Atuagagdliutit - 29.06.1993, Blaðsíða 13

Lars Emil: - Namminersortunut atugassarititaasut
pitsaanerulersimaqaat
NUUK(KK) - Nunatsinni
massakkut naalaakkersui-
suutitaqartut partiit mar-
luusut, tassalu Siumut aam-
ma Inuit Ataqatigiit ukiuni
marlunni sulisimanermik
killiffia qaammatip uuma
aallartisimalernerani nali-
liiffigaat.
Naalakkersuisut politi-
kkiat takuinnarlugu Kalaal-
lit Nunaanni politikkikkut
ingerlatsinermi saamerliu-
sutut oqaatigineqarsinnaa-
galuarpoq, taamaakkaluar-
torli ukiut marluk taakku
ingerlaneranni annertuunik
allannguuteqartitsisoqarsi-
mavoq, namminersortunil-
lumi tamanna iluarisimaar-
neqarsimalluni.
Naalakkersuisut piffissaq
qinigaaffitsik aallarnerlugu
Narsarsuarmi isumasioqati-
giissitsipput, tassanilu
1991-1995-imi sammivissaq
aalajangersarneqarluni.
Pingaarnerit ilagaat KNI-p
aggorneqamera, massakkut
KNI-Detailip, KNI-Sullissi-
viup Royal Arctic Linellu pi-
lersinneqarnerisigut piviu-
sunngortinneqarsimaler-
soq.
Narsarsuarmi isumasio-
qatigiissitsinerup kingun-
ninguatigut anguniagassa-
tut siunniunneqartoq nam-
minersortunillu eqqaama-
neqartualersoq suaarutigi-
neqarpoq: - Namminersor-
tut periarfissillugit.
Inuussutissarsiutit Nam-
minersortut: - Ukiuni siul-
lerni taakkunani Naalak-
kersuisut namminersortu-
nik periarfissiiniarnerminni
ilumut iluatsitsisimappat?
Lars Emil Johansen: -
Aap, taamatut isumaqar-
luinnarpunga. Nalunngil-
luinnarparpummi oqarluar-
taarutinik oqaraanni oqaat-
sit eqqortinneqarnissaat
alapernaaqqissaarneqartar-
toq. »Namminersortut peri-
arfissillugit«. Oqaasinnguit
marluk, namminersorluni
inuussutissarsiornermi
ajornartorsiutinik ukkata-
rinnilersitsinnaasimasut.
Inuussutissarsiutit Nam-
minersortut: - Sukkut peri-
arfissiisoqarsimava?
Lars Emil Johansen: -
Maj 1992-imi namminersor-
lutik inuussutissarsiortut
tunissuteqarfigisimavavut,
taamani KNI-p kisermassil-
luni nioqqutaasigut ilua-
naarut immikkut ittoq peer-
neqarmat. Ukiullu nikinne-
rani assar tu inermi akit 10
procentimik apparmata
taanna tunissutit aappa-
raat. Solarip akikillinera na-
maminersorlutik inuussu-
tissarsiortunut aamma sun-
niuteqarsimavoq, Telellumi
akigititaasa appariartorne-
rat niuernermik ingerlatsi-
nermi aamma iluaqutaavoq.
Suliassaqarfinni allani aam-
ma taamatut ingerlaqqis-
saagut. Aningaasartuutit
qafTakkiartornissaannik
pakkers imaarinnittumik
Kalaallillu Nunaanni nam-
minersorluni inuussutissar-
siuteqarnermik ingerlatsi-
nermi oqilisaataasumik siu-
nertaqarluni ingerlatseqqit-
toqarnissaa naalakkersui-
sut akornanni annertuumik
isumaqatigiissutigineqar-
poq.
- Isumaqarluinnarpunga
nunatsinni niuertarfinni
niuernikkut atugassariti-
taasut ukiut marluinnaat
matuma siornamut naleq-
qiullugit pitsaanerulersima-
qisut.
