Atuagagdliutit - 06.01.1994, Side 9

Nr. 1 • 1994
9

GRØNLANDSPOSTEN
Bussimi naapinneq
»Bussimi naapinneq« amap kalaallip Danmarkimi
inuunera pillugu atuakkiaavoq ilikkarfiulluarsinnaa-
soq. Maaliaaraq Vebæk atuakkiortuuvoq, ullumik-
kullu Danmarkimi najugaqariuni. AG-mi nangeqat-
taartunngorlugu saqqummertartoq sisamanngor-
nerit tamaasa malinnaaffigisinnaavat
Piaaralunga ualitsiivara ini-
gisatsinnukarniarlunga.
Pinngitsoornanga Erik ise-
reerpat aatsaat aniniarpu-
nga Suli oqaasissaqarfigaa-
ra Isumaqassanngjlaq naa-
lakkersussallunga! Ullumi
tusaasoqariarmat oqalun-
nera sallaangaarami. Qin-
ngarnaq! Imaluunniit aju-
gaanini perruualaarutigi-
nermit pitsaasuusaarnerpa?
Eqqissisinnaanngilanga.
»Aatsaat Emiliannguaq pi-
gukku!« Tassa isumaga.
Inigisamut qimattassan-
nut iserama ingippunga,
ukisivunga sivisuumik aala-
riarnanga. Aqqutaani immi-
arsigama uninngangaatsiar-
sinnarlunga ataatsimik ti-
gusivunga. Atisakka suar-
suillu eqiteriarlugit kufTer-
timut ikivakka. Tigusassak-
ka tamakkinngikkaluarlu-
git uneqqippunga immiar-
toqqilerlungalu. Sinilinga-
jattarlunga issiajuarpunga
kisianni sinilernaveersaar-
lunga. »Sinittunga Erik isis-
sanngilaq, ataguaasiit aala-
koorsorissavaanga.« Aala-
kooruttorlunga isumalior-
punga. Unnulersoq Erik ise-
rami ullumeriit sorraanne-
roqaaq. »Tassamiaasiit tu-
saasoqanngeriarmat«, isu-
maliorpunga.
»Maani suit?« Oqarfige-
reerpakkit isertinnanga
aneqqullutit!« Akinngilara.
»Ilinnut ajunnginnerus-
saaq Kalaallit Nunaannut
uteruit,« akinnginnanni na-
ngippoq: »Maani initaarsin-
naagaluarputit utaqqisaria-
qassaatilli.«
»Uannut ajunnginnerus-
sava Kalaallit Nunaannut
aallaruma? Imaannginner-
pa ilinnut ajunnginerussa-
soq Kalaallit Nunaannut
aallaruma?« Kamaammer-
lunga isigeruloorlugu oqar-
figaara »Ilinnut« ersarissi-
sinniarnermit nangeqqillu-
gu »ilinnummi pitsaaneroq-
qajaqaaq uanga maanna Ka-
laallit Nunaannut aallaralu-
aruma! Ilisimassavalli: Pa-
ninnguara Danmarkimiitil-
lugu Danmarki qimassan-
ngilara!«
»Aalakoorputit. Oqaloqa-
tiginianngilakkit atisatit ti-
gullugit aniniarit! Massak-
korluinnaq!« Oqarpoq.
»Suli ininngiJanga!« Aki-
vara. Igafilmmut anigama
immiap puua imaamikoq ti-
goriarlugu inimi nikorfasoq
nukera tam aat puiaasamik
miloriarpara, qimaariarlu-
nili peqimmat eqqornagu
igalaarsuaq eqqorakku qa-
nga perpalunnguarsi aserul-
larami. Ata, igalaaminerpa-
luk!
Annilaaqaanga. Erilli
oqarani sinittarflmmi kuf-
fertiga immersimasara ma-
toriarlugu annippaa, silarli-
ullu matua mapperiarlugu
silataanut igiutigalugu ma-
tu tikkuarlugu nillerfigaa-
nga: »Anigit! Massakkorlu-
innaq!« Taskera tigupallari-
arlugu tuaviinnaq anivu-
nga.
