Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 29.09.1994, Blaðsíða 3

Atuagagdliutit - 29.09.1994, Blaðsíða 3
Levevilkår Atuartitaaneq inuussutissarsiutitigullu ilinniartitaaneq Tulliini innuttaasut atuarti- taanerat inuussutissarsiutiti- gullu ilinniartitaanerat sammi- neqarput. Inuit apeqqummut pineqartumut akissuteqarsi- masut amerlassusiat (N = )- mik allassimavoq. Inuit apersorneqartut qanoq sivisutigisumik tunngaviusu- mik atuarsimanersut aperine- qarput tabel 1-milu akissutaa- sa qanoq agguataarneri taku- neqarsinnaapput. Oqaatigine- qassaaq inuit akissuteqartut suli atuartuusut naatsorsui- nermi ilaanngimmata (3 pro- cent miss.). Pineqartut tas- saapput inuusuttut gymnasia- ni atuartut aamma utoqqaane- rusut meeqqat atuarfianni na- linginnaasumik imaluunniit annertusisamik soraarum- meemiarlutik atuaqqilersima- sut. Tabel 1-mi akissutit imaapput: ukiut 7 inorlugit - inuit akis- suteqartut tunngaviusumik atuamermik nalinginnaasu- mik naammassinnissimanngit- sut. Inuit akissuteqartut ukiu- ni 8-ni atuarsimasut, kisiannili pinngitsoorani ukiuni 9-ni atu- artussaasut pineqartunut taakkununnga ilanngunneqar- put. atuarnermik nalinginnaa- sumik naammassinnissimasut - ukiuni 7-ini 9-niluunniit atu- arsimasut tamatuma nalaani pinngitsoorani atuarfissap sivi- sussusia apeqqutaalluni. annertusisamik soraarum- meerneq - mellemskoleeksa- men, realeksamen imaluunniit annertusisamik soraarum- meerneq. gymnasium/HF - gymnasia- mi/HF-imi naammassillugu so- raarummeersimasut tamatu- maluunniit qaffaseqataanik nunani allani atuarsimasut. Tabel la-mi inuit akissute- qarsimasut tamarmik akissu- taat takuneqarsinnaapput. Soorlu takutinneqartoq amer- lanersaasa meeqqat atuarfiat naammatsillugu atuarsimap- put nalinginnaasumik soora- rummeernertalimmik; tassalu 58 procent. Amerlanerpaat tul- leraat ukiut 7 inorlugit atuarsi- masut, inunnillu akissuteqar- tunit taakku 23 procentiinik amerlassuseqarput. Annertu- sisamik soraarummeersimasut 12 procentiupput 7 procentillu ilinnianertuutut HF-imiluun- niit naammassillugu soraa- rummeersimapput. Tabel lb-mi inuit akissute- qarsimasut sumi inunngorsi- maneri naapertorlugit aggua- taameqarsimapput. Soorlu takuneqarsinnaasoq inuit akis- suteqarsimasut Kalaallit Nu- naanni Danmarkimilu inun- ngorsimasut ilinniakkamikkut qaffasissusiat assigiinngitsoru- jussuuvoq. Danmarkimi inun- ngorsimasunit 68 procent nali- nginnaasumik qaffasissusilik sinnerlugu atuarsimapput, Ka- laallilli Nunaanni inunngorsi- masunit taamaallaat 12 pro- cent taamatut atuarsimallutik. Tamanna malunnaateqarpoq, inuit akissuteqarsimasut Dan- markimi inunngorsimasut amerlaqisut taamatut ilinnia- gaqarsimanermikkut pigin- naassuseqarnertik pissutigalu- gu tikisitatut sulisut. Tabellini lc-mi, ld-mi aam- ma lc-mi Kalaallit Nunaanni inunngorsimasut amanut, angutinut sumilu inunngorfii- nut assigiinngissutaat misis- sorneqarput. Tabel lc-mi taku- neqarsinnaavoq, atuarsima- nermut tunngatillugu arnat angutillu assigiinngissuteqa- rujussuanngitsut. Taamaat- torli oqaatigineqassaaq arnat amerlanerulaartut annertusi- samik atuarsimasut. Tabel ld- mi oqaatigineqassaaq nalingin- naasumik qaffasinnerusumik atuarsimasut nunaqarfinni na- jugaqartut amerlanngitsut. Tamanna soorunami suliffissa- qarnermut attuumassuteqar- poq. Tabel le-mi atuarfimmi atuamerup qaffasissusiani ukiut nikerarnerat takuneqar- sinnaavoq. Tamatumani utoq- qaassutsip atuarnerullu sivi- sussusiata imminnut attuu- massuteqarnerat erseqqilluar- poq. Tabel 2-mi