Atuagagdliutit - 19.10.1993, Blaðsíða 5

NR. 8 1993
AALISAAT
5
Aalisarneq pillugu nalunaarusiortoqartoq
Nalunaarusiomermi eqqartorneqassapput sinerissami qanittumi aalisarnerup maannak-
kut sumut killissimanera, soorlu aalisariutit qassit pigineqarnersut.
I fiskerirapporten skal man blandt andet have undersøgt, hvor mange fiskekuttere der
bruges til det kystnære fiskeri.(Ass./Foto: Knud Josefsen)
Aalisarnermut Pisortaqar-
fik aa mm alu KNAPK-ip su-
liniutaannik Kalaallit Nu-
naanni sinerissami qanittu-
mi aalisarnermik piniarner-
millu inuutissarsiuteqarneq
pillugu nalunaarusiortoqa-
lerpoq, KNAPK Aalisarner-
mut Pisortaqarfik aammalu
Royal Greenland A/S-ip suli-
arisaannik. Pisariaqarnera-
lu malillugu biologinik
ikiorteqartamissaq pisus-
saavoq.
Sinerissap qanittuani aa-
lisameq piniarnerlu pillugit
nalunaarusiorniarnermi in-
gerlanniarneqalerpoq,
maannamut sinerissap qa-
nittuani aalisarnermi ajor-
nartorsiutaasunik aaqqiini-
artamerit ingerlasimam ma-
ta ajornartorsiutinik ataasi-
akkaanik takkuttunik ataa-
siakkaarlugit aaqqiiniarto-
qartarsimammat, annertu-
nerusumik aalisarneq ta-
maat isigalugu aaqqiiniarto-
qartarsimanani aammalu
maannamut sinerissami qa-
nittumi aalisarnerup aaq-
qissorneqarsimanerata nu-
tarterneqarnissaa pisaria-
qarsorineqalers imammat,
pingaartumik pifiissamik si-
visuumik siumut isigisu-
mik.
Pineqartoq pillugu nalu-
naarusiomissami eqqartor-
neqassapput sinerissami qa-
nittumi aalisarnerup maan-
nakkut sumut killissimane-
ra, tassani eqqarsaatigine-
qarlutik; aalisariutit qassit
pigineqarnersut, sumi an-
gerlarsimaffeqamersut, su-
nik qanorlu annertutigisu-
nik aalisartuunersut. Umi-
atsiaarsorlutik eqqarsaati-
galugit paasiniarneqassaaq
aalisarnermik piarnermillu
inuussutissarsiuteqavissut
qassiuneri, sumiuuneri su-
nik aalisartarlutillu piniaga-
qarneri. Paasiniagassat ila-
gaat qimussinik aalisarne-
rup annertussusia aammalu
piniartoqarfmni piniakkat
pisarineqartartut annertus-
susaat. Aammattaaq qim-
meqassuseq sumiiffikkaar-
tumik tamakiisumillu an-
nertussusilerniarneqas-
saaq, taakkulu nerisaqassu-
siat aamma annertussusi-
lerniarneqassalluni.
Qulaani taakkartorneqar-
tut saniatigut nalunaarsor-
neqassapput illoqarfinni nu-
naqarfinnilu aalisakkanik
piniakkanillu tunisassiorflit
taakkulu pisinnaasaat.
Nalunaarusiomerup
inerneriniartussaavaa
tunngaveqartumik nalilii-
neq naggaterpiaatiguUu
siunnersuusiorneq, inuutis-
sarsiutit taaneqartut qanoq
iliuuseqarfigigaanni qanor-
lu nutaanik iliuuseqaraanni
nunatsinnut inuinullu ilua-
qutaasumik ineriartortitsi-
soqarsinnaanersoq, piffis-
saq sivisooq ungasissorlu
eqqarsaatigalugit.