Amaliakkummiilerpunga.
Erik Jensimut, Amaliap ui-
Kapitalit arfineq pingajuat
usaanut allaffigitippara ini-
gisassannik noqqaassuteq-
qullunga. Ilimaginagu aki-
voq kommunit allafiiannut
nammineerlunga allatsikki-
artussasunga.
Paninngu arput pillugu
eqqartuussineqarmat aala-
jangemeqarpoq ullut 14-it
qaangiukkaangata pulaar-
tassagaangd. Taamani isu-
maliorpunga ullut taakku
naanngitsut uannut imma-
qa utereersimassasoq. Uter-
tinniarlugu eqqarsaatit pis-
samaarutikka qanoq iliori-
arfissaqartinngilakka puior-
sarlunga imikujannermik
silakillilluinnarama. Allaat
ulluerutingaarama ullut
ilaanni Amaliap oqarfigaa-
nga: »Puiorniaqinagu aqagu
Emiliannguup pulaartus-
saavaatit.« Aatsaat silattu-
lerpunga.
»Tassa sapaatip akunneri
marluk qaangiutereerpat?«,
isumaliorpunga. Qanoq
ingerlasimappat? Ullut
ilaanni angerlarsimaannar-
tarpunga, pingaartumik aal-
laqqaataani. Naalarujuin-
narpallaaqigama ineqarfigi-
sannut utoqqatsilerlunga
iluaqutaaniarujulerpunga
inigisaat salittarlugu. Ila
iluarusukkamik! Inigisar-
put torerluni ipiikkkaangat
uninngarusuttarpugut eq-
qissisimaarluta. Ullut ilaan-
ni sorujsuttanngilanga, eq-
qarsaatipiluit nalliuttooraa-
ngakkit uatsinni aallartilaa-
reeriarlunga »Skipper«-
imut nangikkiartortarpu-
nga kalaaleqatinnik naapit-
siniaataa. Skipperip pisortai
kalaallinut ajunnginnermik
uerinaqaat. Imerniartarfin-
nit tamanit kalaallinut iser-
figissallugu tassa pitsaaner-
paaq. Tassani assigiinngit-
sitsoqanngilaq.
Emiliannguaq uanniikka-
mi ilisarsilluni nuannaa-
ngaarami qimaguteqqinne-
ra artornarpoq. Ulloq agger-
flssaa aqagutiinnartoq imi-
gaqanngilanga. Ullorlu
taanna torisaaginnavik
inuuvunga. Kalaallit Uluu-
taanukarpugut, uutanik ne-
rilluta, kalaaleqatit ilisarisi-
masat arlallit naapillugit, al-
laat Emiliannguaq ilisarisa-
qarluni nuannaangaarmat
aasiit eqqarsaatip taassuma
tikippaanga: Paninngu ara
utertinniassallugu inatsisi-
leritooq nalunngisara oqalo-
qatigiartorniarlugu. Arna-
qatikka arlallit oqaloqatigi-
gakkit isumaqatigalunga
kajumissaarpaanga, panin-
ngu arali qimagummat nu-
kil laajallangaar ama nukit-
torsarlunga imerusuppu-
nga. Imeramalu aasiit ata-
kaj aarteriarakku eqqarsaa-
tit itilaarnerusut tamaasa
artorlugit puiorniaannaler-
sarpakka.
Tullianik aggermat aane-
qarnissaa qanillisoq unga-
sissumut angalaaqatigaara
ilaginera sivitsorsarniarlu-
gu, avissaalemissaa issar-
niit sapissanganerullugu,
takorloorakku issaq qianin-
ngua. Sunaaflali ajoqutis-
sannik iliortunga. Ujarne-
qarluta nanisaavugut. Na-
lunaarfigineqarpunga
maanna sivisuumik panin-
nguara uannukassanngit-
soq, immaqaluunniit uan-
nukaqqissanngitsoq.
