Atuagagdliutit - 29.09.1994, Blaðsíða 13

Nr. 75 • 1994
73
- Johansen imersiman-
ngitsoq aalakoortorlu inuit
marluupput assigiinngillu-
innartut. Immaqa tamatu-
munnga Dr. Jekyll aamma
Mr. Hyde assersuutigilluar-
sinnaaneruakka. Taamaam-
mallu nappaat ataqqisaria-
qarpara, oqaannarsinnaan-
ngilangami inussiamisaar-
lunga imernissara sungiu-
saannarsinnaallugu. Imera-
juttoq inussiarnisaaginnar-
luni imernissaminut ilik-
karsinnaanngilaq.
- Inuusugut nappaatitsin-
nik isertuussisinnaasut ar-
lalissuuvugut. Pisortati-
goortumik nereqagiinner-
nut arlalissuarnut peqataa-
sarninni peqqissutut immi-
nut sassartittarsimavunga.
Annertunaarunnagu viinni-
toqataasarsimavunga, kisi-
annili taamaaliortarnera pi-
viusuusaartitsinerinnaasar-
poq.
Im er na veersaarsinnarlu-
tit sooq aallarteqqittarpit -
ilaatigummi qaammatit qu-
lingiluat imernaveersaarsi-
mavutit?
- Imernaveersaamerma
nalaani inuummarillunga
peqqillungalu misigisima-
vunga, ilami allaat isuma-
qarsimagaluarpunga nali-
nginnaasutut taaneqartar-
tumik inuuneqalersinnaal-
lunga. Taamanikkummi
imerajuttuuneq nappaatitut
isiginngilara. Massakkulli
tamanna paasisinnaalerpa-
ra. Imerlunga aallartiinna-
vikkaangama peqqissutut
misigisimajunnaartarpu-
nga.
- Ilami allaat aalakoortin-
nanga sunaluunniit kakkaf-
figinerullugu misigisima-
sarpunga. Tassa taanna eq-
qumiitsua. Nutsugiarnissa-
mut kakkannerulertarpu-
nga, oqalugiarnissamut
kakkanneruler tarpu nga,
ilami minnerunngitsumik
uannut avatangiisinnullu
uppernarsarsinnaas arpara
imertarnera taamaatissin-
naallugu, kisiannili aallar-
teqqittarpunga.
- Illuatungaatigulli nam-
mineq killissarisat ilisima-
lerlugit iluaqaaq, aammami
nukittuffigisat ilisimaari-
nissaat pingaartorujussuu-
voq.
Ilaquttat
Oqaloqatigiinneq nuanner-
sumik ingerlavoq, malun-
narporlu Lars Emil Kalaal-
lit Nunaata aqunnissaanut
piareersimasoq, kisiannili
apeqqutigineqartut tulliit
saqqummiunnerini oqaasii
akuttunerulerput nipaalu
qatittuallalaarluni.
Peqqissinerusutut isikko-
qarputit. Kisiannili imera-
juttuuneq, uanga paasisara
malillugu, qaninnerusanut
sunniuteqartarpoq. Illimmi
qaninnerusatit qanoq misi-
gisaqarpat?
- Assut tupassutigaara.
Oqarusunngikkaluarpunga
imerajuttoq akikinnerusu-
mik aninguisartoq, kisian-
nili tamanna eqquutinga-
jappoq. Imerajusseruttorne-
rup nalaani imerajuttup
misigissusai misiginerlutaa-
lu tamarmik poorneqartu-
tut ittarput, avatangiiseri-
salli aammami suleqatit
ikinngutillu allatorujussuaq
sunnerneqartarput. Ta-
manna nuannaanngissuti-
geqaara - assorsuaq nuan-
naanngissutigaara. Kisian-
nili ilinniartinneqarpunga
inuuninni pisimasut peqqis-
simissutigiinnassallugit siu-
nissami atorsinnaanagit.
Tamannalu akuerisariaqar-
poq.
- Ernera siunnersorpara
ilaqutariinnut katsorsarne-
qartunut peqataaqqullugu.
Aammami peqataavoq, ta-
matumalu kingunerisaanik
imiigassamik avatangiise-
qarluni inuunerup kingu-
nerluutigisartagai pillugit
soqutiginnitsilersimavara.
Inuit qanitakka uattulli ani-
nguinissamut ikiorneqar-
nissaminnut pisariaqartit-
sipput.
