Atuagagdliutit - 23.06.1994, Blaðsíða 7

Nr. 47 • 1994
NUUK(KK) - Københavni-
mi Kalaallillu Nunaanni ila-
giit ikinngutigiilluarlutik
imminnut ataqatigiinnertik
ingerlatiinnassavaat. Ukior-
passuarni pinngitsaalineqa-
rata aj omanngitsuararsuar-
millu suleqatigiittuarsima-
nerput iluaqutaavoq. Qula-
rinngilaralu Kristian Mørch
siunnersorneqarusuleraa-
ngami - biskoppimmi tamar-
mik sukkulluunniit taama-
tut atorfissaqartitsilertar-
mata - suli sianerfigisaru-
maaraanga aammalu uanga
ilagiit kalaallit atorflssaqar-
titsileraangama attaveqarfi-
gisinnaajuaannarumaarik-
ka.
København-imi ilagiinni
biskoppi Erik Normann
Svendsen, sapaatiummat
Kalaalllit Nunaanni biskop-
pit siullersaannik, Kristian
Mørch-imik, atorfinitsitsi-
suusoq taamatut oqarpoq.
Ukiut untritilippaaluit
Kalaallit Nunaat Købe-
havn-imi ilagiinnut atasuu-
simavoq, kisiannili 1. no-
vember 1993-imi Kalaallit
Nunaat nammineerluni ila-
geeqarfmngorpoq, nammi-
neq biskoppeqalerluni pi-
ngaarnertullu oqaluflieqa-
lerluni.
Teologitut isummat
AG: - Københavnimi ilagiit
Kalaallit Nunaanni ilagiin-
nut sukkut ikiuunnertik
ingerlatiinnarsinnaavaat?
- Kalaallit Nunaanni teo-
logitut ilinniarsimasut nali-
ngisaannik pilersitsiniarlu-
ni ilungersuuteqarnermi
ikiuunnerput ingerlatiin-
narsinnaavarput, Erik Nor-
man Svendsen oqarpoq.
Ilaanneeriarluni avataaniit
ikiorserneqamissaq pisaria-
qartarpoq, Kalaallillu Nun-
naannut saaffiginnifllssatut
qaninnerpaasoq tassaajuas-
saaq Københavnimi ilagiit.
Kalaallit Nunaanni oqaatsit
ataatsit atugaafflgisaat
annikitsunnguuvoq aam-
malu palasit teologitut ilin-
niarsimasut ikittunnguullu-
tik, taamaammallu teologi-
nit isummersorneqarnissaq
annertuumik pisariaqartin-
neqarluni. Kalaallit Nu-
naanni teologitut ilinniar-
titsifiiusussamik nammi-
nersortumik pilersitsinissaq
suli iluatsinneqanngilaq.
Tamannalu ukiuni tulliut-
tuni kalaallinut ilagiinnut
suliassama annersaattut isi-
gaara. Taamaanngippammi
palasit inuusunnerusunik
taarsersorniamerni pisaria-
qartinneqaleqisumi anner-
tuumik ajornartorsiortoqa-
lertussaavoq.
- Kalaallit ilagiit inuusut-
tut qallunaanut ilagiinnut
ilaalernerat, aammalu ka-
laallit biskoppiata qallunaat
biskoppiinut atalernera aaq-
qiissutissat pitsaanerpaar-
taraat. Massakkummi apeq-
qutit annertuut teologi-mut
oqalufflmmullu tunngassu-
teqartut kalaallit biskoppia-
ta toqqaannartumik uatsin-
nut oqaloqatigiissutigisin-
naalerpai, aammalu isuma-
siorflgisinnaalerluta nam-
minerlu isummaminik bi-
skoppeqatini saqqummius-
sifllgisinnaalerlugit. Taa-
maalillunilu ilagiit kalaallit
ilagiillu al lat akunnerminni
teologi-mut oqaluffimmuhu
tunngasunik oqaloqatigiis-
sumaalissapput, ukiumum-
mi biskoppit pingasoriarlu-
tik sisamariarlutilluunniit
naapittarput, naapinnitsin-
nilu tiitorusaaginnarneq
ajorpugut.
- Apeqqutit annertuut
oqaluffeqarnermut tunnga-
sut oqahisigisarpagut. Bi-

GRØNLANDSPOSTEN
Københavnimi nunatsinnilu
ilagiit suleqatigiiginnassapput
Biskop Erik Norman Svendsen-ip stift-imi suliffiani seqineq taninneq ajorpoq
Biskop Erik Norman Svendsen: - Siunissami naligiinnerul-
luta suleqatigiissinnaalerpugut, taamatullu suleqatigiissin-
naaneq pitsaaneruj uaannarpoq.
