Atuagagdliutit - 29.09.1994, Blaðsíða 3

Levevilkår
Atuartitaaneq inuussutissarsiutitigullu
ilinniartitaaneq
Tulliini innuttaasut atuarti-
taanerat inuussutissarsiutiti-
gullu ilinniartitaanerat sammi-
neqarput. Inuit apeqqummut
pineqartumut akissuteqarsi-
masut amerlassusiat (N = )-
mik allassimavoq.
Inuit apersorneqartut qanoq
sivisutigisumik tunngaviusu-
mik atuarsimanersut aperine-
qarput tabel 1-milu akissutaa-
sa qanoq agguataarneri taku-
neqarsinnaapput. Oqaatigine-
qassaaq inuit akissuteqartut
suli atuartuusut naatsorsui-
nermi ilaanngimmata (3 pro-
cent miss.). Pineqartut tas-
saapput inuusuttut gymnasia-
ni atuartut aamma utoqqaane-
rusut meeqqat atuarfianni na-
linginnaasumik imaluunniit
annertusisamik soraarum-
meemiarlutik atuaqqilersima-
sut.
Tabel 1-mi akissutit imaapput:
ukiut 7 inorlugit - inuit akis-
suteqartut tunngaviusumik
atuamermik nalinginnaasu-
mik naammassinnissimanngit-
sut. Inuit akissuteqartut ukiu-
ni 8-ni atuarsimasut, kisiannili
pinngitsoorani ukiuni 9-ni atu-
artussaasut pineqartunut
taakkununnga ilanngunneqar-
put. atuarnermik nalinginnaa-
sumik naammassinnissimasut
- ukiuni 7-ini 9-niluunniit atu-
arsimasut tamatuma nalaani
pinngitsoorani atuarfissap sivi-
sussusia apeqqutaalluni.
annertusisamik soraarum-
meerneq - mellemskoleeksa-
men, realeksamen imaluunniit
annertusisamik soraarum-
meerneq.
gymnasium/HF - gymnasia-
mi/HF-imi naammassillugu so-
raarummeersimasut tamatu-
maluunniit qaffaseqataanik
nunani allani atuarsimasut.
Tabel la-mi inuit akissute-
qarsimasut tamarmik akissu-
taat takuneqarsinnaapput.
Soorlu takutinneqartoq amer-
lanersaasa meeqqat atuarfiat
naammatsillugu atuarsimap-
put nalinginnaasumik soora-
rummeernertalimmik; tassalu
58 procent. Amerlanerpaat tul-
leraat ukiut 7 inorlugit atuarsi-
masut, inunnillu akissuteqar-
tunit taakku 23 procentiinik
amerlassuseqarput. Annertu-
sisamik soraarummeersimasut
12 procentiupput 7 procentillu
ilinnianertuutut HF-imiluun-
niit naammassillugu soraa-
rummeersimapput.
Tabel lb-mi inuit akissute-
qarsimasut sumi inunngorsi-
maneri naapertorlugit aggua-
taameqarsimapput. Soorlu
takuneqarsinnaasoq inuit akis-
suteqarsimasut Kalaallit Nu-
naanni Danmarkimilu inun-
ngorsimasut ilinniakkamikkut
qaffasissusiat assigiinngitsoru-
jussuuvoq. Danmarkimi inun-
ngorsimasunit 68 procent nali-
nginnaasumik qaffasissusilik
sinnerlugu atuarsimapput, Ka-
laallilli Nunaanni inunngorsi-
masunit taamaallaat 12 pro-
cent taamatut atuarsimallutik.
Tamanna malunnaateqarpoq,
inuit akissuteqarsimasut Dan-
markimi inunngorsimasut
amerlaqisut taamatut ilinnia-
gaqarsimanermikkut pigin-
naassuseqarnertik pissutigalu-
gu tikisitatut sulisut.
Tabellini lc-mi, ld-mi aam-
ma lc-mi Kalaallit Nunaanni
inunngorsimasut amanut,
angutinut sumilu inunngorfii-
nut assigiinngissutaat misis-
sorneqarput. Tabel lc-mi taku-
neqarsinnaavoq, atuarsima-
nermut tunngatillugu arnat
angutillu assigiinngissuteqa-
rujussuanngitsut. Taamaat-
torli oqaatigineqassaaq arnat
amerlanerulaartut annertusi-
samik atuarsimasut. Tabel ld-
mi oqaatigineqassaaq nalingin-
naasumik qaffasinnerusumik
atuarsimasut nunaqarfinni na-
jugaqartut amerlanngitsut.
Tamanna soorunami suliffissa-
qarnermut attuumassuteqar-
poq. Tabel le-mi atuarfimmi
atuamerup qaffasissusiani
ukiut nikerarnerat takuneqar-
sinnaavoq. Tamatumani utoq-
qaassutsip atuarnerullu sivi-
sussusiata imminnut attuu-
massuteqarnerat erseqqilluar-
poq.
Tabel 2-mi inuussutissarsiu-
titigut ilinniartitaanermut
tunngasut misissorneqarput.
