Atuagagdliutit - 21.12.1993, Blaðsíða 17

Nr. 117- 1993

77
GRØNLANDSPOSTEN
Kalaalimemgit akisunenmngillat!
All.: Bjarke de Renouard, Royal Greenland-imi ussassaarinermik suliaqartoq
- Kalaallit pisiniarfiinut qalerallit nerpii (400 gr.) poortat 16,50 kronilersillugit tunisarpa-
vut. Nioqqutissallu taakkorpiaat Qallunaat Nunaanni marloriaatingajammik akeqarput,
Bjarke de Renouard, Royal Greenland-imi ussassaarinermik suliaqartoq, allappoq. (Ass.:
Knud Josefsen)
- Til den grønlandske detailhandel sælger vi en pakke hellefiskefilet (400 gr.) for små 16
kroner og halvtreds øre. Det samme produkt koster i Danmark cirka det dobbelte, skriver
Bjarke de Renouard, Marketinsdisponent i Royal Greenland Export. (Foto: Knud Josefsen)
Suulluunniit naammagina-
kannersinnaasarput, qallu-
naat oqariartaaseqarput im-
maqalumi oqariartaaseq ilu-
moortortaqarluni. Ilann-
gussakkut matumuuna, ka-
laalimerngit pillugit ulluni
kingullerni AG-kkut ilaati-
gut Thue Christiansen-ip
Kalaallit Nunaanni Brugse-
ni-milu direktøriusup Ole
Andersen-ip akioriinner-
minni oqaatiginiagaat ilisi-
matitsissuteqarfiginiarpak-
ka. Taakku taamak isuma-
qatigiinngitsigalutik, kalaa-
limerngit akisuallaarnerar-
nerat isumaqatigiissutigiso-
rujussuuvaat. Atuisoq nioq-
quteqartorlu akisuginnillu-
tik isumaqatigiinneranni,
Kalaallit Nunaanni kalaali-
minernik tunisassiortutut
annerpaatut tuniniaasutul-
lu inissisimasuulluni ajuu-
sappoq. Taamaattumillu ua-
gut tamatumunnga isigin-
ninnerput ersersinniaralu-
assavara. Aallaqqaasiullu-
gulu assersuummik takus-
sutisseeqqaassaanga.
- Kalaallit pisiniarfiinut
qalerallit nerpii (400 gr.) po-
ortat 16,50 kronilersillugit
tunisarpavut. Nioqqutissal-
lu taakkorpiaat Qallunaat
Nunaanni marloriaatinga-
jammik akeqarput.
- Puisip neqaa kiilumut
39 kronilerlugu pisiniarfin-
ni tuniniagassatut siunner-
suutigisarparput. Pisiniar-
finni nersussuup neqaa ase-
rortigaq sanilliukkaanni pi-
Ukiorpaalussuarni sulisar-
tuusimalluni »qanga« pisi-
masut eqqaaqqajaanarsisar-
put. »Sulisartut« peqatigiif-
fiisa aallartiortornerat pe-
qatigiinnangajallugu, qallu-
naat nunaanni sulisartut
kattuffissuata nunatsinni
»qaammarsaaneq« aa 11 ar-
tinnikuuaa.
Taamanikkut 1960-kkut
aallartisimalernerani maani
Nuummi »piareersarluta«
atuartitsineq ingerlanneqa-
lermat ilaatigut peqataapa-
laarsimanarpoq. Isumaqar-
pungalu tamannarpiaq tun-
ngaviusoq nunarujussuat-
sinni ullumikkut sulisartut
peqatigiifTeqarnerat isu-
mannaallilerneqarsimasoq.
Naak piflinni (immikkoor-
tortaqarfinni) assigiinngit-
suni piluusaarneqarsimaga-
luartoq.
Taamatut qaammarsaa-
nermi qallunaat nunaanni
sulisartut kattuffissuat
(LO) annertuumik qujassu-
tissaqarfigaarput. Maani
Nuummi sulisartut peqati-
giiffeqarnerat suleqataafli-
gilerakku aaqqissugassat
ingasaqaat, al laat aningaa-
saatimininngui annikeqalu-
tik ilaasortallu suliffinni as-
sigiinngitsuniittut nalu-
naarsuiffeqaratik. 70-kkut
siniarfinni kiilumut 43,30
kroneqarpoq.