Kutterit rejemiutit
Kutterit rejerniutit eqqar-
saatigalugit naluneqanngi-
laq ukiut tallimat qulillu ilu-
anni amerlaqisut ukiumik-
kut piusinnaanermikkullu
naammatsittussaasut. Taa-
maattumik taakku kingusi-
naavissortinnani qanoq it-
tunik taarseriartuaamis-
saat tunngavissalimmik pi-
ler saaru siuu nneqar tar ia-
qarput, sumi rejerniarsin-
naanerat, qanoq annertuti-
gisunik pisasaqarnissaat,
rejenillu avatitsinni qanoq
tunisassiaasunik piumaso-
qarnera tunngavigalugu an-
gissusilerneqarlutik ilusi-
lersomeqarlutillu atortuler-
sorneqartariaqassammata.
Saarullinniat
Sineriatsinni, pingaartumik
nunatta qeqqaniit kujater-
piaanut ullumikkut saarul-
linniutinik aalisariuteqar-
poq pisassaaleqisunik.
Taakku a qanoq aaqqissuus-
sunikkut sumuUu aalisari-
aatsimut saatinneqarsin-
naanersut annertuumik su-
kumiisumillu nalilerniagas-
saavoq imaannaanngitsoq,
immaqalu ilaatigut anner-
narsinnaasumik nalunaaru-
siami naggasiilluni siunner-
suusiorfigineqaratarsin-
naapput. Unami pingaaru-
narpoq; nalunaarusiorner-
mi inerniliinermilu periar-
fissanik imminut mattusso-
reerluni pisoqannginnissaa
anguniartariqartoq, siumut
ingerlaqqissinnaanissaq an-
guniartariaqarmat, angalla-
tit pigineqartut atomeqar-
piaratik nungullariartuun-
nassanngippata.
Qaleralinniameq
Aalisarnermi ullumikkut
isertitsissutaanerpaap tulli-
atut inissisimalersimasoq
tassaavoq qaleralinniarneq.
Tamatumap piflissaq siviso-
oq, allatut oqaatigalugu qa-
leralinniarsinnaajuarnissaq
siunertaralugu qanoq inger-
lanneqarnissaa nalunaaru-
siomermi aamma sukumii-
sumik nalilersorluinnarne-
qartussaavoq. Maannak-
kummi biologit naliliinerat
malillugu qaleralinniarfut
ilaanni Ilulissani qalerale-
qassutsip ajutoorluinnar-
sinnaanera uloriatsaanne-
qarsimavoq. Tamatumap
aamma Uummannap Uper-
naviullu eqqaannut »tuni-
luunnissaa« pinaveersaar-
tariqarpoq.
Umiatsiaarasortut
Aalisakkat pingaartumillu
tuttut saarulliit kapisillillu
ukiuni kingullerni akunnas-
siUuinnarsimafiiini uniatsi-
aararsortut aaqqiivigine-
qarnissaat piflissaq siumut
isigisoq eqqarsaatigalugu
aamma aaqqissuussifligine-
qarnissaat pisariaqarluin-
narpoq. Ukiunimi makku-
nani taakkua, qulaani pine-
qartut pingaartumik pissu-
tigalugit, inuutissarsiorni-
arnerat oqimaallilluinnarsi-
mavoq, ilaatigut aquutera-
laat ukiuni arlaqanngitsuin-
narni atasinnaanerat aam-
malu benzinap akisuneru-
jussua pissutigalugit.
Taamaattumik umiatsi-
aararsorlutik inuutissarsiu-
teqavissut immaqa angalla-
tinik isumannaannerusu-
nik, sivisunerusumik ata-
sinnaasunik aammalu aki-
kinnerusumik ingerlatilin-
nik taarseriartuaarneqar-
nissaat isumaasinnaavoq.
Tamannali nalunaarusior-
nerup inernilerneqarnerani
siunnersuusiornerup taku-
tikkumaarpaa qanoq ilio-
raanni pitsaanerusorineqar-
nersoq.
Nalilersomeqartussat
allat
Nalunaarusioornerup nag-
gaserneqarnerani ilaatigut
nalilerniarneqartussaavoq
arfanniarnerup siunissami
qanoq ilusilersomeqarsin-
naanera. Tassami piniagas-
sat aalisagartassallu anni-
killisimanerisa nalaanni
maannakkut imminnut as-
sortuuttutullusooq ittumik
ingerlasoqarpoq.