Tamanna tusarakku soor-
lu sinnattu, sinnattunnillu-
sooq iterneq ajulerama na-
laannalerpunga ulloq unnu-
arlu. Neriumanngilanga iki-
orneqarumanangalu. Ama-
liakkut anisimatillugit tiili-
orparpunga qanera paner-
pallaaqimmat masatserlugu
imerusuersarlungalu. Ama-
liap iseraangami aperisara-
luarpaanga nererusussora-
lunga, ileqimisaaginnarta-
ranni malugilerpara qasugi-
gaanga. Aamma tusaasaler-
lugit uiusanilu isussullutik
oqaluuttut uiusaalu uannut
oqassanani, isumaliulerpu-
nga taassuma imminermi-
niinnera ajorigaa. Suliartor-
lutillu anisimasut isernis-
saannut oqaasissakka pia-
reersarpakka oqassallunga
aniseqqullunga tassaniinne-
ra ajorimmassuk, uanga
suunnginnama igitassaan-
naagama. Misigisimavunga
kikkut tamarmik ajorigaan-
nga, ajorsimaqigamami. Ki-
sianni misigisimavunga al-
lanngorniarnissamut nukis-
saqarnanga.
Isinnginneranni makip-
punga pigisaminikka kater-
soreerlugit. Kaffisorpunga
oqaasissakka piareersarlu-
git aqqusinermi ineqalernis-
sannut piareersimagama
aniseqqussallunga.
Suli ilimaginagit iserter-
paluttoqalermat aasiit uum-
matiga kassulerpoq. Ajortoq
tamanna aamma pissuser-
taarigakku: Uummatinnik
kassuttoortameq.
Iseriaqaaq Amalia. Qivi-
arnagu haloortormat akiva-
ra. »Kinatoq iseqatigigiga?«
oqarpoq. Akinngilaraluun-
niit tassali nakerisaqanngi-
ngaarama, ingamminguna
illarsarnissamut. »Kina-
toq?« Oqaqqimmat qiviarlu-
gu aniga Ole.
Oqarneq saperpunga qi-
assannik tupikkama. Qul-
likka kuulerput isumamin-
nik. Ole saninnut ingilluni
assakka tigummagu qias-
saaruppunga kiinaa qiviar-
lugu nuannaarpalunnera
ajuallaatigalugu. Tusaan-
ngilaraluunniit Amalia igaf-
flusamit oqarpallattoq: »Ka-
laallit Uluutaanni Ole naa-
perataarakku!« Olellu oqaa-
sia: »Qujanarporlimi Amalia
naapikkakku.«
Nakappunga sequnngeru-
jussuarlunga qullikka toq-
qorterniarlugit. Nuaga iiva-
ra qiassara iiniarlugu. »Na-
luarsi uattut atugaqarluni
qanoq naalliunnartigisoq,«
taama isumaliolunga nipa-
ngersimavunga.
»Najannguaq,« Ole sal-
laatsumik oqarpoq. »Pu-
laarlutit Københavniliara-
ma inigisassinni naapin-
nginnakkit Kalaallit Illuu-
taannukarama qujanavip-
poq Amalia naapikkakku.
Inissanik pigisaqartumik
nalunngisaqarpunga qanga
umiartoqatigisimasara. Ini-
gisamik atorneqanngitsu-
mik peqaruni atortissavaa-
nga illit atugassannik.» Aki-
nagu isigaara. »Uanga aki-
lissavara saniatigut aamma
tapeqqussaluarpat. Amalia-
mit tusarpara qanoq atuga-
qarsimasutit. Ikiussavakkit.