Biskop Erik Norman Svendsen:-Fremover kan vi samarbej-
de som ligeværdige partnere, og det er nu altid den bedste
måde at samarbejde på. (Ass./Foto: Polfoto).
skoppillu ataatsimiinner-
minni oqaluffmnut tunnga-
sunik isumassarsiatik nam-
minneq ilageeqarfimminnut
angerlaattarpaat. Biskoppit
ataatsimeeqatigereeraa-
ngakkit ilinniagaqanngivil-
lunga angerlarneq qjorpu-
nga, Kalaallillu Nunaanni
biskoppinngortumut ataa-
siinnavimmik siunnersuu-
tissaqarpunga, tassaavorlu:
Immitsinnut ungasissumi
inissisimanerput ataatsi-
mooqatigiinnissatsinnut
akomu tigeqinagu. Biskop-
piusugut suleqatigiinnitsin-
ni tamatuma akornutaan-
nginnissaa pingaartorujus-
suuvoq.
Pissusissamisoortoq
- Kalaallit Nunaat 1979-imi
namminersornerulermalli
ingerlatsineq qanoq misi-
gaqjuk?
- Pissusissamisoorpoq pi-
sariaqarlunilu. Kisiannili
eqqumiigilaanngitsuunngi-
lara sukkanerusumik inger-
lanneqarsimanngimmat,
ERik Norman Svendsen
oqarpoq. 1979-imili Kalaal-
lit Nunaat namminersorne-
rulerpoq, 1980-imilu nam-
minerisaminik vicebiskop-
peqalerluni, taamaariarmal-
li massakkut aaqqissuussi-
nerup inissinnissaata tu-
ngaanut pifllssaq kisimi
apeqqutaasimalluni. Isuma-
qarpungalu Kalaalht Nu-
naat biskoppeqarfinngorlu-
ni pingaamertullu oqalufle-
qalerluni, kisiannih ilagiit
iluanniiginnarluni aaqqis-
suunneqarsimanera ajun-
ngitsuusoq. Ilagiit kalaalht
massakkut nammineq ki-
naassuseqarnertik nassaari-
sinnaalerpaat aammalu aa-
lajangiiniarnermini nammi-
neerlutik akisussaasinnaan-
ngorlutik.
- Inuiaqatigulli marluu-
sut imminnut ataqatigiihu-
arnertik ingerlatiinnassa-
vaat, tamannalu ihuatunge-
riinnut iluaqutaasussaavoq
nuannaarutaasussaahuni-
lu. Tamatuma saniatigut si-
unissami nalingiinneruhuta
suleqatigiissinnaalertussaa-
vugut. Taamatut suleqati-
giissinnaaneq pitsaaneruju-
aannarpoq.
- Københavnimi ilagiit ila-
giinnut kalaallinut ukiuni
makkunani nutaassarsior-
lutik ujaarlersunut siunner-
suutissaqarpat?
- Tamannattaaq Dan-
markimi ajornartorsiuti-
gaarput, Erik Norman
Svendsen oqarpoq. Kisianni
qujanartumik Danmarkimi
tastamantitaaq tastamanti-
toqarlu ukiut marluk matu-
ma siornatigut naleqqussar-
simalerpoq, naalagiartitsi-
nermi tussiutit erinaat nu-
tarterneqarsimahutik, oqa-
luussissutinik nutaanik pe-
qalersimahuta aammalu
massakkut tussiutit nutaat
takku tingajalerlu tik. Tama-
tumalu saniatigut massak-
kut tussiutit atorneqartut
ilassutissaannik nutaaliaa-
sunik tussiuteqalersimavu-
gut. Tam akku eqqarsaatiga-
lugit ilagiit kalaallit naalagi-
artitsisamerannit siuarsi-
maneruvugut, ukiunilu tul-
liuttuni ilagiit kalaallit suh-
assaattut pingaarnertut isi-
gisariaqartut tassaapput:
Ileqquusut iperanngikkalu-
arlugit naalagiartitsisarne-
rit nutarterneqarnissaat.
Oqimaaqatigiissitsisoqarta-
riaqarpoq, tamatumalu Uu-
atsittumik naammassinis-
saa pingaaruteqarluarluni.
- Ukiut qulit 15-ihuunniit
matuma siornatigut Dan-
markimi naalagiartitsisar-
neq pihugu aperisoqaraluar-
pat, oqartoqarsinnaavoq ul-
lumikkut ilagiit kalaallit
ajornartorsiutaasa assiginik
ajornartorsiuteqartoqartoq.
