Atuagagdliutit - 29.09.1994, Blaðsíða 22

Inooriaaseq
22
Misissuinermi periusaasoq, taassumalu
tutsuviginassusia
Paasisat nalunaarusiakkut
matumuuna saqqummiunne-
q artut Kalaallit Nunanni
Naatsorsueqqissaartarfiup im-
mersugassat atorlugit 1994-imi
upemaakkut misissuinerati-
gut pissarsiarineqarsimapput.
Inuit katillugit 1500-t imaaliin-
narluni toqqarneqartut qinnu-
igineqarput ineqamertik,
inuussutissarsiomertik, ani-
ngaasaqamertik atuinertillu
kiisalu sunngiffimmi sammisa-
tik pillugit apeqqutit 147-t
akeqqullugit. Apersuinermut
atatillugu angalanermut ani-
ngaasartuutit killilersimaami-
arlugit kommunit tallimat nu-
na tam aat ataatsimut isigalugu
misissuiffigineqassasut aalaja-
ngerneqarpoq. Toqqaaniamer-
mi nunami maani kommunit
18-it gruppinut tallimanut ag-
guataarneqarput, gruppit ta-
marmik immikkut akileraar-
taraikkut assigiikkannersu-
mik tunngaveqartillugit. Taa-
matut agguataarereemerup ki-
ngorna gruppini ataasiakkaani
tamani kommuni sorleq peqa-
taatinneqassanersoq makitsis-
sutigineqarpoq. Kommunit ta-
marmik inuttussusertik naa-
pertorlugu makitsinermi peqa-
taatinneqarput. Makitsinikkut
kommunit uku misissuinermi
ilaasussanngortinneqarput:
Kangaatsiaq, Paamiut, Qa-
qortoq, Sisimiut aamma Nuuk.
Taamaalillutik kommunini
taakkunani tallimani innuttaa-
sut inuuniarnikkut atukkanik
misissuinermi paasisanut tun-
ngaviliisuupput. Misissuine-
rup pilersimanera ingerlanne-
qameralu pillugit immikkut
nalunaarusiortoqassaaq.
Inuit kommunit agguataar-
simanerisa avataani najuga-
qartut kiisalu ulloq unnuarlu
paaqqinnifflnniittut misissui-
nermi ilanngunneqarsiman-
ngillat.
Isorliunerusuni innuttaasut
inuuniarnermikkut atugaasa
immikkut ittumik ilisimasa-
qarfigineqalernissaat qulak-
keemiarlugu kingusinneru-
sukkut aalajangerneqarpoq
misissuinerit immikkut ittut
m ar luk Ammassallip Avaner-
suullu kommuniini ingerlan-
neqassasut. Immikkut ittumik
misissuinemi paasisat kingu-
sinnerusukkut nalunaarusia-
mi saqqummiunneqarumaar-
put.
Matuma kingorna misissui-
nerup tutsuviginassusia eqqar-
tomeqarpoq, tassa misissui-
nermi apeqqutinik akiuisima-
sut innuttaasunut allaaserine-
qartussanut qanoq assinguti-
gissusiat takutinniameqarlu-
ni.
Inunnit 1500-nit Inuuniar-
nikkut atukkanik Misissuiner-
mi peqataasussatut makinne-
qarsimasunit apeqqutit 1121-
nit akiomeqar8imapput. Taa-
malilluni akiuisut procentiat
74,7-iuvoq, tamannalu nunani
allani taamatut misissuisar-
nerni akiuisartut procenti-
annut naapertuuppoq. Inuit
taakku 1121-it apeqqutinik aki-
uisimasut Kalaallit Nunaanni
inuit 18-it sinnerlugit ukiullit 3
procentiisa missigaat. Inuit
stationeqarfinni, ulloq unnuar-
lu paqqinniflinni kiisalu kom-
munit agguataarsimanerisa
avataanni najugaqartut misis-
suinermi ilaatinneqanngillat.
Malugiuk tabelini tamani
naqinneq N allassimasarmat,
tassaallunilu inuit apeqqutinik
akiuisimasut qassiussusiannik
takussutissiaq. N = 1115-iuppat
inunnit 1121-it apeqqutinik
akiuisi- masunit 1115-it apeq-
qummik taassuminnga akisisi-
massapput.
Tabel 40.
Misissuinermi akiuisimasu-
ni innuttaasunut tamanut sa-
nilliullutik angutit akiuisima-
sut arnanit akiuisimasunit
ikinnerussuteqarput. Kalaallit
Nunaanni innuttaasunit 18-it
sinnerlugit ukiulinnit angutit
54,1 procentiupput, inuuniar-
nikkulli atukkanik misissui-
nermi akiuisimasunit 49,1 pro-
centiullutik. Illuatungaani ar-
nat innuttaasunit 18-it sinner-
lugit ukiulinnit 45,9 procenti-
upput, misissuinermili akiuisi-
masunit 50,9 procentiullutik.
Apeqquterpassuarni akisisup
angutaanera amaaneraluun-
niit apeqqutaanngilaq. Apeq-
qutini angutit arnallu assigiin-
ngitsunik akisarsimasaanni pi-
sariaqarnera naapertorlugu
nalunaameqartarumaarpoq
angutit qanoq akisimanerisa
nalunaarsorneqarnerisigut.