Sulisitsisut annersaat
Naak namminersortut peri-
arfissinneqarsimagaluartut
Namminersornehillutik
Oqartussat sulisitsisut suli
annerpaartaapput.
Taamaattumik nammi-
nersorluni inuussutissar-
siornermi suliffissanik pi-
lersitsinissamut qulakkeri-
nissamullu landskarsip pe-
riarfissai aalajangiisuusupi-
lorujussuupput, assersuuti-
galugu Royal Greenland,
Kalaallit Niuerfiat kiisalu
qitiusumik aqutsisoqarfik
eqqarsaatigalugit. Suliffip-
passuit taakku aningaasat
inuiaqatigiinni kaaviaartin-
neqarnissaannik qulakkee-
reqataasuupput. Landskar-
si ingerlalluarpat nammi-
nersorluni inuussutissar-
siomeq aamma ingerlallu-
assaaq.
Inuussutissarsiutit Nam-
minersortut: - Pisortatigut
suliffeqarfiit suna suliassa-
raat?
Lars Emil Johansen: -
Ukiuni marlunni tulliuttuni
suliassat pingaarnersaat
tassaavoq aningaasarsior-
fissanik nutaanik pilersitsi-
nissaq. Tamatuma ajorna-
kusoortuunera isertugaa-
taanngilaq. Naalakkersui-
sut isumaqarput aningaa-
sarsiorfiusinnaasut nutaat
takomariartitsinermiillutil-
lu aatsitassarsiornermiit-
tut.
- Takornariartitsisarneq
aallarteruttorparput. Gre-
enland Tourism suliniute-
qalersimavoq Kalaallit Nu-
naannut takornariartartut
amerhssutigisassaattut qu-
larutiginngilluinnakkannik.
Juullip inuata sulliviani in-
gerlanneqartut aallartinne-
qarnerani takorloorsima-
satsinnit annertunerujus-
suanngoratarsinnaapput.
Apussuarni sisorariartarfik
Kalaallit Nunaannut ilua-
qutissanngorsinnaasut allat
aamma ilagaat.
- Aatsitassarsiorneq eq-
qarsaartigalugu inissisima-
nerlunneruvugut, aatsitas-
sarsiorfinnimmi aallartisaa-
nissatsinnut sakkussaq
amigaatigigatsigu. Aatsitas-
sat pillugit Allattoqarflk na-
lunngeqisarput ullumikkul-
lu qallunaat nukissaqarni-
arneq pillugu ministeriaqar-
fianniittoq tassani eqqar-
saatigaara. Statsminister
Poul Nyrup Rasmussen kin-
gullermik oqaloqatigigakku
oqarfigaara Aatsitassat pil-
lugit Allattoqarfiup uatsin-
nit tiguneqarnissaa Dan-
markimut Kalaallillu Nu-
naannut iluaqutaasussaa-
soq. Suliassaqarfiit naala-
gaaffimmit tigoorarsimasa-
vut tamaasa allaat naalaa-
gaaffiup ingelatsisimanera-
nit pitsaanerusumik inger-
lassinnaallugit erseqqilluin-
nartumik takutissimavar-
put.
Kalaallit Nunaata
nunataa
Inuussutissarsiortut Nam-
minersortut: - Aatsitassat
pillugit Allattoqarfiup Kø-
benhavnimiit Kalaallit Nu-
naannut nuunneqarnissaa
sooq taama pingaaruteqar-
tigaa?
Lars Emil Johansen: -
Nunat tamat akornanni aat-
Lars Emil Johansen: - Inuiaqatigiinni mianersortumik isu-
malluarnissamut pissutissaqarpoq. (Ass.: Knud Josefsen).