- Neriuppunga Kalaallit
Nunatsinni USA-mi, Is-
land-imi Danmarkimilu su-
leqatigiinnik suleqateqaler-
sinnaassalluta - aammat-

GRØNLANDSPOSTEN
taaq qanitagut pillugit. Ime-
rajuttup kingunerluutigi-
sinnaasaasa annersaraat
qanigisat... Qujanartumik
sivisuukkaarlugit inooqate-
qarsimanngilanga. Kisian-
nili inooqatigisakka ima si-
visutigisumik inooqatigisar-
simavakka allaat kinguner-
lutsitsitittarsimallugit - tar-
nikkut ajoqusertarsimallu-
git. Imerajuttumik asasa-
qarnissaq ajornartuusima-
gunarpoq nuanniilluinnar-
tunillu misigisaqarfiusarsi-
magunarluni.
Inuulluanngitsoq
- Imerajuttup pissusilersor-
tarneri tunngaveqarluarneq
ajorput aammalu isuman-
naatsuuneq akisussaassuse-
qarnerluunniit ajorlutik.
Imerajuttoq imersimatillu-
ni inuulluanngitsuusarpoq.
- Inuiaqatiginni inuuffigi-
satsinni imigassaq ajornar-
torsiutaavoq annertooq.
Inummut ajornartorsiute-
qartumut ajornartorsiutaa-
nerata saniatigut allanut
tuttapoq. Neriuutigeqaara-
lu katsorsartittut uannit
angusaqamerusimasut su-
lissutigiumaaraat katsor-
sarneqarnissamut periarfis-
saqarnera pillugu paasisitsi-
niaanissaq. Massakkut mis-
igissutsikka nuanningaar-
mata allanut Lamanut misi-
gitikkusukkaluarpakka.
Namminneq inuttut
inuuninni pitsaanerusunik
atugaqalissavit. Ilaannik-
kummi inuunerit paatsive-
qannginnerusutut isikko-
qartarpoq. Arlaleriarlutit
katissimavutit pissiaqarsi-
mallutillu, imaluunniit
aamma suli pissiaqarnersu-
tit ilisimanngilarput.
- Suna tam armi paatsive-
qanngilaq. Paatsiveqanngil-
luinarpoq. Inuit assut
naammagittarsimapput.
Tamaannalu qutsatigeqaa-
ra. Massakkorpiaq imminu-
innaq eqqarsaatiginiarsari-
vunga aammalu imminut
asalernissara ilinniarniarsa-
ralugu. Ajornanngitsuarar-
suartut misinnarsinnaaga-
luarpoq, kisiannili tamanna
kakkaffigilerniartariaqar-
para. Neriuppungalu inut-
tut nammineq inuunera ilu-
atsitsifligiumaarlugu. Taa-
maammallu suliannut tun-
ngatillugu iluatsitsisarnera
uanga nammineq inuttut
inuuninnut isumaqanngi-
saannarsimavoq. Inuttut
nammineq inuunera iluat-
sitsiffigerusoqaara. Neriup-
pungalu tamanna piviusun-
ngorumaartoq, kisiannili
pissutsit ataasiakkaarlugit
ingerlattariaqarpakka. Jo-
hansen massakkorpiaq imi-
gassamik sunnerneqanngit-
soq sulissutiginiartariaqar-
para.
- Nakkaqqissinnaavunga.
Oqarsinnaanngilanga ani-
guisimallunga aaqqivissi-
mallungalu. Imerajuttutut
nakkaakkiartuinnartutut
inuulersinnaavunga - peq-
qiilliulersinnaavunga, suh-
sinnaajunnaarsinnaavunga,
nikallorsinnaavunga, qasu-
jasunngorsinnaavunga, eq-
qarsarnerluttunngorsin-
naavunga, misigittaatsun-
ngorsinnaavunga atoqati-
giinnikkullu atorsinnaajun-
naarsinnaallunga. Piffissa-
mi sivisoorsuarmi tamakku-
ninnga malugisaqanngitsu-
tuaasarpoq imerajuttoq
nammioneerluni. Imigassap
suliat qanoq annikilliartor-
tigineri maluginngitsoortit-
tarpai.
Ikioqquneq
Aammaluunniit ilaqutaariit
ikioqqullutik saaffiginnitta-
raluaraangata?
Aap, ilaquttat naammal-
luanngitsutut misiginartar-
put - ila arlaleriaqalutik. Ki-
siannili massakkut, aatsaat
pifTissap sivisoorsuup inger-
lanerani siullermeerlunga
nakkaannissama akiornis-
saanut tunngavissaqalerpu-
nga. Atortussama ilaatut
isigisara tassaavoq katsor-
saasarfimmiinninni naat-
sorsueriaaseq atomeqartoq:
Najorsitinnanga imerajut-
tut katsorsarneqamertik
pissutigalugu inuunermin-
nik annaassisut ilagaannga.
