Atuagagdliutit - 27.01.1994, Page 10

IMARPUT
(.ItOMWIIS riSKI ICIl llMMM
Peqatigiiffik suliassaaleqinngeqaaq
Nuummi Aalisartut Piniartullu Peqatigiiffiat pilersinneqamerminiit januarip 20-ani ukiunik
45-liiUuni nalliuttorsiorpoq
Januarimi nalinginnaasu-
mik ataatsimeersuarnermi
siulittaasunngortoq Vittus
Nielsen Imarput-mut oqar-
poq peqatigiiffik suliassaale-
qinngeqisoq, aammalu
Nuup Kommunea aalisartut
piniartullu atugaannik pit-
sanngorsaaniarnermi qani-
mut suleqatigineqarpoq.
- Oqarsinnaavugut Nuup
Kommunea assut suleqati-
gilluarlugu, aamma taper-
sersorneqarnerput malun-
narluarpoq. Assersuutigi-
sinnaavarput Puulukip
Nuuani qerititsivissualior-
toqarmat Nuup Kommunea
aalisartut qalunik ningit-
takkanillu sullivissaannik
pilersitsimmata. Sullivik as-
sut atorluarneqarpoq aam-
ma sutortarfeqarami ullu-
eqqanullu igaartorfiusin-
naalluni.
Vittus Nielsen-ip peqati-
giifliup suliarisartagai eq-
qartoramigit ilaatigut taa-
vaa kommunikkaartumik
tikaagullittassanik agguaas-
sisoqartillugu aamma peqa-
tigiiffimmit agguaassinermi
kommunimi ataatsimeeqa-
taasarlutik.
- Taamatuttaaq Naalak-
kersuinermik sulialinnut
ilaasortat sinnerlugit atta-
veqartarpugut, soorlu aam-
ma tuttut piniagaajunnaar-
nerannut atatillugu allak-
katigut saaffiginnittarsima-
sugut.
Tuttunut tunngatillugu
Nuummi Aalisartut Piniar-
tullu Peqatigiiffianniit Ka-
pisilinni tuttuutileqatigiin-
nut arlaatigut peqataaler-
sinnaaneq Nuup Kommu-
neanut misissugassanngor-
tillugu suliakkiissutigine-
qarportaaq.
- Aalisakkanik suliffissu-
aq qaammammut ataasiar-
luni peqatigiiffitsinnit
ataatsimeeqatigineqartar-
poq, aamma soorlu tunisi-
nermik unititsiniartoqartil-
lugu isumasiorneqartartu-
gut.
Nalliuttorsiomeq
Ukiunik 45-ngortorsiorluni
nalliu ttorsiorneq arfinin-
ngornermi 22. januar assi-
giixmgitsunik aaqqissuussi-
’uummi Aalisartut piniar-
illu peqatigiiffiata siulit-
iasua Vittus Nielsen oqar-
oq aalisartut atugaannik
itsanngorsaaniarnermi
ruup Kommunea qanimut
lleqatigineqartoq. (Ass./
oto: Knud Josefsen).
nikkut malunnartinneqar-
poq.
Ullaakkut qulinut naala-
giaqatigiittoqareermat,
imaani ajunaarsimasut eq-
qaassutissaanni kransiliine-
qarpoq tussiaqatigiittoqar-
lunilu.
Peqatigiifllup ullorsior-
nissaminut Katersortarfik
ulloq naallugu unnullu ilan-
ngullugu attartorpaat. Ua-
likkut piumasunut tamanut
kaffillertoqarpoq ornigarne-
qarluartumik, unnukkullu
ilaasortanik qaaqqusanillu
unnussiuaartitsisoqarpoq
nerisitsinertalimmik.
Makkulumi nerisassat.
Kalaalimemgit illinnarner-
siuinnarlugit. Puisit miki-
sut nutaat neqaat uutat,
saarulliit tipaartut, qiporaq
uutaq, appat, tikaagulliip
neqaa siataq, mattak, raajat
allarpassuillu nerriverujus-
suarmut sassaalliutigine-
qarput.
Naak inuit 200-it tu-
ngaannut amerlatigigaluar-
tut nerisassat sinneqa-
ngaatsiarput.
ataqqinaammik ilaasortan-
ngortinneqarput. Tassaasut
Jakob Rasmussen, Eugeni-
us Eugenius (Aggi), Knud
Egede aamma Adam Poul-
sen (Aadaaraq).
Ataqqinaammik ilaasor-
tanngortitat saqqarmiuler-
neqarput, allagartamik tu-
nineqarlutik nuliaasullu
naasunnatsinneqarlutik.
Peqatigiiffimmi siulersuisu-
ni ilaasortaq ataqqinaam-
mik ilaasortanngortitsiner-
mik ingerlatsisoq Didrik Pe-
tersen oqarpoq ataqqinaam-
mik ilaasortanngortitat pe-
qatigiiffiup pileqqaarnera-
niit ilaasortaasimasut.
- Qujanaq immap qanoq
inuuniutiginissaanut inuu-
suttunut maligassiuilluarsi-
manissinnut, Didrik Peter-
sen oqarpoq.
