Atuagagdliutit - 22.02.1994, Qupperneq 16

7^TlsCCCU2*CU2<Z&/ct
GRØNLANDSPOSTE
Nr. 14 • 1994
»Greenland Tourism«-mut tapersiut
All.: Kalaallit takomariartitsinermik aqutsisussatut
ilinniartut Qaqortumi
Pifflssaq kingulleq tusagas-
siutitigut tusartakkagut
naapertorlugit, isumaqar-
pugut ukiuni arlaqalersuni
takornariartitsinermi pior-
saaqataasutut oqaaseqan-
ngitsoorsinnaanata.
Naammaleqaarmi nunat-
sinni nunap inuii peqataatil-
lugit ineriartortitsisoqaler-
siUugu innuttaasut sunner-
niarlugit qjortussarsiupal-
lattarneq. Assersuutissat
amerlagaluaqisut piiTissami
kingullermi GT-p uparuar-
torneqarneranik atorluaa-
niapallattoqamera asser-
suutissaqqilluinnarpoq.
GT-p piviusunngorniar-
nerani takornariartitsiner-
mi sulisuusut qallunaat Ka-
laallillu peqataasimasut
amerlaqaat, tamakkulu ila-
gaat Jørgen Lings. Nunat-
sinni takkornariartitsine-
rup ineriartortinniarneqar-
nera aaqqissuussaalluartu-
mik tunngavilersorluakka-
millu aatsaat ukioq ataaseq
qaangiuttoq aallartinneqar-
poq.
Takornariartitsinermi
suliaqartut nalorninngivil-
luta nalilerusupparput pif-
fissaq annikeqisoq atorlugu
annertuumik angusaqarto-
qarsimasoq. Ineriartortitsi-
nerlu takornariartitsinermi
soqutigisaqaqatigiit aallar-
titarisartagaat suleqatigil-
luinnarlugit ingerlanneqar-
simavoq, taamattaaq Jørgen
Lingsip ilaasortaaffia »Cen-
tralforeningen af Hoteller
og Restuarationer« (CHR)-
peqataavoq akisussaaqa-
taallunilu!
Ukiup ataatsip ingerlane-
rani ineriartortitat ilamer-
ngi makkuusut taasinnaa-
vagut:
- Takornariartitsinermi
mapparsakkat nunatsinnik
ilisarititsilluartut arlallit sa-
naneqarput
- nunatsinni takornariar-
titsinerup aaqqissuussaal-
luarnerunissaanik suliniu-
teqarneq aallartippoq, soor-
lu immikkoortortat (regio-
nit) aqqutigalugit
- innuttaasut peqataane-
rulernissaat siunniullugu
ilitsersuutiliortoqarpoq,
- takornariat pisuinnaat
sillimaniarneq eqqarsaati-
galugu atugarisartagaat pit-
sanngorsaaffigineqarput
takornariartitsinermi
pikkorissartalernerit ilinni-
arsinnaalernerlu aallartin-
neqarput
Oqi latsivut aammal u
All.: Søren Møller, Maniitsoq
V.
Tusagassiuutitigut pi-
ngaartumik radio-mi
TV-milu tusagassiortut,
aammalu naalakkersui-
nermik suliaqartut allal-
lumi oqalunnerminni
oqaatsit anittagaat tu-
sarnaartartuulluni
ilaanni eqqarsalersitsi-
sarput, ilami ilaatigut
oqaatsit ataasiakkaat
anittagaat kalaallisut eq-
qarsartartuulluni pine-
qartunut naleqqutin-
ngittaraluaqigamik.
Siullermik taasaria-
qarpoq oqaaseq EQQU-
MAVOQ, pingaartumik
naalakkersuinermik su-
liaqartut atortorujus-
suuaat. Oqartarpummi
.. .eqqumaffigaarput...
eqqumaffigisariaqarpar-
put ilaalu ilanngullugit.
