Atuagagdliutit - 29.09.1994, Blaðsíða 7

Levevilkår
7
ilinniagaqarsimasoq, nuna-
qarfimmi niuertarfiup pi-
sortaa, sundhedsmedhjæl-
peri.
- atorfilik qaffasissup appa-
sinnerusullu akornanni
inissisimasoq: sivisulaartu-
mik ilinniagaqarsimasoq,
qaffasinnerusumik inissisi-
mallunilu akissaatilik. As-
sersuutigalugu ilinniartitsi-
soq, peqqissaasoq, fuld-
mægtig, politibetjent, paaq-
qinnittarfimmi pisortaq,
nunaqarfimmi niuertarfim-
mi pisortaq, palasi.
- atorfikkaaq: pisortatut
atorflk qaffasissumikinissi-
simallunilu akissaatilik. As-
sersuutigalugu kommuni-
mi Namminersornerullutil-
lu Oqartussani immikkoor-
tortaqarfimmi pisortaq. II-
loqarfimmi angisuumi niu-
ertarfimmi pisortaq, nakor-
saq, provsti.
- namminersortoq: sullissi-
nermi, niuemermi tunisas-
siornermiluunniit nammi-
nerisamik tunisassiorfilik.
- assassornermik ilinniaga-
lik: sanaartornermik sulia-
mik ilinniagaqarsimasoq.
Assersuutigalugu sanasoq,
qalipaasoq, ruujorilerisoq.
- sulisartoq suliamik ilinnia-
ganngitsoq: suliat suul-
luunniit suliamik ilinniaga-
qarsimanissamik piumasa-
qaataanngitsut.
Tabel 4b-mi inuit akissute-
qartut inuussutissarsiutaat ar-
nanut angutinullu agguataar-
neqarsimapput. Tupaallaatis-
saanngitsumik suliffinni arnat
angutillu amerlassusaat assi-
giinngitsorujussuupput. Tabel
4c-mi inuit akissuteqartut su-
mi najugaqarnerinut aggua-
taarneqarsimapput, taamaalil-
luni illoqarfinni nunaqarfinni-
lu inuussutissarsiutit assigiin-
ngissutaat takuneqarsinnaan-
ngorlugu. Tabel 4d-mi paasis-
su tissat arnaanerinik angutaa-
nerinillu sumilu najugaqarne-
rinik ilaneqarsimapput. Tabel-
imi tassani illoqarfinni nuna-
qarfinnilu angutit arnallu su-
mik suliaqarneri sanilliunne-
qarsinnaapput.
Tabel 4c-mi utoqqaassutsi-
nut immikkoortiterlugit inuus-
sutissarsiutit agguataameqar-
simapput. Soqutiginartumik
imaaliallaannaq takuneqarsin-
naavoq, inuusuttut 30-it inor-
lugit ukiullit 16 procent aali-
sartutut/piniartutut inuussu-
tissarsiortut. Tamanna nuna
tamakkerlugu agguaqatigiis-
sitsinermit anneruvoq taa-
maallaallu inuussutissarsior-
sinnaasunit 60 sinnerlugit uki-
ulinnik ikittunnguanik appa-
sinnerulluni.
Tabel 4f-mi takuneqarsin-
naavoq inuit akissuteqartut
Kalaallit Nunaanni Danmarki-
milu inunngorsimasut inuus-
sutissarsiutaasa agguataarne-
qarnerisa assigiinngissutaat.
Suliffissaaleqineq
Soorlu suliffisseqamermut
tunngasut pillugit immikkoor-
tup aallaqqaataani taaneqar-
toq apersuinermi skemap (ta-
bel 5a) immersomeqarnerata
nalaani 18 procent suliffeqara-
tik nalunaarsimapput.
Tabel 5b-mi takuneqarsin-
naavoq arnat angutillu assi-
giimmik suliffissaaleqinermik
eqqugaasimasut. Akerlianik il-
loqarfinni nunaqarfinnilu suli-
sinnaasunit suliffissaqaleqisut
agguagatigiissillugu assigiin-
ngeqaat (tabel 5c). Illoqarfinnit
akissuteqartut 15 procentiisa
oqaatigaat suliffissaaleqillutik,
kisitsilli taamma nunaqarfinni
28 procentiulluni.
Tabel 5d-mi arnaneq angu-
taanerlu (suiaassuseq) aamma-
lu sumi najugaqameq tunnga-
vigalugit agguataarineqarsi-
mavoq. Tassani takuneqarsin-
naavoq illoqarfinni nunaqar-
finnilu angutit arnallu suliffis-
saaleqisut assigiinngissuteqar-
torujussuusut. Illoqarfinni
angutit sulilfissaaleqisut 19
procentiupput arnallu sulififis-
saaleqisut 12 procentiullutik.