Inuussutissarsiutitigut ilinni-
artitaaneq imatut paasisaria-
qarpoq, tunngaviusumik atua-
reernermi ilinniaqqinneq suli-
amik ingerlatsissagaanni im-
mikkut ilisimasaqamissamut
piumasarineqartut naammas-
sisinnaanngorlugit. Tamatu-
mani iluamik ilinniagaqarsi-
maneq pineqarpoq, taamaam-
mallu inuup akissuteqarsima-
sup pikkorissarsimanissaa
naammanngilaq. Inuit akissu-
teqartut suli ilinniakkamik
ingerlataqartut naatsorsuutini
ilaanngillat.
Tabel 2a-mi takuneqarsin-
naavoq inuit akissuteqartut 43
procentii inuussutissarsiutiti-
gut ilinniagaqarsimasut, 57
procentillu suliamik ilinniaga-
qarsimanngitsut. Tabel 2b-mi
inuit akissuteqarsimasut sumi
inunngorsimaneri naapertor-
lugit agguataarneqarsimapput.
Tassani erseqqissumik takune-
qarsinnaavoq inuiaqatigiinni
ataatsimoortukkaat marluk
taakkua ilinniakkamikkut qaf-
fasissusaasa assigiinngissu-
taat.
Tabellini 2c-mi, 2d-mi aam-
ma 2c-mi Kalaallit Nunaanni
inunngorsimasortaasa inuus-
sutissarsiutitigut ilinniartitaa-
nerat misissorneqarpoq. Tabel
2c-mi takuneqarsinnaavoq
angutit am anik amerlaneru-
laartut inuussutissarsiutitigut
ilinniagaqarsimasut. Tabel
2d-mi illoqarfinni nunaqarfin-
nilu ilinniakkat qaffasissusiat
imminnut sanilliunneqarput.
Tamatumannga takuneqarsin-
naavoq, naak illoqarfinni
inuussutissarsiutitigut ilinnia-
gaqarsimasut nunaqarfinnut
sanilliullugu amerlanerugalu-
artut nunaqarfimmiut malin-
naalluartut. Nunaqarfinni
inunnit akissuteqarsimasunit
taamaallaat inuusuttuinna-
ngajaat inuussutissarsiutitigut
ilinniagaqarsimapput. Tabel
2e-mi inuit akissuteqartut uki-
unut agguataarneqarsimap-
put. Tamatumani takuneqar-
sinnaavoq 30-init 39-inut aam-
ma 40-nit 49-nut ukiullit
inuussutissarsiutitigut ilinnia-
gaqarsimasut amerlanerpaa-
sut. Oqaatigineqassaaq inuit
akissuteqarsimasut ilinniakka-
mik ingerlataqartut tabelimi
tassani ilaanngimmata. Inuu-
suttut 20-init 29-nut ukiullit
p>
eqqarsaatigalugit taakkunan-
nga 19 procent inuussutissarsi-
utitigut ilinniagaqarsimapput,
tamannalu taamatut utoqqaas-
susillit ilinniagaqarsimasut
ikinnerannut pissutaavoq.
Tabel 3-mi ilinniakkat assi-
giinngitsut allattorneqarsi-
mapput. Inuit akissuteqartut
439-it inuussutissarsiutitigut
ilinniarsimallutik nalunaarput
taakkulu skemani tulliuttuni
amanut, angutinut, sumi naju-
gaqamerinut, sumi inunngor-
nerinut utoqqaassusiannullu
agguataarneqarput.
Niuemeq allaffissornerlu -
assersuutigalugu allaffimmi
ilinniamerit, niuertarfimmi
assistentitut/ikiortitut sanaar-
torneq - assersuutigalugu sa-
nasoq, qalipaasoq ruujorileri-
soq, elektrikeri, maskinaleri-
soq aalisarneq nioqqutissior-
Qupp. tull. nang.
68
ATUARSIMANEQ ILINNIAGAQARSIMANERLU /
SKOLEGANG OG UDDANNELSE
Tabel 1
Innuttaasut atuarsimaneri (N = 959)
- Befolkningens skolegang (l\l=959)
Uk. 7 nali- anner- gymna-
inor- lingin- tusi sia/HF
lugit naasum. samik katill.
und al- ud- gymn.
7 år men vid HF ialt
a - tamarmik 23 58 12 1 100 a - alle
b -inunngorfik b - fødested
Kai. Nun. 26 62 9 3 100 Grønland
Danmark 3 29 32 36 100 Danmark
c - Nunatsinni
inun. suiaassuseq c - f/Grønland
angutit 26 65 6 3 100 mænd
arnat 26 60 11 3 100 kvinder
d - Nunatsinni
inun. suiaassuseq d - f/Grønland
angutit mænd
illoqarfik 26 60 10 4 100 by
nunaqarfik 25 70 5 - 100 bygd
e - ukiui e - alder
18-29 9 74 11 6 100 18-29
30-39 22 66 10 2 100 30-39
40-49 31 56 11 2 100 40-49
50-59 50 47 2 1 100 50-59
60 + 55 41 4 - 100 60 +