Sinikkaangatta iter-
tarpugut sinileqqinnis-
sattalu tungaanut eqqu-
masarluta. Eqqumanit-
sinnilu suliffitsinni suli-
assat suliarisarpavut,
aamma naalakkersuiner-
mik suliallit taamaap-
put, oqaaseq taanna
atomagu suliamut tun-
ngasumik oqaatiginnin-
niaraanni allatut oqaa-
sertalerneqarsinnaaga-
luarpoq, immaqa oqarut-
ta NALUNN GILARPUT
imaluunniit ARAJUTSI-
SIMANNGILARPUT/
ARAJUTSINAVEER-
SAARTARIAQARP AR-
PUT. Ila oqaatiginiakka-
nut taama oqameq na-
leqqunnerugaluaqaaq.
Åappaatut taarusup-
para TULLUUPPOQ,
aamma taanna oqaaseq
tusagassiuutitigut eq-
qunngitsumik atorne-
qamermigut tuniluutile-
runarpoq.
Oqaaseq TULLUUP-
POQ uagut kalaallit isu-
maqartipparput nuan-
naajummerpoq, ima-
luunniit usorsippoq, pi-
ngaartumik meeraagal-
laratta sunnguamik tu-
nineqaraangatta, ima-
luunniit nersualaarne-
qaraangatta tulluuttar-
pugut tassa nuannaa-
jummersarpugut, usorsi-
simaartarpugut.
Oqaaseq TULLUAR-
TOQ/TULLUARPOQ,
tassa sunaluunniit suli-
aq immaqa qalipagaq su-
liarigutsigut qahpaatit
qalipaateqataanut tullu-
arnersiortarpavut. Ati-
sassarsiassavut tulluari-
nerlugit misissuataaq-
qaartarpavut ilaalu ilan-
ngullugit.
Maannakkut pingaar-
tumik tusagassiuutitigut
oqallinnermi oqaatsit
taakku paarlaallugit
atorneqalerput, oqareer-
nittullu allanut tuniluu-
tilerlutik. Oqaluttut
oqaatiginiakkaminnut
NALEQQUTTUMIK
oqariartarunaraluarlu-
tik TULLUUTTUMIK
oqartalermata, immaqa
oqaatsit qulaani taasak-
ka TULLUUPPOQ ima-
luunniit TULLUARPOQ
immikkoortinneq saper-
simagamikkit? Taamaas-
simappat tulliani oqallin-
nermi taamatut oqalut-
tut oqalliseqataassagu-
nik oqaaseq NALEQ-
QUTTOQ atortarunikku
immaqa oqaatiginia-
gaannut TULLUARNE-
RUSSAAQ.
- akikinnerusumik nunat-
sinnukarsinnaalerneq
anguneqarpoq
- Island pimoorussamik
suleqatigineqalerpoq
- nunarput nunatta ava-
taani ilisimaneqarneruler-
nissaa anguniarlugu anner-
tuumik suliniutigineqarpoq
- takornariat umiarsuisa
aaqqissuussaalluarnerusu-
mik tikissinnaalernissaat
suliniutaavoq
- umimmanniarsinnaane-
rit aaqqissuulluarneqarput
- nunatta avataani nunat-
sinnut takornariartitsisar-
tut atugarinnerulemissaat
suliniutigineqarpoq, ilaalu
ilanngullugit.
Ataatsimut oqaatigalugu
GT-p suliniutigaa nunatta
iluani innuttaasunut aam-
ma naapertuuttumik ineri-
artortitsisoqarnissaa. Ajor-
nanngippallaarsoraar pu t
oqassalluni GT-p suliniar-
nera naammaginanngitsuu-
soq.
Kommunit takornariar-
titsinermik ineriartortitse-
qataarusuttut ilaatigullu
ukiuni arlaqalersuni turist-
chef-lersorlutik ingerlatsisi-
masut akisussaaqataapput
sumiiflinni takornariartitsi-
nerup innuttaasunut tul-
lutttumik akisussaaqati-
giinnermillu misigisimatit-
sisumik ineriartortitsissal-
lutik.