Akissaqarpunga. Kingoma
imminik akilersinnaaleru-
maarpat.«
»Allatsereerama,« sinnat-
tortutut akivara. Immaqali
Amaliap oqaluttuussimane-
ramiuk kommunit allaffian-
ni initaarnissamut allatsis-
simasunga nalunngitsutut
akigasuarpoq:
»Nalunngilarput allatse-
reeraluarluni qanoq utaqqi-
sariaqartigisartoq. Atagu,
ilaginnga naaperiartigu. Pe-
qaruni itigartissanngilaa-
nga.«
Taxarluta Olelu Vester-
brogadep aqquserngata sa-
nilequtaasa ilaannut pivu-
gut. Ole umiartortuugami
ukiorpaalunngortutu Es-
bjergimi najugarisaminiit
Københavnimiliartaannara-
mi uannilluunniit Køben-
havn nalunnginneruaa.
Massakkut sivisuumik nu-
nani ungasissunut anga-
laarsimammat takoqqam-
minngilara. Tassaliaa, Es-
bjergimut pigami ilagisan-
nguani najulaaginnariarlu-
git Københavniliarpoq taku-
sarlunga.
Ole Esbjergimi qallunaa-
mik nuliaasaqarpoq. Meera-
qarput nukappiaraq angi-
laartunnguaq siorna atua-
lersoq. Katissimanngikka-
luarlutik aappariittut inuu-
geunik nuannaarlutillu inoo-
qatigiillutik Olep nuliaasani
Tove nuliaminik taagorpaa.
Tovep arnap ajunngissusia
asseqanngilaq. Qallunaat
arnanit uannut ajunngitsu-
tuaq, uffa imannaoqaloqati-
giittanngikkaluarluta ikgi-
gaangatsinni Emiliannguar-
lu ajunngitsuinnarmik pi-
sarpaatigut. Maanna kisi-
miilerlunga eqqarsaasersu-
kujuttalerama ilaanni eq-
qaasarpara. Ukiorpassuarni
Danmarkimiilerpunga qal-
lunaamik ataatsimilluun-
niit ikinnguteqanngilanga.
Makku angutiarsussuit na-
lunngisarpassuakka ikin-
ngutinnik taanneq saper-
pakka. Imeqatigisartillugit
nuannarinnittaqalutik tam-
maraangamik tutsiuteqqit-
tarinngillat amerlanerit
imernerinnarmi naapittaga-
rigakkit. ingamminguna
qallunaaq arnamik ikinngu-
teqanngitsunga, ilisarisima-
saqanngilangaluunniit.
Soormitaava qallunaat ar-
nat taama qanillineq ajor-
nartigisut? Soormita oqa-
luussiniarneq ajortut? Ka-
laallit ajorineramisigut? Qa-
normi taama ittoornartigi-
sut uanga siuliullunga oqa-
luunniassavakka? Aamma-
mi suna qallunaat arnanut
oqaloqatigiissutigisinnaa-
gakku? Naamik qallunaat
arnamik ikinngu titaarsin-
naanngilanga. Kalaaleqatik-
ka kisiisa ikinngutigisinnaa-
vakka taakku assigigakkit.
Silattuumeriarlunga eqqar-
saatit tamakku nalliutara-
luarput; naalliuleraangama-
li soorlulusooq misigisima-
sartunga ujaqqap ulamer-
tup qaani kisima qeqarlu-
nga eqqaralu tamarmi imaa-
soq. Annikilliummingaaraa-
ngama kiakkersarama alla-
nik eqqarsarniarlersarpu-
nga. Puiorsarlungalu ataa-
sinnguartoruma ataaseq
naamaginagu ilaqileraa-
ngakku eqqarsaatit itisuut
qimattsillugit inuuneq oqin-
nerusutut ilitittarpara
Amaliakkullu ilaginerusak-
ka nuannaartuartut nuan-
naaqatigisinnaasarlugit. Ul-
lumikkulli malugisimallugit
qasugileraannga nammineq
ikiorsinnaannginnama,
aninnguara naalanniarpara,
inissarsisinnaappanga suu-
galuarpat qujarutissallugu.
