Atuagagdliutit - 16.11.1993, Blaðsíða 15
Nr. 107 • 1993
75
GRØNLANDSPOSTEN
lu kamisai qernertut ator-
pakka. Ilaqutariit tamat-
taalluta kalaallisoorluta
naalagiaratta kusanaqaa-
gut. Ilaqutaat Danmarki-
miit aamma tikipput, un-
nukkullu nuannisavissorlu-
ta festerpugut. Festernit-
sinni tamattaalluta erinar-
soqatigiinnerput puigus-
sanngilara.
Kalaallit Nunaat nuanneqaaq
Erik Thomsen AFS-erpoq, Cordoba Argentinami Vila Carlos Paz-imeersuulluni.
UUumikkut Aasianni ilaqutariinni Kjeldsen-ikkunniippoq. Imalu
oqaluttuuppaatigut
AASIAAT - Kalaallit Nu-
naanni najugaqarluni qanoq
pissanganartigisoq takorlo-
orsimanngisaannarpara.
Ilumoorporlu ukioq manna
januarip 29-iani tamaanga
pigama aatsaat misigisama
nuannernersaat aallartim-
mat. Tikikkama ullormi
siullermi sammisama siul-
lersaraat angutisiaralu Jens
Kjeldsen qimusseratta.
Ukiuunerani arlaleriarlun-
ga qimussertarpugut, ilaan-
neeriarluta nalunaaquttap
akunnerini arfinilinni arfi-
neq marlunniluunniit pe-
qanngittarluta assullu nu-
annisartarluta.
Argentina Kalaallit Nu-
naannit allaanerujussuu-
voq. Illoqarfimmit angilaar-
tumit Cordobami Villa Car-
los Paz-imeersuuvunga. Ar-
gentina nunarujussuuvoq.
32 millioninik inoqarpoq,
Villa Carlos Paz-imilu C6r-
doba-miittumi 43.000-iuvu-
gut. Cordoba kiattorujus-
suuvortaaq aasamUu 40 gra-
dit tikkillugit kiassinnaa-
sarluni, ukiumilu agguaqa-
tigiissillugu tallimanik kiat-
tarluni.
Argentinami atuarfiit ar-
laannaalluunniit tamaani
Aasianni G.U.-tulli kusa-
nartiginngilaq. Argentinami
atuarfipput angisoorujus-
suuvoq nutaanngitsorujus-
suullunilu, aammalu com-
puter inik, nipilersuutinik,
fysikimut kemimullu - misi-
leraalluni atortunik, atuar-
tarfinnik, ilusilersuisarfin-
nik nalunaarsuutinillu ator-
toqanngilagut, aammalu
atuarfiup illutaa tamaani
G.U.-tulli kusanartumik qa-
lipaateqanngilaq natersua-
qaranilu. Atuarfimmi uni-
formeqartarpugut, kisianni-
li tamaani atuarfimmi uni-
formeqarata atuartarner-
put nuannarisorujussuuva-
ra.
Sapersamalaarpoq
Atualeqqaarama sapersa-
laaqqaarpunga, immaqalu
qallunaatut oqalussin-
naannginnera tamatu-
munnga peqqutaavoq, kisi-
annili atuaqatittulli allatut
atuartuugama ullut tamaa-
sa ilinniagassakka suliarisa-
riaqartarpakka. Atuaqatik-
ka inussiarnersorujussuup-
put, tamannalu assut nuan-
naraara.
Ullormi atuarfigisanni
siullermi annilaangassutigi-
laarpara inuit nutaat ilisari-
simanngisakkalu naapittus-
saagakkit, kisiannib atuaqa-
timma tamarmik ornillunga
ilassivaannga tikilluaqqul-
lungalu. Assut inussiarner-
sunik nuannersunillu ava-
tangiiseqarpunga. Atuarne-
ra nuannaraara, nuannari-
nerpaasarparalu tamatta
ataatsikkut atuarfimmi fe-
steraangatta. Assut nuan-
nertarpoq.
Ilaanneeriarlunga inun-
nit aperineqartarpunga so-
oq Kalaallit Nunaat toqqar-
simaneriga. Tamaannarni-
arlunga aalajangerniarnera
imaannaasimanngilaq, nu-
nammi allat assigiinngitsor-
passuit pilerinartut toqqar-
sinnaasimagaluarakkit. Ki-
siannili assinik Kalaallit
Nunaanneersunik takusa-
qartarsimavunga, soorlu
nannut, qimussit, aput, ser-
mersuit puisillu. Taamaam-
mallu imminut oqarfigivun-
ga »nuna taanna takorusup-
para ilikkarusullugulu«.
Tamanna angajoqqaama
ajorinngilaat, kisiannili soo-
runami anaanaga isumaalu-
laarpoq, aappaatigulli ataa-
tagalu marluullutik nuan-
narlutik. Ullut qulikkaarlu-
git allaffigisarpakka, qaam-
matillu allortarlugit telefon-
ikkut oqaluuttarluta.
Ilaqutariit
Kjeldsen-ikkut
Tamaani Kalaallit Nunaan-
ni ilaqutariinni Kjeldsen-ik-
kunni najugaqarpunga, na-
jukkakkalu nuannarisoru-
jussuuakka. Ilaqutariinnut
taakkununnga tamanut at-
taveqarnera assorsuaq ku-
sanarpoq.