Takornariartitsinermi suliaqartut nalorninngivilluta nalilerusupparput pifTissaq annikeqi-
soq atorlugu annertuumik angusaqartoqarsimasoq, soorlu takornariartitsinermi mappar-
sakkat nunatsinnik ilisarititsilluartut arlallit sananeqarput, Qaqortumi kalaallit takornari-
artitsinermik aqutsisussatut ilinniartut uparuaapput.
Ullumikkulli sumiiffiit qi-
viarutsigit takusinnaalluar-
parput ineriartortitsinerup
innuttaasunut tulluannge-
qisumik ingerlanneqartarsi-
manera erseqqisseqisoq.
Sumiiffiimmi qassit in-
nuttaasunik peqataasitsillu-
tik takornariartitsinermi
ineriartortitsippat?
Tamannali atuartartunut
eqqarsaatissiissutigerusup-
parput! Kalaallit piumassu-
silittut ineriartortitsinermi-
lu pinngitsoorneqarsinnaa-
ngitsutut isigineqartariaqa-
lerput.
Angajoqqaanut sinniisut!!!
All.: Jan Petersen, Nuuk
Johan Henningsenimut
akissutitut tapersiut.
Johan Henningsen Uum-
mannameersup allakkiaani
AG nr. 10-imi naggasiullugit
apeqqutinut taama akeru-
sunnaqaaq tunngavilersuil-
lunilu akissummut quleqa-
taasumut.
AG-imissaaq atuarneqar-
sinnaasumi Hinnar iattap
oqaaserisimasai tapersiuti-
gineqarsinnaalluarput Ju-
aap allagaanut, marluullu-
timmi meeqqat inuusuttut
pikkunanaarlugit sammim-
matigik inuinnartorpalaar-
tumik aamma naalakkersui-
sorpalaartumik oqariartuu-
teqarnikkut, katiterussillu-
ni assut meeqqat inuusut-
tullu atugarisaannut nali-
lersuiftissaqqissut.
Apeqqut kingulleq tassaa-
voq kikkut nunatta siunis-
saannut sullissiniartut. Ki-
ngulliup siulliukkusunnera-
nut pissutaavoq sullissinia-
raluit angajoqqaat inuiaqa-
tigiit napatinniarlugit sul-
lissimmata, angajoqqaallu
piflissarpiami najuussin-
naanngikkallartillugit inui-
aqatigiit aaqqissuunneqar-
simapput angajoqqaat sin-
niisussaqartUlugit, nali-
nginnaasumik paasisinnaa-
sagut malillugut angerlarsi-
maffiup avataani angajoq-
qaarsiat meerarsianik pe-
rorsaasussat.
Soorlu Nuummi meeqqat
inuusuttuaqqallu aaqqis-
suussiffigineqarsimapput
atuareernerup kingorna
angerlarsimaffigigallagas-
saannik ornigassaqartillugit
angajoqqaarsiaqartillugit
pissusissamisut matunissa-
mik tungaannut, taamaalil-
lutik angajoqqaat inuiaqati-
giinnut sullissisinnaaqqul-
lugit meeqqaminnik inuu-
suttuaraatiminnillu arlaati-
gut ernumasuuteqaratik
angajoqqaarsiaqartinneqar-
mata namminneq sinnerlu-
tik, tamannali unnugiaani
allanngortarpoq angajoq-
qaarsiatut sullissineq allaa-
nerusumik imaqalersarluni
Juaap apeqqutaanut akissu-
tissaqqilluartunik.
Inuusuttut kikkunnit
kaammattorneqassanersut
siunnersorneqarlutillu ta-
persersorneqassanersut
inuusuttuunerup aqqusaa-
riarfiginerani tamatumani
assut unnugiaani ornittak-
kani inissisimavoq, sutigut
tamatigut 'Siunnersorneqar-
nissaq tamatumani pineqas-
sappat Hinnariattap oqaasii
eqqortut tassaapput »kisi-
annili inuusuttut ullumik-
kut periarlissatik atorneq
ajorpaat, nalusaramikkumi
periarfissatik suunersut.