Ornitatta inigisaanut ma-
juaratta mappiunneqarpu-
gut angutikullakasimmit
pualasuumit. Ilulliinnaallu-
ni naavi unngersaata qaava-
ni nivingapput. Nujai sag-
gaasut qalluilu qaamangaa-
ramik soorlumi meqqoqan-
ngitsoq. Iseeqqaminik qaa-
masunik isigigaatsigut tu-
paallannguatsiarluni. Uiso-
rersariannguarluni qungu-
julerpoq.
»Toornaarsuk! Ole illit?«
oqarmioq. »Illerpiaq! Arna-
mik ilalerlutit aggerputit.«
Illalillarluni: »Kiap illit ili-
magaatit!«
Iseqqummatigut iseratta
Olep suna aggissutigalugu
oqaluttuuppaa.
»Ajoraluaqaaq iniutikka
tamarmikk atorneqarput.
Atagu, illiugavit immaqa
iluatsitsisinnaassuunga!«
qiviarlunga: »Qanoq ateqar-
pit?«
»Katrine.« Akivara.
» Kingu liaqu teqassaatim-
mi,« illarluni nangippoq.
»Jensen«, taama oqartu-
nga illariarluni uppassuani
patippaa.
»Ateeriippugut! Jensen,
uanga Tage Jensen.« Ani-
ngalu qiviarlugu: »Suli illiu-
guvit ataasinnguaq ajoris-
sanngilat?« Taama oqarluni
sikaavik mapperamiuk imi-
gassamik tigusivoq. Inaa pi-
gisakujoqangaarami ulik-
kaarpoq. Nalunarani suar-
suit nuna allameersorpassu-
it. Isumaliuinnarpunga:
Tassami ukiorpassuit umi-
artortuusimagami, nunar-
passuit assigiinngitsut tiki-
taramigit tamakkorpassuit
pisiarisarsimavai. Imigas-
satsinnik kuisinialeraatigut
tamaannga inoqanngitsuu-
saartumi nipi kusanaatsoq
oqarpallarataarami. »Saata-
ni angut kusanaatsoq, saa-
tani angut kusanaatsoq!«
Annilaarnermit sajuallaru-
jussuarlunga nillertunga
pulaarfissuarput illariaru-
jussuarpoq. »Tassaana ine-
qatinnguara«, oqarpoq te-
qeqqup tungaanullu tikku-
arlugu papikuujukasik. »Ni-
pangerit!« Pivaa, »tassa tak-
uneqareerputit!« Illarluni
taliminik usserarfigaa.
»Qularinngilara ullumi-
miit iniuteqalerlunga«,
oqarsinnarmioq. Inisimaso-
ra nakomaaneq akiliineq
ajulersartoq ulluni makku-
nani eqqarsaatigaara anisis-
sallugu. Qaammatit tamaa-
sa ilungersuutigerujussuar-
lugu akiliutissai aatsaat pi-
sarpakka. Massakkunaasiit
akiliisussanngorami ullor-
paalunngorput tammaqqal-
luni. Anisinniarpara. Inaa,
qanormaanna ateqarpit?«
Qiviarpaanga. »Katrine«.
»Aap, taava Katrinep inaa
pissavaa.«
Ini takusarparput. Ineru-
juk, igaffeeraqarpoq. Inissi-
simasua naamagittarsima-
qaaq, imaluunniit sajasima-
qaaq. Nalaasaarfitoqarsuaq
suarsunnik atisakujunnik
puussianillu qallersimavoq.
Natermi pialuit akornanni
madrasseq akiserujummik
tipperujummillu atisanillu
aamma eqqaaviusimavoq.
Natermi nerisassat sinni-
kui, qillertuusat puukut, ar-
saajaavikujuit, puiaasat na-
neruuserfiusimasut, aviisi-
kujuit, pappiaqqat allattuk-
kat annoraaminikujuillu
paatsiveqaratik siaruarsi-
mapput. Silaannaq tupa-
sunniinnarani ipersunnip-
poq, tamatumalu malun-
narnersaa tassa tungusun-
niisaq hashitortut tipigisar-
tagaat.