Ataasinnguartuinnaruma
ajornerusut ilaannut ilan-
ngutissaanga, tassaappullu
imerajuttut 50 procentiisa
imigassamik toqussuteqar-
simasut ilaat. Chivas Re-
gal-itomissara assut nuan-
narisarsimavara, taannalu
Chivas Rival-imik (aviliaq)
taasalersimavara, tassami
asasama qaninnerusama
Chivas Regal aviliarimmas-
suk, kisiannili inuunera imi-
gassamit asaneroqaara.
Nakkaativinnissarami pin-
ngitsoorusuppara.
Kisimiippit?
- Aap.
Innuttaasut
Peqannginninni eqqissisi-
maartitaangaatsiarputit.
Tamanna qanoq paasiviuk?
- Pissutsit uangaqanngik-
kaluartoq ingerlalluarsin-
naapput.
Kisiannimi aamma inuia-
qatigiit nipaassimaqaat.
- Oqartoqartarpoq kitaan-
ni inuiaqatigiit 10 procentii
imerajuttuusut, mianerso-
raluartumillu oqaatigigutsi-
gu inuiaqatigiinni kalaallini
innuttaasut 10 procentii
imerajuttuusut, inuit
5.500-t imerajuttuusimas-
sapput. Oqaruttalu imera-
juttut tamarmik immikkut
inunnik sisamanik sunniga-
qartarpata imerajuttut talli-
mat pineqalissapput, taa-
maalillunilu innuttaasut af-
faasa missaat imerajuttutut
taaneqarsinnaalissallutik,
inuillu pineqartut taakku
arlaatigut imerajuttunik qa-
nitaqarsimagunik misigis-
sutsimikkut matusarput,
taamaalillutillu avatangiisi-
tik ajornartorsiuteqarner-
minnik malugitinnaveer-
saartarlugit.
- Nipangiussisarneq atu-
gaavallaaqaaq. Uanga nam-
mineq matoqqanerujartuin-
narsimavunga. Pisortati-
goortumik pisunut ilaaval-
laarunnaarsimavunga aam-
malu illoqarliliassaarsirn al-
lu nga. Qangaanerusoq Ho-
tel Godthåb-ip pulaartigi-
nerpaasarpaanga, kisiannili
massakkut ukiut arlerpak-
ka taamaattoqarmalli. Im-
minut toqqortarsimavunga.
Katsorsartikkiartorner-
nut tamanna tunngaviusi-
magunanngilaq, qjomartor-
siuteqarlutinuna nipangi-
unniaannarsimagit?
- Neriuppunga akuersi-
nermik aallaa veqar s im as sa-
soq. Neriuppunga inuit isu-
maqataallutik nipangiussi-
simassasut, kisiannili aam-
ma annilaangagisinnaavara
nipangiussiniarneq aallaa-
viusinnaammat.
Politikkeriu gaanni
annaasassat amerlaqaat.
Imaassinnaavoq inuit ilaasa
poUtikkimut atatissinnaa-
gaat. Tamaasali piareersi-
mafligaakka.
Allanngortiterineq
- Katsorsarneqarnissara su-
liffinni piumasarineqarsi-
magaluarpat katsorsarne-
qarnissara toqqarsimassa-
galuarpara. Imatut oqarfigi-
neqarsimagaluaruma: Su-
linngiffeqarsinnaanngilatit.
Taama katsorsarneqamis-
sara pingaartinnerusimas-
saluarpara.
- KNI-p Royal Green-
land-illu allanngortiterne-
qarneranut suleqataavu-
nga, massakkullu Lars Emil
aUanngortiterneqartussan-
ngormat iluatsinnissaa taa-
ma pingaartitsigaara - im-
maqalu aamma allanut sule-
qataasinnaagaluarlunga.
- Massakkorpiaq suliassa-
ma aallartinnissaat piareer-
simaffigisorujussuuUugit
misigisimavunga, kisainnili
aamma sapaatit akunnerini
arfmilinni peqannginninni
malugaara politikkimik
sammisaqanngivUlunga
inuu sin naallunga.
Taamaappallu tunuarsin-
naalluarputit?
Aap, misigisaralu nuan-
neqaaq - toqqaasinnaan-
ngorpunga.
Sulimi arlaannik aalaja-
ngigaqanngilatit?
• Ilumut, nipaallisimallu-
nga eqqarsaatigaara. Aam-
ma ullulereerpara, kisianni-
li ilumoorutissanerlugu suli
naluara. Ullussaa taarusun-
ngilara, imaassinnaavormi
aUanngortikkiga... Imerna-
veersaarnissara pingaarne-
rutikkallarusuppara. Pi-
ngaarutilerujussuarmik aa-
lajangeereerpunga. Inuu-
nermi eqqumiittaqaaq, ima-
mi eqqumiitsigaaq suna-
luunniit inortuilluni tak-
kussinnaannginnami - pit-
saanngitsumik inuuneqa-
raanni pitsanngornissaq
inortuisinnaanngilaq.