Tunissuteqartut
Unnussioqatigiinnermi ar-
lallit oqaaseqartarput tunis-
suteqartarlutillu. Takku ila-
gaat Ane Joelsen peqatigiif-
fimmik pilersitseqataasup
Ujoorsi Joelsenip uillarnera.
Ane Joelsen-ip peqatigiif-
fik angusaanik pilluaqqullu-
gu oqaaseqarnermini aam-
ma taamani namminneq
atukkatik eqqaallatsiarpai.
- Ullumikkut aalisartut
nuliaannut suliassatut na-
leqqutinngitsut taamani su-
liarisarpagut. Soorlu pisa-
nik assartuineq, naak oqi-
maakkaluaqisut. Majuussi-
sarpugut errortuisarlutalu
uigut tisasuliullugit, ilaati-
gut taama Ane Joelsen eq-
qaasaqarpoq.
Aalisartut Piniartullu Pe-
qatigiiffiata ukiut marluk
ma
Eqqaaniaaneq
Unnussiorneq aallarnerlu-
gu peqatigiiffimmi ilaasor-
taasimasut maannali toquk-
kut peerussimasut eqqaani-
arlugit minutsip affaanik ni-
paallisimaneqarpoq. Ner-
rinnerup kingorna peqati-
giifilup siulittaasuata oqa-
lugiarnermini oqaatigaa pe-
qatigiiffiup pilersinneqarne-
raniit peqataasut ilaat aam-
ma 45-ngortorsiomermi pe-
qataasinnaammata nuan-
naarutigalugu.
- Ukiut ingerlaneranni si-
ulittaasuusarsimasut
annertuunik suliaqartarsi-
mapput. Ukiut ilaat pissa-
rissaarfiusarsimapput ilaal-
li pissakilliorfiusarlutik aa-
lisartut aningaasakilliorne-
rannik kinguneqartumik,
Vittus Nielsen oqaaseqar-
nermini ilaatigut taama
oqarpoq.
Unnuup ingerlanerani
aamma ilaasortat sisam at
Peqatigiiflimmik aallartit-
seqataasup Ujoorsi Joel-
sen-ip uillarnera Ane Joel-
sen oqalugiarnermini ilaati-
gut taavaa siornatigut aam-
ma nuliaasut uimik pisaan-
nik assartuisartut.(Ass./Fo-
to: Knud Josefsen).
Ataqqinaammik ilaasortanngortut nuliaallu, talerperlermiit: Knud Egede, Aggip nulia, Eugenius Eugenius (Aggi), Jakob
Rasmussen nulialu aamma Adam Poulsen (Aadaaraq) nulialu.(Ass./Foto: Knud Josefsen).
Siunissac
matuma siornatigut ani-
ngaasaateqarfik aallarnigaa
»Ujoorsip Aningaasaateqar-
fia« arlalinnit tunissuteqar-
figineqarpoq, tunisisunullu
ilaavoq Ane Joelsen.
Tunissutit oqalugiaatillu
imaaginnavipput. Nuup
Kommuneani Aalisarner-
mut ataatsimiititaliap siu-
littaasua Isak Kleist, aam-
siulittaasup tullia
Storch Lange oqaaseqarput
tunissuteqarlutillu. Mar-
luullutik neriuutigaat siu-
nissami suli annertuneru-
sumik peqatigiiffik suleqati-
gisinnaajumaarlugu.
Taamatuttaaq Aalisar-
nermut, Piniarnermut Nu-
nalerinermullu Naalakker-
suisoq, Hans Iversen, pillu-
aqqusilluni oqaaseqarpoq
tunissuteqarlunilu.
»aq
- Ullumikkut ilaasortavut
100-it sinningaatsiarpaat,
aamma siunissami sulias-
sarpassuaqarpugut, peqati-
giiffimmi siulittaasoq Vittus
Nielsen Imarput-mut oqar-
poq.
- Peqatigiiffiup Nuup
Kommuneanik suleqateqar-
nermigut anguniakkat su-
lissutigissavaat, tammakku-
mi peqatigiiffiup kisimi suli-
niuteqarnermigut angusin-
naanngilai.
Suliassat tullissaatut Vit-
tus Nielsen-ip taavaa amut-
sivitoqqap kranersualernis-
saa, umiatsiaaqqanik qaqit-
sissutaasinnaasumik. Taa-
matuttaaq nuunnguup nun-
niorlugu tallinissaa piler-
saarutaavoq oqquatungaati-
gut umiatsiaararsortunut
tulattarfilerlugu. Nunataa-
ta ilaani illumik appanik eri-
sarfiusinnaasumik puisitta-
nillu pilaffiusinnaasumik
sanissaq Nuummi Aalisar-
tut Piniartullu Peqatigiiffia-
ta siunissami pilersinnia-
gaasa ilagaat.
Ukiunik 45-ngortorsior-
luni unnussioqatigiinneq qi-
timmik naggaserneqarpoq.
Peqatigiiffiup 45-nngortorsiorluni unnussiuaartitsinerani kalaalimemgit illinnarnersiukkat sassaalliutigineqarput. (Ass./
Foto: Knud Josefsen).