
gu suliami alloriarneq siul-
leq naammassivoq.
Martha Labansen Isuma-
ginninnermi Pisortaqarfim-
mit peersinneqarpoq, tama-
tumunngalu taarsiullugu
allattoqarfimmut inissinne-
qarluni, allattoqarfiullu
Peqqinnissamut Avatangii-
sinullu Pisortaqarfimmut
sulisussatut atukkiuppaa.
PROKLAMA
Alle og enhver, der har noget at fordre i boet efter
luftkaptajn, Svend Inge Petterson, cpr.nr.
160332-2351, Kangerlussuaq/Sdr. Strømfjord,
3910 Kangerlussuaq, der afgik ved døden den 4.
januar 1991, indkaldes herved til med seks måne-
ders varsel at anmelde og bevisliggøre deres
krav for undertegnede.
Arv og gæld er ikke vedgået i boet.
Med samme varsel som overfor indkaldes afdø-
des arvinger og legatarer.
Nuuk, den 18. maj 1993
Som skifterettens medhjælper:
Advokat Kield-Gustav Erichsen
Kønig, Homann & Erichsen
ADVOKATFIRMA
FJELDVEJ 16 • POSTBOKS 59 • DK-3900 NUUK
TELEFON (299) 2 13 70 • TELEFAX (299) 2 41 17