Atuagagdliutit - 29.09.1994, Blaðsíða 12

Nr. 75 ■ 1994

GRØNLANDSPOSTEN
Dr. Jekyll aamma Mr. Hyde
- Imerajuttup pissusilersortameri tunngaveqarluameq ajorput aammalu
isumannaatsuuneq akisussaassuseqamerluunniit ajorlutik. Imerajuttoq
imersimatilluni inuulluanngitsuusarpoq, naalakkersuisunut siulittaasoq Lars
Emil Johansen imerajuttutut nassuemermini oqarpoq
NUUK(LRH) - Naalakker-
suisunut siulittaasup Lars
Emil Johansen-ip augustip
13-iani imerajuttutut kat-
sorsarneqarniarluni Dan-
markimut aallarnera innut-
taasunut tassanngaannar-
tutut misinnarsinnaavoq,
kisiannili Lars Emil Johan-
sen-imut aqqutissaq takisi-
maqaaq. 1989-imili katsor-
sarneqarnissani aallartissi-
magaluarpaa, kisiannili mit-
tarfimmut piinnarlunili kat-
sorsartinnissani unitsissi-
mallugu.
- Tamatuma kingomagut
katsorsaas ar fimmut sianer-
punga oqarlungalu nammi-
neq ajornartorsiutiga aaq-
qinniarniarlugu. Arnaq oqa-
luussara sallaallilluni ima-
tut oqarpoq: »Sianigit, taa-
matut iliornerit ulorianar-
poq«. Oqaatsillu taakku uki-
ut ingerlanerini tusaajuarsi-
mavakka, Lars Emil Johan-
sen oqaluttuarpoq. - Ukiut
tallimat ingerlanerini augu-
stip qulingani angusimasara
anguniarlugu sorsunniarsi-
manera imaannaanngilluin-
narpoq.
- Pingasunngornermi au-
gustip qulingat nallillartor-
lu inuttut nammineq nak-
kar figinerpaasinnaas ara
an gu ara. Taamani imminut
nassuerfigivunga imerajut-
tuunera pillugu katsorsar-
tariaqarlunga. Siornatigut
ajornartorsiutigalugu immi-
nut nassuerfigisarsimagalu-
arpunga, aammalu imera-
juttuunera pillugu katsor-
sartariaqarlunga nassueru-
tigisarsimagaluarlugu. Sior-
natigut ajornartorsiutiga
pillugu imminut nassuerfi-
gisarsimagaluarpunga aam-
malu allanut nassuertarsi-
magaluarlunga
Inuttut nakkarfiginer-
paasinnaasaq qanoq isuma-
qartippiuk?
- Tamatumunnga isuma-
qartippara imigassap inuup
inuuneranik ima tiguaasi-
matiginera, allaat inuup
fyornartorsiortup nammi-
neerluni nassuerutigisaria-
qalerlugu ikiorneqarnani
qaan gers innaanagu. Qaa-
ngerniassagaanni ikiortis-
sarsiortariaqalersarpoq.
Imerajuttoq
eqqumiitsoq
- Eqqumiitsumik imerajut-
tuuvunga. Timikkut pisari-
aqartillugu misigisimanngi-
saannarpara. Assakka sa-
junneq ajorput - naalluun-
niit Chivas Regal ilivitsoq
nungukkaluaraangakku.
Kisiannili peqqillunga misi-
gisanngeqaanga. Nillertor-
suarmik anisisarpunga,
unifleeruttutut naammagit-
tartutullu misigisimaju-
naartarlunga, taamaaleraa-
ngamalu pissutsit sukka-
soorujussuarmik ingerlaler-
nissaat piumasarilertarpa-
ra, pifilssanilu aalajangersi-
masuni piuareersimasutut
nammineerlunga misigi-
sariaqartarlunga. Nalingin-
naasumik ullaap tungaani
taamatut misigisarpunga.
Taamaaleraangama sulian-
nut tunngassuteqartunut
imminut pinngitsaalisaria-
qalertarpunga.
Taamaaleraanga vimmi
imemeq ajorpit?
- Aap. Eqqarsariaasera
suleriaaseralu malillugu
imigassaq suliffillu immin-
nut tulluutinngillat. Imigas-
samik sunnerneqarsimatiil-
lunga aalajangiisussanngo-
raangama taamaattoqas-
sappat akisussaaffimmik
sumiginnaanerusoq nalun-
ngittuaannarsimavara.
Ilaanneeriarlungami aqagu-
lunnera pissutsinut assi-
giinngitsunut sunniuteqar-
tarpoq.
- Taamaammallu Elvis-ip
erinarsugaasa ilaanni taa-
neqartutut iliorniarlunga
aalajangerpunga: It’s now
or never. Massakkullu ta-
manna pereerpoq.