Argentinami arnanik qa-
tannguteqanngilanga, an-
gutaannaalluta pingasuu-
vugut uangalu angajuller-
saavunga, massakkulli ar-
nanik marlunnik qatanngu-
tisiaqarpunga, uangalu ta-
manna nuannarilluinnarpa-
ra. Ilaanneeriarlunga ale-
qakkalu marluk isumaqati-
giinngittarpugut, kisiannili
nalunaaquttap akunneri
marluinnaat qaangiutiin-
nartut ikinngutigeeqqiler-
tarpugut. Qatanngutigiit
isumaqatigiinngilaartartus-
saapput - tamannami nabn-
ginnaasuuvoq.
Aasaq assigiinngitsorpas-
suarnik sammisaqarpunga.
Ilaqutariit Kjeldsen-ikkut
angallateqarput »Sila«-mik
atilimmik, taassuminngalu
angalasartorujussuuvugut.
»Sila«-mut ilaallunga Kan-
gerlussuarmiippunga, Sisi-
miuniillunga, Kangaatsia-
miillunga, Qeqertarsuar-
miillunga, Qasigianngua-
niillunga, Uulissaniillunga
aammalu ilaanneeriarluta
nunaqarfinnut minnernut
tikittarpugut. Umiartorlun-
ga assut nuannaraara, isu-
maqarpungalu taamatut an-
galalluni KalaalUit Nunaat
ilikkarnarnerusoq.
Kalaallit Nunaannut
pinngikkallarama ilulissa-
nik sermersuarmilluunniit
takusimanngisaannarpun-
ga. Pinngortitaq tamaani
assut alian aar poq. Puisimik
pernarusuttorujussuugalu-
arpunga, kisiannili aasaq
misiliigaluarama puisit tak-
ujuminaatsorujussuupput.
Inuuninni ulloq
nuannemerpaaq
Qaammat kingulleq Uum-
mannamiikkatta angutip
ataatsip, Ole Qvist-imikatil-
lip piniariaqatiseraanga. So-
orunami akueraara. Imaq
qatsungasorujussuulluni
puiseqartorujussuuvoq. Ole
ussummik pisaqarpoq uan-
galu natsersuarmik pisaqar-
lunga - ulloq taanna inuu-
ninni nuannernerpaasoraa-
ra. Sinnattora piviusunn-
gortippara, amialu Qaqortu-
mut qitulisagassanngorlugu
nassiupparput. Ameq taan-
na Argentina-mut angerla-
leruma nassassavara.
Aamma imaatigut siso-
rarlunga qajartorlungalu
misilippara. Kalaallit qajaat
soqutiginerujussuuakka.
Qaanniornermik ilinnialer-
tussaavunga, aammalu
qaanniornermut ilinniuti-
nik pisivunga, neriuutigaa-
rami Argentinamut uteru-
ma qaanniorsinnaajumaar-
lunga.
Aamma aasaq najaga
Kimmernaq apersortippoq.
Anaanama qaqortumik an-
noraaliuppaanga, ataatama-
Erik Thomsen argentinamioq puisinniartoq.
Den argentinske Erik Thomsen på sæljagt. (Ass./Foto: Erik
Thomsen)
Nunarsuaq tupinnartoq
Ukiaanerani atuanngiffe-
qarnitsinni Ilulissanut tike-
raarpunga. Misigisara assut
nuannerpoq, tassami illo-
qarfik allaalluinnartoq tak-
ornarakku inuillu nutaat ili-
sarisimalerakkit. Meeqqat
atuarfianut aggersarneqar-
punga, tassanilu klassit as-
sigiinngitsut arfineq pinga-
sut Argentina pillugu oqa-
luttuuppakka.
AFS-ertut allat marluk,
tassa César Colombiameer-
soq aamma Joan USA-meer-
soq Ilulissani naapippakka.
César Spaniamiutut oqa-
luuttuaannarsinnaasarpa-
ra, tamannalu assut nuan-
nisaatigaara.
AFS-ertut pingasuulluta
Ilubssat borgmesteriat pu-
laarparput, taassumalu illo-
qarfimmut tikilluaqquaati-
gut, assigiinngitsorpassuillu
pillugit oqaloqatigaarput.
Katersugaasivimmut takor-
nariarama katersugaatai as-
sut soqutigaakka.
Ilulissani ilaqutariinni
Thomsen-ikkunni najuga-
qarpunga, nuannareqaara,
tassami Argentinami kisiar-
taalluta Thomsen-iugatta,
kisiannili kinguliaq taanna
Kalaallit Nunaanni Dan-
markimilumi nalinginnaa-
sorujussuuvoq.
Juulleriitsiarpat Argenti-
namut utertussaavunga.
Soorunami ilaquttakka
ikinngutikkalu takoqqissa-
gakkit nuannaarutigaara,
aappaatigulli Kalaallit Nu-
naanni ilaquttakka, ikinn-
gutikka suliarisinnaasar-
passuakkalu maqaasissa-
gakkit aliasuutigalugu. Ne-
riuppunga ullut ilaanni
uteqqissinnaajumaarlunga,
tamaanilu nunami tupin-
nartorsuarmi, Kalaallit Nu-
naanni alianaarsaaqqissin-
naajumaarlunga.
/
*
Erik Thomsen ilaquttanilu kalaallit, tassa Camilla, Kim-
memaq, Adam, Anaana Ataatalu angallataanni »Sila«-mi.
Erik Thomsen med sin grønlandske familie Camilla, Kimmerneq, Adam, Anaana ogAtaata
ombord på deres skib »Sila«. (Ass./Foto: Erik Thomsen)