- Ar fe ru p neqaanik siatas-
siarput »akimaneq« 70,20
kronilerlugu tuniniagassa-
tut siunnersuutigisarpar-
put. Pisiniarfiit puulukit ne-
qaannik qerisunik tuninia-
gaanni takusinnaavagut qi-
merluisa neqaat sikatsitsi-
vikkut siatassiat kiilumut
74 kroneqartut.
- Tuttut qimerluisa neqi-
taat kiilumut 105,40 krone-
qarput, umimmaat qimer-
qiteqqunneranni suliarile-
rakkit tamakkuusimapput
aaqqissuutat siulliit ilaat.
Tamatuma kingornagut
kattuffimmut (GAS)-gallar-
mat suleqataalerama aniga-
suarnartaqaaq. Tassami ul-
laap tungaa immikkoortor-
taqarflmmi sulisinnarlunga
ualikkut kattuffimmut suli-
artortariaqartarama.
Naggataatigut kajumis-
saarutigiinnassavara suli-
sartoqarnermi sulisuusut
pisunut tamanut malinnaa-
niaqqullugit. Qinikkatum-
mi suliassaagami nalunaa-
quttap qanoq ilinera apeq-
qutaasanngimmat, tassalu
suliassaqaruttormat. Qinik-
katummi suliassinneqarsi-
magaanni pisussaaffiit
annertoqimmata pingaartu-
mik im m ikkoortortaqarfim -
mi. Ilaasortat sullinneqas-
sappata suliffinnut assigiin-
ngitsunut ornigulluni piviu-
sut paasiniartariaqartarma-
ta.
Sulisartorpassuit nunat-
sinni sumiikkaluartut ta-
maasa juullisiorluarnis-
saannik kissaallugit ukior-
taamilu suleqatigiilluarnis-
saannik neriulluarfigalugit
inuulluaqqusillunga.
luisa neqaat kiilumut 115,20
kroneqarlutik. Pisisartut pi-
siniarfimmi aamma tassani
»T-bone steaks« kiilumut
114,75 kronilertarpaat.
Assersuutit erseqqilluin-
nartumik »kalaalimemgit
akisuallaamerannik« oqar-
tarnermi ingasaassisarneq,
oqaannaraannimi piusunik
tunngaveqannginnera, tak-
utippaat, soorlu assersuutit
takutikkaat.
Soorunami takorloorsin-
naavarput inunnit assi-
giinngitsunit suut kalaali-
minernik isiginneqarnersut
assigiinngissuteqartarsin-
naammat. Immaqa inuit
ilaasa »mamarnerit« - mat-
taat, qullukkat, aalisakka-
nik, arfernik puisinillu pa-
nertuliat kisiisa kalaalimi-
nertut isigaat. Tamakkuup-
pullu kiilumut akii misisso-
raanni akisunerusut. Taak-
kununngali atatillugu eq-
qaamasariaqarpoq piuma-
neqartuarnerat, pineqartu-
aannartuunnginnerilu
tunngaviginerullugit akii
aalajangigaammata. Aam-
malu tuttut umimmaallu
nerai puisit akiinut akikit-
sunut sanilliullugit taa-
maattutut oqaatigineqar-
sinnaallutik. Tassalu ta-
makku atuisut piumasaan-
nut malinnaanngitsumik pi-
gineqartartut.
Annertuumik
aningaasartuuteqartar-
neq
Aammalumi eqqaamasaria-
qarpoq kalaalimemgit tuni-
sassiarineri akikitsuinnaa-
neq ajormata. Innaallagissa-
mut, imermut, poortuutis-
sanut nassiussornerinullu
aningaasartuutit qaffase-
qaat, annertunerpaallutilli
tunisassiassarsiarinerini tu-
nisassiarinerinilu sulisunut
akiliutaasartut. Ole Ander-
sen-ip ilanngussamini oqaa-
tigaa, akit politikkikkut aa-
lajangiivigineqarsimasut,
tassanilu eqqarsaatigigu-
narlugu tunisassiat ilaat nu-
naqarfinni assigiinngitsuni
tunisassiorfinni mikisuni
ingerlanneqartarnerat. Ilu-
moorpoq tunisassiornerit
ilaat nunaqarfinni ingerlat-
tarivut. TamatumaniU aam-
ma isumaga malillugu taa-
matut oqarneq ingasaassi-
neruvoq. Ilumoorpoq tuni-
sassiat ilaat nunaqarfinni
assigiinngitsuni tunisassia-
risaratsigit Namminersor-
nerusunullu sulissussinis-
samik isumaqatigiissut
tunngavigalugu amigartoo-
mtit ilaannut matussutis-
sinneqartarluta. Taamatulli
iliornermi aningaasartuutit
pisisartunut ingerlateq-
qinnginnissaat anguniarne-
qartarpoq. Sullissinissamik
isumaqatigiissutip nuna-
qarfinni pineqartuni sulias-
saqartitsinissaq qulakkeer-
niarneqartarpoq, pingaar-
nemsorli unaavoq uagut al-
lanit pineqarsinnaanngitsu-
nik mamartunik qanoq tu-
nisassiorsinnaanermik ilisi-
manninnermik pisariaqar-
tumik piuinnartitsisaratta.