Toqunissani emumagaa
Inuunerit annilaangagigak-
ku - toqunissat ernumagi-
gakku taamatut isiorpit?
- Aap. Taamanikkut ime-
rajunngulersut pilerlaat pis-
susaanik pissusiilersunngi-
langa. Pissutsit taamaattut
paasiniaafligilaarsimavak-
ka, paasisimallugulu inga-
satsikkiartuinnarlunga.
Imerajuttusugut paasisar-
parput immigassaq nipaar-
saarluni, tupannartumik
pissaanilissuullunilu inum-
mut namminermut ajugaa-
sartoq paasisarparput.
Nammineq piumasaq malil-
lugu pissusilersornissaq
ajornarsisarpoq. Tunuars*i-
maartinniarlugu nukippas-
suit atoraluarpakka. Inuu-
nermami pitsaasumik
ingerlannissaa kissaatigiga-
luarpara Anguniagaqaruso-
qaanga aammalu politikeri-
tut sulininni inuiaqatigiin-
nillu sullissininni aqqusaa-
gassakka amerlaqaat. Taa-
maammallu imminut pin-
ngitsaalillunga sivisoorsu-
armik imernaveersaartarsi-
mavunga.
- Qaammatini pingasuni
iminngisimaarsimasinnaa-
gaangama assut ulluusi-
maartarpunga. I lam i allaat
qaammatini qulingiluani
iminngisimaarsimavunga,
taamanilu tulluusimaaruti-
geqalugu. Kisiannili sapaa-
tit akunnerini kingullerni
arfinilinni kingumut qivia-
raangama paasisinnaasar-
para, ilami aamma siusinne-
rusukkut, Lars Emil imigas-
sarlu imminnut tulluutin-
ngitsut.
- 70-ikkunni folketingi-
mut ilaasortaagallarama
qaammatit pingasukkaarlu-
git iminngisimaartarpunga.
Taamanikkulli nassueruti-
gisimavara taamatut iliorta-
riaqarlunga. Ilami allaat al-
lanut atuunniarlunga immi-
nut qilersortariaqartarsi-
mavunga.
- Massakkut peqqissutut
misigisimaninnut peqqu-
taavoq imerajuttuunera im-
minut nassuerutigisima-
gakku. Assakka siaaginnar-
lugit imatut oqarsinnaaler-
simavunga: Imigassaq - imi-
gassaq uanga ajugaaffigisin-
naanngilara. Nukissaqarfi-
ginngilara. Ikiortariaqarpu-
nga aammalu pinaveersaar-
tariaqarpara.
- Imerajuttunik katsor-
saasarfimmi pitsaalluinnar-
tumi, Frederiksberg Cen-
tet-imi katsorsaariaaseq
ilinniartitaanerlu inner-
suulluarsinnaavara, tassa-
niinninnilu naatsorsueri-
aatsit ilinniarpakka. Imera-
juttut pingasunngorlugit
aggorneqartarput. Taakku
pingajorarterutaat nakkaq-
qinnatik aniguisinnaapput.
Pingajorarterutaat tulliit
ataasiarlutik arlaleriarlutil-
luunniit nakkaqqittarput,
kisiannili inuunertik imi-
gassartaqanngitsumik
ingerlatilersinnaallugu. Pi-
ngajorarterutaat kingullit
imigassaq toqussutigisar-
paat. Imaanngikkaluarpoq
piaaralutik toqussutigisa-
raat. Imerajuttoq ikiorne-
qanngikkaangami imiinna-
vittarpoq. Imerajuttoq ani-
nguissaguni ikiorneqartari-
aqarpoq.
Nappaat
- Imerajuttuuneq nappaa-
taasoq inuup nammineq
akuerisariaqarpaa. Nappaa-
tit ataqqisariaqartarpatit.
Tassani akuutissaq aalaja-
ngersimasoq pinngitsoor-
sinnaanngilat - tassaavorlu
imigassaq. Nunani killerni
inuiaqatigiit 10 procentii
nappaammik taassuminnga
eqqomeqarsimapput. Aam-
malu WHO-mi imerajuttuu-
neq nappaatitut akuerine-
qarsimalluni. Danmarkimi
imerajuttuuneq nakorsat
tungaanniit nappaatitut isi-
gineqarsimanngikkaluartoq
60-ikkunni Folketing-imit
nappaatitut akuersissutigi-
neqaraluarpoq, kisiannili
oqallisigineqaqqissimanani.
- Tamaani nunatsinni
imerajuttunngorsinnaaneq
nunanut allanut naleqqiul-
lugu annertunerugunarpoq,
pinngortitamimi mingutsin-
neqanngitsumi inuusut
imerajuttunngornissamin-
nut ulorianartorsiorneru-
sarput.
Imeriaatsit
Imernerpaagavit qanoq
annertutigisumik imertar-
nerlutit oqaatigisinaaviuk?