Nutarterinissaq aallartik-
kuminaappoq, inuusuttut
attaveqarfigiuminaahutik
aammalu inuit all amut
sangusartut amerlahutik.
Kisiannili ukiut qulit 15-illu
ingerlanerini kihormut
saakkiartorsimavoq, tassa
Danmarkimi teologiikkut
oqalufTeqamikkuhu nutar-
terinerit kingunerisaannik.
Isumaqarpungalu Kalaallit
Nunaanni suliniuterpaaluit
aallarteriarpata taamatut
ilorraap tungaanut ingerla-
soqarumaartoq.
- Aammattaaq tunngaviu-
sutut tikkuarusuppara teo-
logi-p nutaamik naliliiffigi-
neqarnerata malitsigisaanik
nutarterinerit takkussuut-
tussaammata: Soormi eva-
ngeliu kalaallinut naleqqun-
nerusunngorlugu oqaluus-
sissutigineqartaruni. Teolo-
gimut suliassartaa taanna
naammasseriarpat nutarte-
rmis sat allat ataasiakkaalu-
git ingerlanneqarsinnaap-
put.
Tamikkut
pisariaqartitsineq
AG: - Soormitaavaana uppe-
risaqaqatigiit allat Kalaallit
Nunaanni ilagiinnut tun-
ngassuteqartunut qerleruk-
kiartuinnartut?
- Inuiaqatigiinni marluu-
suni ilagiit upperisaannik
inuit ungasilliartorneran-
nut tamanna attuumassute-
qarunarpoq, Erik Norman
Svendsen oqarpoq. Kingu-
aariit ileqqorisimasaannik
inuit atuiunnaariartorput,
soorlu upperisamut oqaluf-
fimmuhuunniit, taamaalil-
lutihu sorlaaruttutut misi-
gisimasartorujussuullutik.
Kalaalht Nunaanni inuit ki-
nguhiit hageeqarnermik
tunngaveqarpallaaratik pe-
roriartortarput. Soorunami
ilaatigut tamimikkut pisari-
aqartitsisartorujussuupput,
tamannalu nakkaannassu-
tigisarlugu. Tamannattaaq
Danmarkimi naammattoor-
tarparput. Ilagiit piviusu-
nut taamaattunut isigin-
ngitsuusaarinnginnissaat
imaluunniit tamatinneqar-
tutut misiginnginnissaat pi-
ngaartorujussuuvoq. Uppe-
risatta oqariartuutaat oqa-
riartuutigisassavarpu t aam-
malu inuunermut sunniute-
qarsinnaahuarmat inuusut-
tunut paasinarluartunngor-
lugu saqqummiuttassallu-
gu. Aammattaaq soorunami
ilinniarsimanerput atorlugu
upperisanut nutaanut aku-
hunniartassaagut, upperi-
sanihu nutaanik taaneqar-
tartut ilaat itsarnisaapput.
- Upperisarsioqatigiit taa-
maattut nukittuunngorsi-
manerinut ar laa ta tungaati-
gut aj ortoqarsimaneranik
ersiutaavoq. Kisiannih su-
na? Isumaqarpunga tamik-
kut pisariaqartitsineq tama-
tumunnga peqqutaasoq.
Tungaveerussimasut ilagiit
eqqumaffiginerusariaqar-
paat, aammalu meeqqanut
inuusuttunuhu upperisaq
pihugu ilinniartitsineq aal-
lunnerusariaqarparput, taa-
maahornitsigummi paasitis-
sinnaavagut upperisarput
sunaanersoq. Tamannaana
Danmarkimi Kalaallillu Nu-
naanni amigaatigilersima-
gunaripput.
Bornholm
tigummiinnassavaa
1990-ikkut aallartinnerisa
tungaannut Kalaalht Nu-
naanni, Savahmmuuni
Bornholm-imhu hagut Kø-
benhavn-imi ilagiinnut
ilaapput. Ukiut marlussuit
matuma siornatigut Sava-
limmiut namminerisaminik
ilageeqarfmngorpoq, kiisalu
1. november 1993-imi Ka-
laallit Nunaat tullinnguul-
luni.
- Bornholm iperaannaru-
manngilara, Erik Normann
Svendsen oqarpoq. Savalim-
miuni Kalaallillu Nunaanni
ilagiit Københavnimi ila-
giinnit kaannganerat pissu-
sissamisuuginnarpoq. Taa-
maalillungami Københavni-
mi suliassakka aallunneru-
lersinnaavakka, tassanimi
suliassat naammattorsuup-
put.