Kalaaliminernik mamar-
tulianik tunisassiorneq raa-
janik kukkukuunilluunniit
tunisassiornermut imaaliin-
narlugu assersuunneqarsin-
naanngilaq. Qularutissaa-
gunanngilarli akit appartin-
niarneqarsinnaammata ma-
martuliallu ilaat eqqarssati-
galugit amerlanemsunillu
tunisassiorneqarsinnaallu-
ni. Ukiunilu aggersuni taa-
maaliorniarpugut.
Pisiniarfinni nioqqutissa-
nik tunisassiorneq ullumi
Nuummiinnaq ingerlanne-
qartutut oqaatigisariaqar-
poq. Tamatumuuna pitsaa-
nerusumik assigiiaartumil-
lu pitsaassuseqartitsineq
qulakkeerneqassaaq. Tama-
tuma saniatigut poortorne-
rini nioqqutissiaq kalaalli-
sut qallunaatullu nassuiaa-
serlugu allagarserneqartar-
lutik. Royal Greenland-im-
mi kissaatigaa kalaallit atui-
sut kalaaliminernik assi-
giinngitsunik qanganiit pit-
saanemsunik pissaqartin-
nissaat. Kalaallimmi atui-
sut atuisunit allanit tunitsi-
vigisartakkatsinnit allaane-
russuteqanngillat, atorfls-
saqartitaannik pissittaria-
qarlutik.
Thue Christiansen-ip Ole
Andersen-illu akerleriinne-
rat ajortussarsiornerinnaa-
vallaarluni taannaannar-
siorneruvoq. Pisisartut kik-
kulluunniit kalaaliminersi-
sartut tamarmik malugisin-
naasimagaluarpaat ukiuni
kingullerni arlalitsigut ilor-
raap tungaanut ingerlariar-
neqartarsimasoq. Royal
Greenland-ilu aamma nalu-
naarsimavoq kalaaliminer-
nut tunngasutigut annertu-
nemsumik qanoq iliuuse-
qamialersaarluni, taman-
nalu maanna ingerlanneqa-
lereerluni. Qulamtigineqas-
sanngilaq kalaallit siunissa-
mi kalaaliminernik amerla-
nerusunik pitsaanemsunil-
lu pissaqartinneqalernis-
saat. Akigititaasunut tunn-
gatillugu imminut nammas-
sinnaasumik tunisassiorni-
arnermik isumaq puigorne-
qassanngilaq. Tassalu akit
aaqqiivigineqartassallutik
aningaasarsiutaasinnaane-
rat salliutillugu, atuagassia-
ni atuartartut allagaanni
oqaatigisartakkanik ilumo-
ortunngortitseriartarnerit
kisiisa tunngaviginiarsari-
nagit. Soomnami kalaaJli-
nut atuisunut amerlaneru-
sunik tunisisinnaarusuppu-
gut. Anguniagarlu tamanna
angujuminaatsittorujus-
suussavarput atuisut akiliu-
tigiumasinnaasaannit qaf-
Pissartanngorniutivinnis-
samut atatillugu anngunni-
unnissat aaqqissugaanerisa
naammagittaalliuutigine-
qarneri:
Matumuuna Nunatsinni
pissanrtanngorniutivinnis-
sanut atatillugu anngunni-
unnissat aaqqissugaaneri
pillugit Timersoqatigiiffik
»Nagtoralik« assammik ar-
sarnermut immikkoortor-
taaniit naammagittaalliuti-
giniarparput.