Nunaqarfinnili misissuinerup
nalaani amat suliffissaaleqisut
45 procentiupput, angutilli su-
liffissaaleqisut 15 procentiullu-
tik.
Tabel 5e-mi inuussutissarsi-
orsinnaasutut utoqqaassusillit
18-init 60-inut ukiullit inuus-
sutissarsiutaannut agguataar-
neqarsimapput. Soorlu taku-
neqarsinnaasoq inuusuttut su-
liffissaaleqinerpaapput suliffis-
saaleqisullu ikinnerpaallutik
40-init 49-nut ukiullit.
Suliffissaaleqineq
inuussutissarsiutillu
Tabel 6-mi takutinneqarpoq
suliffissaaleqinerup inuussu-
tissarsiutillu suunerata im-
minnut attuumassuteqarne-
rat. Oqaatigineqassaaq inuit
akissuteqarsimasut taamaal-
laat affaasa missaat suliffeqan-
nginnerarlutik akissuteqartut
apeqqut akisimagaat oqaatiga-
lugu nalinginnaasumik suna
suliffigalugu. Kisiannili akis-
suteqarsimasut amanut, angu-
tinut, sumi najugaqamermut
utoqqaassutsimullu tunngatil-
lugu akissutaat naammaginar-
tumik agguataarsimammata
suliffissaaleqineq inuussutis-
sarsiutillu pillugit tabel 6 ilan-
ngunniarsimavarput.
Soorlu tabelimi takuneqar-
sinnaasoq inuussutissarsiutini
sisamani allanneqarsimasuni
suliffissaaleqineqartoq. Pine-
qartut siulliit pillugit oqaatigi-
neqassaaq, namminersorlutik
inuussutissarsiortutut nalu-
naarsimasut, piniarnermik
imal. piniarnermik/aalisamer-
mik inuussutissarsiuteqarne-
rartut misissuinerup inemera
naapertorlugu suliffissaaleqi-
sutut taaneqarsinnaanngitsut.
Inuussutissarsiut imaappoq
ukiup ingerlanerani suliffiup
sivisussusia nikerartarluni sila
piniagassallu apeqqutaallutik.
Akerlianilli aalisartut allat
angallataanni sulisut suliffis-
saaleqisinnaapput, tamakkua
akissarsiaqarlutik sulisuuga-
mik namminersorlutillu inuus-
sutissarsiortuunatik.
Suliffissaaleqineq
inuussutissarsiutiti-
gullu ilinniartitaaneq
Tabel 7a-mi innuttaasuni
inuussutissarsiorsinnaasut su-
liflfissaaleqinerata inuussutis-
sarsiutitigullu ilinniartitaane-
rata imminnut attuumassute-
q arnerat misissorneqarpoq.
Soorlu takuneqarsinnaasoq
imminnut attuumassuteqarlu-
arput. Apersuinerup nalaani
inuit akissuteqarsimasut 10
procent suliffissaaleqipput,
inuussutissarsiutitigulli naam-
massillugu ilinniagaqarsiman-
ngitsut suliffissaaleqisut 24
procentiullutik.
Tabel 7b-mi inuit akissute-
qarsimasut inuussutissarsiuti-
tigut ilinniagaqarsimasut ilin-
niagaat naapertorlugit aggua-
taarneqarsimapput. Soorlu
takuneqarsinnaasoq pineqar-
tuni ataasiakkaani suliffissaa-
leqineq assigiinngissuteqar-
poq. Taamaattorli oqaatigine-
qassaaq, misissuineq qaamma-
tini marts, april majimilu
a - tamarmik 20 7
b - suiaassuseq
angutit 32 2
arnat - 16
c - najugaq
illoqarfik 16 9
nunaqarfik 28 4
d - suiaassuseq/najugaq angutit
illoqarfik 24 2
nunaqarfik 58 -
arnat
illoqarfik - 20
nunaqarfik - 7
ingerlanneqarsimasoq, sanaar-
tornermilu aamma aalisamer-
mi tamatuma nalaani suliffis-
sakittartoq.
»sivisuumik atuagarsor-
neq«-mi pineqartut ungaluu-
serlugit allassimapput taakku-
nani inuit akissuteqartut ikit-
tuinnaammata.
fagi. hånd. ufag. arb. ialt
12 61 100 a - alle
20 46 100 b - køn mænd
- 84 100 kvinder
16 59 100 c - bosted by
4 64 100 bygd
24 50 100 d - køn/bosted mænd by
8 34 100 bygd
80 100 kvinder by
- 93 100 bygd
61
fisker/fanger lav funktionær mellem funktionær høj funktionær
Tabel 6
Suliffissaaleqineq inuutissarsiullu (N = 84)
Arbejdsløshed og erhverv (N=84)
fisk/ lav
fang. funk.