Lars Emil Johansen: - Der er grund til at vejre en forsigtig
optimisme i samfundet. (Foto: Knud Josefsen).
sitassarsiornikkut ingerlat-
seqatigiiffissuamut attave-
qarneq uagut nammineq
aquttuugutsigu aatsitassar-
siornerup annertunerusu-
mik ingerlanneqalersinnaa-
nera qularinngilara. Suli-
niutinilumi taakkunani
namminersorluni inuussu-
tissarsiorneq arlaatigut pe-
riarfissarpassuaq£dissagaiu-
artoq qularutissaanngivip-
poq. Aatsitassanik piiaafim-
nik nutaanik ammaaneq
Kalaallit Nunaanni nammi-
nersortunut pisortanullu
aningaasatigut iluaqutaaso-
rujussuusussaavoq.
- Aatsitassat pillugit Al-
lattoqarfiup qallunaat mini-
steriaqarfianni inissisima-
neraullumikkut pissusiusu-
nut naleqqutinngilluinnar-
poq. Kalaallit suliassaqar-
fiutaata qallunaanit oqar-
tussaafiigineqartariaqarne-
ra arlaannaataluunniit isu-
matuumik uannut nassui-
arsinnaanngisaannarsima-
vaa. Kalaallit Nunaata nu-
nataanut oqartussaaneq ka-
laallinut taama attuumas-
suteqartigisoq Københavni-
mi energiministeriaqarfim-
miittariaqanngilaq. Naala-
gaaffeqatigiinneq ullumik-
kut ingerlatarput eqqarsaa-
tigalugu namminersorne-
rullunilu oqartussaanerup
akuerineqarsimanera aam-
ma eqqarsaatigalugu taa-
maattoqarnera eqqumiigi-
narluinnartuuvoq. Allaam-
mi oqartarpugut Aatsitassat
pillugit Allattoqarflk tigoru-
sukkipput aatsitassarsior-
neq annertunerusumik in-
gerlatilerumallugu, taamaa-
lillutalu ataatsimoortunik
tapiissutinut qilersorsima-
nerput sakkukinnerulersil-
lugu. Tamatumunngalu pe-
qatigitillugu oqartarpugut
isertitat amerlaqatigiimmik
agguataarneqamissaannik
massakkut aaqqissimaneq
atuuttoq allanngortiniann-
gikkipput, tassa isertitat
500 millioner koruunit tun-
gaannut amerlassusillit as-
sigiimmik aveqatigiittarlu-
git, arlaanni taama amerla-
tigisunik isertitaqartalissa-
galuarutta.
- Kalaallit Nunaata Dan-
markimik sianiinaariniar-
nissani kissaatigisarinngi-
laa. Aatsitassarsiorneruna
annertunerusumik ingerla-
tilerumagaluaripput, inga-
sattajaaratalu oqarsinnaa-
gunarpugut taamaaliornis-
saq Danmarkimit aqunne-
qarneraniit Kalaallit Nu-
naanni pitsaanerusumik
aqussinnaagipput. Aatsitas-
sat pillugit Allattoqarfiup
ullumikkut ingerlanneqar-
nera naammaginngitsoru-
jussuuara.
Inuussutisssarsiutit
Namminersortut: - Aatsi-
tassat pUlugit Allattoqar-
fiup Københavnimi Energi-
ministeriaqarfimmiinnera
pillugu Poul Nyrup Ras-
mussenip naammaginartu-
mik nasssuiaateqarfigisin-
naasimavaatit?
Lars Emil Johansen: -
1988-imi taamanikkut naa-
lakkersuisuni siulittaasuu-
sup Jonathan Motzfeldip
isertitatigut agguataarineq
allanngortikkamiuk isuma-
qatigiissutigisimavaa inger-
latsinerup sinnera massak-
kut ilutsimisut isikkoqarlu-
ni 1995-ip tungaanut inger-
lassasoq. Poul Nyrup Ras-
mussen taamatut oqarpoq.
Akivarali ukioq kisitsillu
1995 angakkuakkatut al-
lanngortitassaanngitsutut
isigineqarsinnaanngitsoq.
1988-immi kingorna nunar-
suatsinni sorpassuit allann-
gortitemeqarsimapput.