- Aammattaaq nunani al-
lani umiarsuahvinni, soorlu
Hong Kong-imi, Singapore-
mi, New York-imi, London-
imi, Antwerpen-imi Ham-
bo rg-imhu Dansk Sømands-
kirke-ni biskoppiuvunga.
Naahu massakkut Savalim-
miut Kalaallillu Nunaat
namminersortunngoraluar-
tut suh »seqernup kaaviin-
narfiani« biskoppiuvunga.
- Kalaallit Nunaat annaa-
gakku aliasu u tigilaanngili-
uk?
• Kalaallit Nunaat sulia-
qarfigalugu assut nuanner-
poq. 15. jimi 1992-imi bi-
7
skoppinngortitsisoqamia-
lermat erngerlunga tamaan-
narpunga, aammalu 1993-
imi massakkuhu 1994-imi
tamaaniihunga. Aappaati-
guhi oqihallannaqaaq, Ka-
laallimmi Nunaat oqaatsiti-
gut kulturikkuhu Dan-
markimit allaanerungaatsi-
arpoq, taamaammahu Ka-
laallit Nunaanni biskoppi-
tut Uuameersumik atorsin-
naasumihu ingerlatsisin-
naananga. Vicebiskoppimut
siunnersuutigisarsimasak-
ka massakkut biskoppin-
ngortumut kissaatigippagu
ingerlateqqissinnaavakka.
Attaveqatigiinnerit
amerlanerusut
Biskoppi 53-inik ukiulik,
Erik Norman Svendsen,
ukiorpassuarni Kalaalht
Nunaannut attaveqarsima-
voq.
1968-imi cand. teol.-itut
naammasseqqammerluni
palasit m arluk, Kristian
Mørch aamma Jens Nielsen,
taamanikkut ilis im asas sar-
siorlutik Danmarkimuttut
teologi-mik hinniartikku-
masimavai. Aamma ukiuni
arfinilinni Erik Norman
Svendsen Kristian Mørch-
hu biskoppit provstihu kat-
tufhanniissimapput. Mas-
sakkuhu marluuhutik bi-
spekohegium-imut qaffassi-
mapput.
1980-imiit 1986-imut Erik
Norman Svendsen Kirke-
fondet-imi, taamanikkut
Napasumi oqalufiihomer-
mut suleqataasimasumi ge-
neralsekretær-iusimavoq.
Oqalufliup atoqqaarfissior-
tinneqarnerani Erik Nor-
man Svendsen annoraamik
qaqortumik tunineqarpoq,
taannalu sapaatiummat ka-
tersortarfimmut kafllsori-
artornermini atorpaa.
Aammattaaq København-
imi biskoppi Den grønlands-
ke Kirkesag-imi siuhttaa-
suuvoq.
Massakkut Danmarkimi
Den grønlandske Kirkesag-
ip suhnini allanngortissima-
lerpaa, tassa 1. november
1993-imi kalaallit piuma-
saat malihugu ulluinnami
aqutsisut atorunnaarsinne-
qarmata.
- Ukiamut ukiumoortu-
mik ataatsimeersualerutta
aalajangissavarput Den
grønlandske Kirkesag qa-
noq Uuseqarluni siunissami
ingerlanneqassanersoq,
Erik Norman Svendsen
oqarpoq. Naatsorsuutigaa-
ralu ikinngutigiit peqatigiif-
fiattut iluseqartillugu inger-
latiinnassagipput. Dan-
markimimi Kalaalht Nu-
naanni ilagiit qanoq ingerla-
nerat pihugu ilisimatinne-
qartuarnissarput pingaaru-
teqarpoq. Taamaammahu
Den grønlandske Kirkesag
aqqutigalugu palasit ilagih-
lu akunnitsinni immitsin-
nut ilisimateqatigiissinnaa-
vugut.
Aamma Københavnimi
palasi Jens Chr. Chemnitz
Arhus-imhu palasi Karl Pe-
ter Andersen siuttoralugit
annertuunik marlunnik ila-
geeqarfeqarpugu t, taakkulu
qanittumut ikiorsemeqar-
tarnissaminnik pisariaqar-
titsipput.
Kiisalu Erik Normann
Svendsen-ip 1960-ikkuni
Københavnip Universitet-
iani naalakkersuisunut siu-
httaasuusimasoq Jonathan
Motzfeldt aamma Avannaa-
ni provsti Ilannguaq Jensen
teologi-mik ilinniaqatigisi-
mavaa.
- Jona tha inussiarnersor-
suartut nipaarluttuhu eq-
qaamavara, Erik Normann
Svendsen oqarpoq.