inuussutissarsiu- titigut ilinniartitaanermut tunngasut misissorneqarput. Inuussutissarsiutitigut ilinni- artitaaneq imatut paasisaria- qarpoq, tunngaviusumik atua- reernermi ilinniaqqinneq suli- amik ingerlatsissagaanni im- mikkut ilisimasaqamissamut piumasarineqartut naammas- sisinnaanngorlugit. Tamatu- mani iluamik ilinniagaqarsi- maneq pineqarpoq, taamaam- mallu inuup akissuteqarsima- sup pikkorissarsimanissaa naammanngilaq. Inuit akissu- teqartut suli ilinniakkamik ingerlataqartut naatsorsuutini ilaanngillat. Tabel 2a-mi takuneqarsin- naavoq inuit akissuteqartut 43 procentii inuussutissarsiutiti- gut ilinniagaqarsimasut, 57 procentillu suliamik ilinniaga- qarsimanngitsut. Tabel 2b-mi inuit akissuteqarsimasut sumi inunngorsimaneri naapertor- lugit agguataarneqarsimapput. Tassani erseqqissumik takune- qarsinnaavoq inuiaqatigiinni ataatsimoortukkaat marluk taakkua ilinniakkamikkut qaf- fasissusaasa assigiinngissu- taat. Tabellini 2c-mi, 2d-mi aam- ma 2c-mi Kalaallit Nunaanni inunngorsimasortaasa inuus- sutissarsiutitigut ilinniartitaa- nerat misissorneqarpoq. Tabel 2c-mi takuneqarsinnaavoq angutit am anik amerlaneru- laartut inuussutissarsiutitigut ilinniagaqarsimasut. Tabel 2d-mi illoqarfinni nunaqarfin- nilu ilinniakkat qaffasissusiat imminnut sanilliunneqarput. Tamatumannga takuneqarsin- naavoq, naak illoqarfinni inuussutissarsiutitigut ilinnia- gaqarsimasut nunaqarfinnut sanilliullugu amerlanerugalu- artut nunaqarfimmiut malin- naalluartut. Nunaqarfinni inunnit akissuteqarsimasunit taamaallaat inuusuttuinna- ngajaat inuussutissarsiutitigut ilinniagaqarsimapput. Tabel 2e-mi inuit akissuteqartut uki- unut agguataarneqarsimap- put. Tamatumani takuneqar- sinnaavoq 30-init 39-inut aam- ma 40-nit 49-nut ukiullit inuussutissarsiutitigut ilinnia- gaqarsimasut amerlanerpaa- sut. Oqaatigineqassaaq inuit akissuteqarsimasut ilinniakka- mik ingerlataqartut tabelimi tassani ilaanngimmata. Inuu- suttut 20-init 29-nut ukiullit p> eqqarsaatigalugit taakkunan- nga 19 procent inuussutissarsi- utitigut ilinniagaqarsimapput, tamannalu taamatut utoqqaas- susillit ilinniagaqarsimasut ikinnerannut pissutaavoq. Tabel 3-mi ilinniakkat assi- giinngitsut allattorneqarsi- mapput. Inuit akissuteqartut 439-it inuussutissarsiutitigut ilinniarsimallutik nalunaarput taakkulu skemani tulliuttuni amanut, angutinut, sumi naju- gaqamerinut, sumi inunngor- nerinut utoqqaassusiannullu agguataarneqarput. Niuemeq allaffissornerlu - assersuutigalugu allaffimmi ilinniamerit, niuertarfimmi assistentitut/ikiortitut sanaar- torneq - assersuutigalugu sa- nasoq, qalipaasoq ruujorileri- soq, elektrikeri, maskinaleri- soq aalisarneq nioqqutissior- Qupp. tull. nang. 68 ATUARSIMANEQ ILINNIAGAQARSIMANERLU / SKOLEGANG OG UDDANNELSE Tabel 1 Innuttaasut atuarsimaneri (N = 959) - Befolkningens skolegang (l\l=959) Uk. 7 nali- anner- gymna- inor- lingin- tusi sia/HF lugit naasum. samik katill. und al- ud- gymn. 7 år men vid HF ialt a - tamarmik 23 58 12 1 100 a - alle b -inunngorfik b - fødested Kai. Nun. 26 62 9 3 100 Grønland Danmark 3 29 32 36 100 Danmark c - Nunatsinni inun. suiaassuseq c - f/Grønland angutit 26 65 6 3 100 mænd arnat 26 60 11 3 100 kvinder d - Nunatsinni inun. suiaassuseq d - f/Grønland angutit mænd illoqarfik 26 60 10 4 100 by nunaqarfik 25 70 5 - 100 bygd e - ukiui e - alder 18-29 9 74 11 6 100 18-29 30-39 22 66 10 2 100 30-39 40-49 31 56 11 2 100 40-49 50-59 50 47 2 1 100 50-59 60 + 55 41 4 - 100 60 +

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.