Rejerniarsinnaasuugaluit
piffissamik annertuumik
ilaatigut arfanniarnermik
atuisarput. Soorngunami
kilTaanngissuseqarnermik
aalisartuullunilu piniartuu-
nermik ingerlanerup inger-
latsisimanerullu nassatarai.
Apeqqutaavorli taamatut
marloqiusumik ingerlatsiu-
aannartoqarsinnaanersoq,
pingaartumik taaneqareer-
sutut aalisagartassat pinia-
gassallu killinissimaneran-
ni.
Kattuffiup allafleqarfia-
niit piflissaq annertooq
atorlugu rejekasset kutterit
aalisarfigisinnaasaat qular-
naarniarneqarsimapput.
Maannakkullu ilaannakuu-
galuartumik anguneqarsi-
mallutik, ilaatigut pineqar-
tuni aalisarfinnik atuisunik
iluarisimaarneqartumik.
Taamaattumik siunissami
rejernianut qamutililinnut
pitsaanerunngiinnarnerlu-
ni arfanniassaarluni ukioq
kaajallallugu silap atussaaf-
fiani rejerniaannaleraanni?
Suliffissuaqameq
Suliflissuit maannakkut
Royal Greenland A/S-imit
aammalu namminersortu-
nit pigineqartut sumi inissi-
simaneri sunillu siunissami
tunisassiorsinnaanissaat
nalilersuinissami eqqartu-
gassat ilagaat. Qulanitis-
saanngitsorli aana; suliflis-
suit ilaat tunisassiassaaleqi-
neq peqqutigalugu tunisas-
sioriaatsimut allamut nun-
neqarsinnaanissaat siun-
ner suu tigineqar sinnaane-
rat pisinnaammat imaluun-
niit matuneqarallarsinnaa-
nerat matuvinneqarsinnaa-
neralluunniit siunnersuuti-
gineqarluarsinnaalluni.
Aaiisartumulli pingaar-
nerpaajuartussaavoq aalisa-
gartanik nunniussiflissa-
qartuarnissaq.
Suliflissuit tunisassianut
allanut tunisassiornerisa al-
lanngortinnerisigut ima-
luunnit matusisariaqarnik-
kut Royal Greenland A/S-ip
sipaaruteqarsinnaanera pi-
sinnaasoq qularutissaann-
gilaq. Sipaarutaasorlu aali-
sakkat akiinut pitsanngori-
aataappat aalisartunut so-
qutiginamerunnginnerluni,
tunitsivissaq qulakkeersi-
matillugu?
Nalunaarusiaq
Inatsisartunut
apuutissasoq
Nalunaarusiaq imaaqaluun-
niit Inatsisartut oqaatsinik
atueriaasiat suleriaasiallu
malillugu Isumaliutissiis-
sut, Inatsisartut 1994-imi
upernaakkut ataatsimii-
linnginneranni naammassi-
neqarluni saqqummiunne-
qartussaassaaq, tassanilu
isummerfigineqarluni.
Tamatuma kingorna pif-
flssap takutikkumaarpaa
inassutigineqarumaartus-
sat akuersaarneqassappata
piviusunngortinneqaru-
maassanersut.