- 1995 sioqqullugu Ener-
giministeriaqarfimmit pit-
saanerusumik ingerlatsiler-
sinnaagutta taava utaqqi-
nissamut pissutissaqanngi-
lagut. Kalaallit Nunaata
isumaa pillugu statsmini-
steri nassuiaateqarfigisima-
vara, kiisalu upernaaq man-
na Inatsisartut ataatsimiin-
neranni oqalhnnerup ima-
qarniliornera ilanngullugu
tunniussimallugu, tassanilu
Inatsisartut isumaqatigiil-
lutik Aatsitassat pillugit Al-
lattoqarfiup nuunneqarnis-
saa piumasaraat.
- Ilaatigut Aatsitassat pil-
lugit Allattoqarflk pillugu
Poul Nyrup Rasmussenilu
oqaloqatigeeqqinnissarput
11. august Københavnimi
pissasoq isumaqatigiissuti-
gaarput, statsministerip 23.
august nunatsinnukarnis-
saa sioqqullugu.
PENGEdPAPIR
25. juni 1993
AKTIE TOPUSTE FORLØBNE UGE
Nr Selskab Oms. Bors Oti. kurs %-aandr.
1 Vojens Tow.Holding B 300 1 400.0 29.0
2 Cedethokn & Voss NV 400 1 28.0 26.1
3 Progress B 100kr. 35 1 10.0 25.0
4 Bang & Oiufsen Holding6265 1 267.0 21.4
5 Dansk Data Elektron. 6440 1 125.0 15.7
6 Lyskøer Belysning B 6250 1 23.0 14.4
7 SN Holding 2686 1 98.6 9.6
8 L&N Holding B 610 1 87,5 9.4
Bemærk I Toplisten er ikke nødvendigvis vor recommendaton.
Udvalgte pengeinstitutter, noteret pr.25. juni 1993:
Den Danske Bank 326-328
Un idan mark 184-186
Bikuben 210-212
Grønlandsbanken 154-160
OBLIGATIONER, TOP 10
Nr. Rente Papir Kurs E40%
1 12.00 Nykredit 03 S. 2020 103.00 7.09
2 12.00 KRF Danmark 23 S 2020 103.15 7.08
3 12.00 Byggeriet 33 S 2013 103.75 6.86
4 12.00 Nykredit 2 S 2010 103.65 6.85
5 12.00 KRF Danmark Alm. 2012 103.80 6.85
6 12.00 KRF Danmark 22 S 2007 104.00 6.77
7 11.00 Nykredit 2 S A 2012 100.80 6.67
8 11.00 Byggeriet 47 S 2020 101.60 6.61
9 11.00 Nykredit 3 S 2020 101.65 6.61
10 11.00 KRF Danmark 23 S 2020 101.70 6.60
UDVALGTE VALUTAKURSER PR. 25.06.93
Valuta Notering kontant kontant Rejsechecks
Køb Salg Køb
USD 653.20 643.20 668.20 651.55
GBP 964.45 949.45 987.45 961.60
DEM 383.56 379.56 387.81 382.56
SEK 83.65 80.65 84.90 83.37
NOK 90.84 87.84 92.09 90.69
FRF 113.92 111.42 116.92 113.57
CHF 432.44 424.44 440.94 431.34
m. 0.4246 0.3946 0.4346 0.4216
ESB 5.0080 4.8080 5.1480 4.9380
CAD 508.72 493.72 533.72 506.52
JPY 6.1161 5.9161 6.2361 6.1091
Gebyr for køb/salg af kontant valuta DKK 30.00
Gebyr for salg af rejsechecks 2.0% min. DKK 150.00
Gebyr for køb af rejsechecks - pr. eksp. DKK 50,00
Rente på konto 200 i kommende uge:
Saldo Kr. 500.000,- og højere 700% pa. af hele saldoen
Saldo under Kr. 500.000,- 500% pa. af hele saldoen
Saldo under Kr. 200.000,- 100% pa.
GRØNLANDSBANKEN
Aktieselskab