Imertaqaat?
Assut. Assorsuaq imer-
tarpunga. Ilumoorfigisin-
naanerlutit takussavara.
Aap, assersuusiulaassaa-
nga:
- Ullukkut sulisimagaa-
ngama, soorlu naalakkersu-
isut ataatsimeeqatigisima-
gaangakkit immaqalu ki-
ngornagut tusagassiortumit
apersorneqartussagaanga-
ma allakkallu misissuataa-
reeraangakkit Hans Egede-
p Illuani nereqatigiinnissar-
put aaqqissuunniartarpara.
- Tamatumunngalu ilan-
ngutilaassavara ukiuni ki-
ngullerni tallimani arfinilin-
niluunniit sulisimaninni su-
liffeqarflit imerfigeqqusaa-
vinnissaannut suleqataa-
sarsimagama. Taamatut
aallarteriarneq ajunnge-
qaaq, ilaa? Kisiannili taa-
maaliorninni toqqaannan-
ngikkaluamik nassuerutige-
reerpara inuunera annaatis-
sagukku imigassartorfioq-
qusaanngitsut amerlisaria-
qartut. Royal Greenland-
imi Ole-lu (Ramlau-Hansen
- aaqq.) isumaqatigiilluin-
narparput suliffeqarfik
taanna imigassartorflgeq-
qusaajunnaavissasoq, aam-
malu naalakkersuisunut si-
ulittaasunngorama suliffe-
qarfik tamanna imigassar-
torfigeqqusaajunnaarpoq.
Ajoraluartumilli Johansen-
ip imigassamik atuinermi-
nik aqutsisinnaannginnera
pissutigiinnarlugu nunar-
suaq tamakkerlugu imigas-
samik inerteqquteqarfigi-
lersinnaanngilara. ' Taa-
maammallu sumiiffiit ilaan-
ni imigassamik pissarsisin-
naaffeqartuarpunga. Uat-
sinni imigassartortarpunga,
ilami suliffimmut atatillugu
uatsinni nereqatigiinnissaq
ajornanngeqimmat.
Inatsisartunni suleqatik-
ka allalluunniit suliannut
tunngassuteqartut qaaqqu-
sinnaajuarpakka. Takkuk-
kaangata kalaaliminertorsi-
naasarpugut assullu nuan-
nisaqatigiissinnaasarluta.
Immiaarartortarpugut
snapsitortarlutalu. Immiaa-
rartortorsuunngisaannara-
ma nereqatigiinnerup na-
laani nalunaaquttap akun-
nera sinnerlugu sivisussu-
seqartumi ataasinnguartor-
sinnaasarpunga, saniatigul-
li snapsitungaatsiartarlu-
nga - immaqa nereqatigiin-
nerup nalaani immiartorflit
tallimat arfinillilluunniit
imersinnaasarlugit. Nere-
reeraangatta Kalaallit Nu-
naat nunarsuullu sinnera
oqaloqatigiissutigiutigalugu
- Ilaanneeriarlunga issia-
vimmi artuliinnarsimagaa-
ngama qaaqqusakka aniin-
nartarput. Kisianni aamma
ilaanni qaaqqusakka inger-
laqqullugit qinnuigisarpak-
ka, anigaangatalu paarngor-
lunga siniffimmut innartar-
lunga. Ullup tullissaani iter-
tarpunga aalakoorunnaarsi-
mallunga, m akikkaagam alu
nillertumut ufiartarpunga,
nipaallisaatinik treo-nik
marlunnik immiartorfim-
mut aatsitseriarlunga iisi-
sarlunga. Iluaqutaalluarta-
qaat. Tamatuma kingorna-
gut suliartoraangama sulil-
luarsinnaasarpunga. Imer-
pallaamerma nalaani ullut
tulleriiaarlugit imatut
ingerlasarpunga: ullaap tu-
ngaani suleriarlunga ualik-
kut imertarpunga.
- Qujanartumilli timera
qasujaassuseralu malugile-
raangakkit sivitsortippal-
laarneq ajorpara.
Dr. Jekyll
Mr. Hyde
- Imersimavallaarlunga pe-
riartaasera ilami allaat pis-
susilersuutikka tamarmik
allaalluinnartutut misigisa-
rakkit eqqumiigisartorujus-
suuara.
kaffisuuttarpugut cognac-
ilerlugu. Cognac-ituutigaat-
siartarpugut, kaffisoraa-
ngamami naama iluarival-
laarneq ajormassuk. Kaffi-
sornitta nalaani cognac pui-
aasaq affaq nungussinnaa-
sarpara. Ullorlu naagaangat
Chivas puiaasaq naggasiuti-
gisinnaasarlugu. Taamaalil-
lunga ullup ingerlanerani
imigassat aalakoornartullit
puiaasat marluk imersin-
naasarpakka.