EF-imut
isumaqatigiinniartoqalersoq
Kalaallit Nunaata aalisarneq pillugu EF-imut
isumaqatigiissutaata 1994-ip naanerani naasussap,
nutartemeqamiamera aallartippoq
Isumaqatigiinniar tu ssatu t
toqqarneqartut taaneqar-
sinnaasut, Naalakkersuisut
siulittaasuata siuttuufligi-
sai, Namminersornerullutik
Oqartussat sinnerlugit tas-
saapput: Isumaqatigiiniar-
tuutitat siuttuat Lars Ves-
terbirk, Kalaallit Nunarput
sinnerlugu Bruxelles-imi
EF-imut alaatsinaattuullu-
nilu aallartitaasoq, Einar
Lemche, Namminersorne-
rullitik Oqartussani Dan-
markimi konsulentiusoq,
Henrik Leth, Aalisarnermut
Piniarnermut Nunaleriner-
mullu direktøri, Stig Bendt-
sen, Aningaasaqarnermut
pisortaqarfimmi aningaasa-
nut pilersaarusiornermut
qullersaq. Danmarkimi nu-
nanut allanut ministereqar-
fimmiit peqataatinneqarpoq
Ole Samsing. Qulaani taa-
neqartut saniatigut isuma-
qatigiinniartunut peqataa-
tinneqarput; APK sinnerlu-
gu direktør Peder Munk Pe-
dersen, Royal Greenland A1
S sinnerlugu direktør Jør-
gen Fossheim, kiisalu
KNAPK sinnerlugu allaf-
fimmi pisortaq Paaviaaraq
Heilmann.
Isumaqatigiinniam issat
naatsorsuutigineqarpoq pif-
fissami december 1993-imiit
november 1994-ip tungaa-
nut ingerlanneqassasut,
isumaqatigiinniarnis sarlu
maj-juni immaqalu juli 1994
nakerteruttortussasut ili-
magineqarluni.
Maannakkut isumaqati-
giissutip qulequtanngorlu-
git immikkoortiterlugit
imarai:
- EF-ip traktatianik allann-
guineq, tassunga atatillugu
Kalaallit Nunaata 1. januar
1985-imi aninera EØF trak-
tatillu immikkuualuttuanik
OLT-imik Kalaallit Nu-
naannut atuilersinnaaneq.
- Allannguinermi traktatip
protokolitaa, taassuma ima-
ralugu Kalaallit Nunaata
aalisakkanik tunisassiami-
nik akiler aarutitaqanngit-
sumik EF-imut eqqussui-
sinnaaneranik.
- Aalisarnermut tunngatil-
lugu killilersukkamik isu-
maqatigiissut, taassuma
protokolinngorlugu aalisa-
gartassanik isumaqatigiis-
suteqartarnerit imarai,
taakku nanilu pineqarput
EF nunatta eqqaani aalisa-
gartassinneqarnera illua-
tungaatigullu EF- ip nunat-
sinnut aalisagartassaminut
akiliuteqartarnera.
- Isumaqatigiissutip proto-
kolitaa, 1. januar 1990 atuu-
tilersoq 31. december 1994
naasussaq, taanna EF-ip aa-
lisagartassaanik imaqartoq,
imatut annertussusilmnik:
EF-illu qulaani taakkartor-
neqartunik aalisagartassa-
qarnermigut Savalimmiullu
aalisagartassaqarneratigut
Kalaallit Nunaannut maan-
nakkut akiliutigisarpai
34,25 mio. ECU qallunaat
aningaasanngorlugit - anin-
gaasat nalingat maannak-
kut atuuttoq uuttuutigalu-
gu - 260 mio. kr.-nit mis-
saannik annertussuseqar-
tut.
Kitaani Tunumi
Tons: Tons:
Saarulliit: 16.000 15.000
Suluppaakkat: 5.500 46.820
Qalerallit: 1.850 3.750
Nataarnat: 200 .
Rejet: 0 4.525
Qeeqqat: 2.000 -
Blåvilling: - 30.000
Ammassat: “ 30.000
Taakkua saniatigut Savalimmiunut uku pisasslissutaapput:
Rejer: 1.150
Qalerallit: 150
Suluppaakkat: 500
Ammassat: 10.000
EF-illu qulaani taakkartorneqartunik aallsagartassaqarnermlgut Sava-
limmiullu aalisagartassaqarneratigut Kalaallit Nunaannut maannakkut
akiliutigisarpai 34,25 mlo. ECU qallunaat aningaasanngorlugit - anln-
gaasat nalingat maannakkut atuuttoq uuttuutlgalugu - 260 mio. kr.-nit
missaannik annertussuseqartut.