Suliniuterpassuarnut peqa-
taasinnaallutik nalusar-
paat«, »kommunini kulturi-
mut isumaginninnermullu
ataatsimiititaliat annertu-
nerusumik aaqqiiniaqataa-
sariaqaraluarput. Inuusut-
tut ullukkut unnukkullu
sammisassaqartinnissaat
aallunnerusariaqaraluar-
paat« tassaapput unnugiaa-
ni angajoqqaarsiat SOR-
LAK tapersersortiliullugu
qitornarsiaatiminnut suli-
assaat.
Assersuutigalugu naalak-
kersuinikkut arlaatigut na-
lornisoortoqalersillugu nali-
nginnaavoq atorfilittat
imaaliallaannaq ataatsimee-
qatiserissallugit, soorlu inu-
it arlaannik inuttut nalomi-
sooruteqaraangamik ikin-
ngumminnut saaffiginnit-
tartut ajornartoorluinnar-
nerni aatsaat isumaginnin-
nermi siunnersortimut,
inuusuttunut angajoqqaar-
siaasorpassuit unnugiaani
qitornarsiaateqarajunnerit
periarfissarpassuarnik
qaammarsaanerusarsin-
naarpalukkaluarput anga-
joqqaatut sinniisutut ilu-
mullimi pissusissamisoora-
luarpat.
Kialuunniit klub-iniittar-
nikut nalunngilaa disco-rto-
qartillugu qanoq inoqartar-
tigisoq amerlanertigullu un-
nuinnarni qanoq klubit
inussaaleqisartigisut ilaati-
gut unnunni arlalinni, aa-
makkulumi aamma sam-
misassaagaluit inuusuttu-
nik utaqqiinnarlutik aa-
mannalu inissaq atorneqar-
tissaminik utaqqiinnarluni
allaat inuusuttut omitas-
saaleqisut, pissusissami-
suunngitsoqarmat tamatu-
ma sumiissusersinissaa
aamma pissusissamisuus-
saaq ujartorniarsarissallu-
gu paasitillugu.
Unnugiaani klubinut
isersinnaanermut ukioritin-
neqartut tassaapput 14-iniit
21-nut ukiullit nunatsinni
illoqarfimmi sumiikkalua-
raanni atuuttoq sulisunit
pinngitsoorani malinneqaq-
qissaartariaqartoq, sapaatip
akunnerini unnuit arlaqar-
nerilluunniit klubimi isersi-
masinnaasunit 120-usunit
qulilluunniit inorlugit iser-
simasaraluarpata taamaal-
laat 14-21 akornanni ukiullit
isersimasinnaapput inatsit
taamaammat ataqqisaria-
qarluni, unnugiaani asuli il-
loqarfimmi angalaaginnaru-
sunnani inatsisaatsuliorsin-
naanerup silarsuaani qin-
nuteqartoqarsinnaaneq
klubimi unnummuinnar-
luunniit isersimaarsinnaa-
nermik »akuerissallugu in-
atsimmut ataqqinartumut
inatsisaatsuliorneruvoq«
angaj oqqaar siariniakkanit
sussarineqarpallaarani qa-
norsuaq sunngiffik »atorlu-
arneqar aluarpat«.
Taamaattumik Juaat ma-
tumuuna paasitikkusunna-
raluarpoq nuna tamakker-
lugu naalakkersuisut ilu-
mut innuttaasunik sullisse-
rusunnerat tunngavissaqar-
luaraluartoq atorfilittaat
nalinginnaasumik inuuner-
mut eqiinganerugaluarpata,
kisianni kommunikkaartu-
mik naalakkersuiniaraluit
tamatumani atorfilittamik
suliaannut ataqqinnippal-
laartarnerujussui ila inga-
sappallaaraluarpoq, allane-
qartanngilaq aatsaat ippas-
saq nunamut alutornartu-
mut tikeriarluni tunngaviu-
sumik inatsisaalersitaasoq
nammineq nunami atugari-
sat malillugit.