Tabel 41.
Qulaani takuneqarsinnaasu-
tut akiuisimasuni nunaqarfim-
miut amerlanerussuteqalaar-
put. Innuttaasut tamaasa
ataatsimut isigalugit nunaqar-
fimmiut 16,6 procentiupput,
misissuinermilu 19,4 procenti-
ullutik. Tamatumalumi pissu-
seqataanik illoqarfimmiut
ikinnerusuuteqalaarput. Sumi
nunaqarneq eqqarsaatigalugu
assigiinngissut angutit arnallu
assigiinngissutaannut aaqqiis-
sutaaqataassaaq. Soorlu asser-
suutigalugu. inoqutigiit qassi-
ussusaasa naatsorsomeqame-
rannut atatillugu. Angutit ar-
nanit amerlanerusut kisimiil-
lutik najugaqartuummata
angutit ikinnerussuteqarnerat
pissutigalugu taakku amerla-
qataannik inoqutigiit ikinne-
russapput. Tamannali nuna-
qarfimmiut amerlanerussute-
qarnerisigut aaqqiivigineqas-
saaq, tassami nunaqarfinni
inoqutigiit illoqarfinni inoquti-
giinnut sanilliullugit amerla-
nerusarmata. Apeqqutini alla-
ni assigiinngissutit immaqa
aamma taamatut saammive-
qarsinnaapput, taamaalillutil-
lu kisisitsit paasisat nalorni-
nartoqamerannik sakkortu-
saallutik. Tamaattoqartillugu
tamanna oqaaseqaateqarfigi-
neqartassaaq.
Tabel 42.
Inuit akiuisut sumi inun-
ngorsimanerat eqqarsaatigalu-
gu nuna tamakkerlugu innut-
taasunit tamanna 1 procentiin-
narmik assigiinngissuteqar-
poq. Assigiinngissut taanna aa-
nikingaarami misissuinermi
angusanut sunniuteqarnavian-
ngilaq.
Tabel 43.
Tabelimi takuneqarsinnaa-
voq inuit akiuisut ukiuisa ag-
guataarsimanerat nuna ta-
makkerlugu innuttaasut ukiui-
sa agguataarsimanerannut
ajunngivissumik naapertuut-
toq.
Tabel 44.
Naatsorsuineq inuit akiuisut
inoqutaasa 1993-imi akileraa-
rutaasussanik isertitaannik
paasissutissiissutit tunngavi-
lugit pisimavoq. Apeqqut taan-
na 902-ginnamit akineqarsi-
mammat akiuisut inoqutaasa
amerlassusii tunngavigalugit
akissutit oqimaalutarneqarsi-
mapput.
Soorlu takuneqarsinnaasoq
akileraarutaasussanik isertitat
1989-imiit 1992-imut appariar-
tuaarsimapput. Isertitaqamis-
samut periarfissat suli pitsaan-
nginnerat Kalaallillu Nunaan-
nit noorartuarneq tunngaviga-
lugit naatsorsuutigineqarluar-
sinnaagunarpoq inoqutigiit
isertitarisartagaat 1993-imi
aamma appariarsimassasut.
Tamanna tunngavigalugu inu-
it akiuisut isertitamikkut atu-
gaat innuttaasut tamarmik
isertitamikkut atugaannut
naapertuuttorujussuartut isik-
koqarput.
Inuit akiuisut tutsiviginas-
susiat aatsaat nalominarsisu-
tut ittarpoq angutit arnallu ag-
guataarsimanerat pineqaleraa-
ngat. Arnat akisisut amerlane-
runerisa kisitsitigut paasisat
equngassuteqalernerat kingu-
nerippassuk tamanna angutit
akissutaasa oqimaannerutillu-
git oqimaalutarneqarnerisigut
aaqqiiviginiameqartassaaq.
Nalominarsinnaasut takku
eqqaamallugit Inuuniarnikkut
atukkanik Misissuinermi paa-
sisat nunami innuttaasut ta-
maasa eqqarsaatigalugit tama-
nut atuuttutut isigineqarsin-
naassapput.
Tabel 40. Suiaassuseq - procent
ANGUTIT ARNAT
Innuttaasut tamarmik 54,1 45,9
Akissuteqartut (N = 1115) 49,1 50,9
Tabel 41. Najugaqarfik
ILLOQARFIK NUNAQARFIK
Innuttaasut tamarmik 83,4 16,6
Akissuteqartut (N = 1114) 80,6 19,4
Tabel 42. Inunngorfik - procent
KALAALLIT NUNAAT DANMARK IL.IL.
Innuttaasut tamarmik 84,9 15,1
Akissuteqartut (N = 1117) 85,9 14,1
Tabel 43. Ukiui - procent
18- 30- 40- 50 60-
29 39 49 59 69 70 +
Innuttaasut tamarmik 29,9 30,6 18,4 11,1 7,5 2,4
Akissuteqartut (N = 1102) 30,5 28,4 18,4 12,5 7,3 2,9
Tabel 44. Isertitat akileraaruteqaataasussat (miil. kr.)
Innuttaasut tamarmik 1989 4.926,5
1990 4.773,4
1991 4.739,5
1992 4.679,1
Naatsorsugaq (N = 9021993 4.602,8