Ukiut tamaasa timerso-
qatigiiffipput saqisatut ilil-
luni nunaq immikkoortor-
taanut - qeqqanut kujataa-
nullu - inissinneqartuarsi-
malerpugut. Sumi kikkut ti-
mersoqatigiiffiit allat taama
pineqartarpat? Uagummi
aningaasatigut timersornik-
kullu pilliuteqarnerpaasar-
tunut ilaajuarsimalerpugut.
Maannakkut takutippaa ku-
jataani inissinneqariarluta
holdilu ataasiinnaq anngu-
titillugu, tamanna kattuf-
fimmiit sumiginnaanerun-
nginnerluni? Unammisar-
nitsinni takutitsilluartarsi-
magaluaqaagut, tam akku lu
unammisaqattaarnerni
anginerusuni aamma ator-
luarsinnaagaluarpavut - pe-
riarfissinneqartarsimagalu-
arutta - ukiunili kingulliu-
nerusuni pissutsit taama it-
tut timersoqatigiiflitta qat-
sutivissimavaat.
Nunap immikkoortortaa-
niit qeqqaniit holdit arnani
marluk unamminertaqan-
ngitsumik anngupput - ua-
gut arnartavut taavunnaan-
narsinnannginneramik?
Angutitaani nr. 2-nngortu-
fasinnerusumik tunisassiat
akeqartinneqaraluarpata.
Taamaattumik akikillisaa-
taasinnaasunik ujarlertuar-
nissaq pisariaqartuassaaq,
minnerpaamik nunanit alla-
nit tunisassianut unammil-
lersinnaaniassagatta.
Kalaalimineerniamer-
mut nutaamik allaffik
Kalaaliminernik annertu-
saaniarnermik siunertat ti-
mitalerniarneranni Royal
Greenland 1. januar 1994-
imiit kalaalimineerniamer-
mi allaffittaassaaq. Allaffit-
taarnikkut siunissami eqe-
ersimaarnersunik eqaanne-
msumillu ineriartortitsinis-
saq qulakkeerneqassaaq,
atuisut amerlanerusunik
pitsaanerusunillu pissaqar-
nemlersinniarlugit. Maan-
na juulleriartornerani KNI
peqatigalugu pilerisaariner-
mik ingerlatsinissaq iluat-
sissimavoq, pisisartullu ta-
matumani qilanaartuuser-
neqassapput siunissami
takkuttartussanut.
Juullisiorluarisi, 1994-imi
takoqqissaagut.
nut QTP-92 unammissaaq,
uagut sooq eqqaaqqaarne-
qarsimanngilavut? Inersi-
masut eqqarsaatigalugit.
Taamatut timersoqati-
giiffipput naammagittaalli-
uteqarnermini makkua tu-
nuliaqutaralugit allagaqar-
poq: Siulersuisut, sungiu-
saasut, ilaasortallu unam-
misartunut peqataasartut.
Siulersuisut sungiusaaso-
qatigiillu 29.11.1993. suli
unammisaqattaarnissanut
pilersaarut allannguut
23.11.93 takkussimasoq ti-
gunngikkallaratsigu ataat-
simiissimapput. Unalu nu-
taaq takkummat isumma-
mikkut allanngorlutik
ataatsimeeqqittariaqarlu-
tik, pissutsit takuneqartut
pissutigalugit. Kingusinne-
rusukkullu Siulersuisut, su-
ngiusaasoqatigiit ilaasortal-
lu unammisartunut peqa-
taasartut aalajangerpaat
una allakkatigut naamma-
gittaalliut kattuffitsinnut
ingerlateqqinniarlugu.
Soorngunami Kattuffiup
aalajangigai ataqqilluinnar-
pavut, sulineranullu qujas-
suteqartaqaluta, kisiannili-
una pitsaanerusumik
unammisaqattaamernut
atatillugu aalajangersaasa-
lernissaa kissaatiginemgip-
put.
Inissat angalanissallu -
tamakkununngalu attuu-
massuteqartut - suli aaqqin-
neqarsimanngillat inner-
suunneqaannarsimallutilli,
taamaalilluniaasiit timmi-
sartumik angalanissaq aki-
soreeqisoq kisimi isumal-
luutaalissaaq.
Pilluaqqusiitigaluni
kingumut qivialaarneq
All.: Frederik Nielsen
Aaqqissugaaneq
iluanngitsoq
All.: Timersoqatigiiffik »Nagtoralik«
v/siulittaasoq, Ole Petersen