Piarsuit akornisigut tum-
marfissarsioriarluta igaffik
takusarparput, igaffeeraq.
Inisut pialoqartigaaq. Issia-
viup qisuup aseqqukumik ii-
garfillip issiavittaaniipput
igaq siatsiveerarlu naqqi er-
sinngitsut nerisassiat sinni-
kuinit parnunnikunit.
»Takujuminanngilaq. Qa-
noq igaasiuk?« Salinneqar-
sinnaavoq alianaallisillu-
gu.« Piginnittua oqarpoq.
Anima qiviarpaanga. »Qa-
noq pissavit?« Aperaaq.
»Maajugaara,« akivara.
»SaliUuaqqissaaraanni si-
laannarissarluarlugu pequ-
silaarlugulu pissaqarani
atugassaalluarsinnaavoq.
Piumaguit ikiussavakkit.
Tovemut sianissaanga ullut
arlalaallit Københavnimiis-
sallunga. Amaliap Karoli-
nallu ikiorumassavaatigut.
Atagu misileriartigu. Utaq-
qiffigalugu ajussanngilaq.
Silam iissinnaanngilatit.«
»Pooq misileqqikkalua-
rutsigu?« Oqaqqippunga.
»Misileqqikkaluarutsigu
iluatsitsinissarput qularaa-
ra. Pooq qanorluunniit ikiu-
erusutsigigaluaruni angak-
kuarsinnaanngilaq. «
Oqaatsini kingulleq taavaa
illlariarluni qallunaarpalun-
nera pigunarlugu. Nangip-
poq: »Illit nammineq paase-
reerpat qanoq ajornartoqar-
tigisoq. Puumi sulisuin-
naanngitsunit kisianni
amerlasuunit paasineqa-
reerpoq Pooq kalaallinik
ajornartorsiutUinnik inissii-
niaraluartilluni itigartartoq
iniutillit tusaraangassuk
inissinnianeqartut kalaaliu-
sut. »Ini attartorneqareer-
poq.« Oqararaanngooq tu-
sarlutillu kalaallimit atorni-
arneqartoq! Angerlarluta
Amaliakkunni eqqarsaati-
geriartigu.«
»Qanoq igaa?« Pingajor-
suarput aperaaq kalaallisut
oqaluukkatta paasinnginna-
misigut. Oqaluunnitsinni
igaffiup matua mappersi-
mavaa illup tunuanut ateri-
aq majuartarfik nerukitsoq
tikkuarlugu: »Inip ammut
tulliata majuartarfiisa killi-
nganiippoq aquittarfik sisa-
maanneqarsinnaasoq.«
»Aalajangernissarput
aqagumut utaqqisinnaavi-
uk?« Aniga aperaaq.
»Kingusinnerpaamik«
akivaa, »piumanngikkussi-
uk aqagumut isertussaqar-
poq. Piumasut amerlaqaaq.
Unnutsinnagu tassaniittu-
kasiup pigisai, pigisanik taa-
neqarsinnaappata, illup tu-
nuanut eqqassavakka. Ag-
geraluaruni tusassavaa ani-
sitaasimalluni. Tassa pisas-
saa!«
»Qanoq akeqarpa?«
Animma aperaa.
»2000 kroner qaammam-
mut, 500 kroninillu sillima-
tit.«
»Kakkaak!« Oqartoorpu-
nga.
»Naloqaatit!« Pivaanga
nangillunilu: »Anginerusu-
mik akilertissinnaagaluar-
para. Anginerusumik akilii-
umasoqaqaaq taama inger-
laannarluni inississinnaa-
sunit. Oleli uanga ilisarisi-
magakku anginerusumik pi-
umaffiginianngilassi.« Ula-
laartorsuulluni oqaatsini
naavai.
Isumaqatigiikkatta tassu-
nga inississasunga aqguani