Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 29.09.1994, Blaðsíða 22

Atuagagdliutit - 29.09.1994, Blaðsíða 22
Inooriaaseq 22 Misissuinermi periusaasoq, taassumalu tutsuviginassusia Paasisat nalunaarusiakkut matumuuna saqqummiunne- q artut Kalaallit Nunanni Naatsorsueqqissaartarfiup im- mersugassat atorlugit 1994-imi upemaakkut misissuinerati- gut pissarsiarineqarsimapput. Inuit katillugit 1500-t imaaliin- narluni toqqarneqartut qinnu- igineqarput ineqamertik, inuussutissarsiomertik, ani- ngaasaqamertik atuinertillu kiisalu sunngiffimmi sammisa- tik pillugit apeqqutit 147-t akeqqullugit. Apersuinermut atatillugu angalanermut ani- ngaasartuutit killilersimaami- arlugit kommunit tallimat nu- na tam aat ataatsimut isigalugu misissuiffigineqassasut aalaja- ngerneqarpoq. Toqqaaniamer- mi nunami maani kommunit 18-it gruppinut tallimanut ag- guataarneqarput, gruppit ta- marmik immikkut akileraar- taraikkut assigiikkannersu- mik tunngaveqartillugit. Taa- matut agguataarereemerup ki- ngorna gruppini ataasiakkaani tamani kommuni sorleq peqa- taatinneqassanersoq makitsis- sutigineqarpoq. Kommunit ta- marmik inuttussusertik naa- pertorlugu makitsinermi peqa- taatinneqarput. Makitsinikkut kommunit uku misissuinermi ilaasussanngortinneqarput: Kangaatsiaq, Paamiut, Qa- qortoq, Sisimiut aamma Nuuk. Taamaalillutik kommunini taakkunani tallimani innuttaa- sut inuuniarnikkut atukkanik misissuinermi paasisanut tun- ngaviliisuupput. Misissuine- rup pilersimanera ingerlanne- qameralu pillugit immikkut nalunaarusiortoqassaaq. Inuit kommunit agguataar- simanerisa avataani najuga- qartut kiisalu ulloq unnuarlu paaqqinnifflnniittut misissui- nermi ilanngunneqarsiman- ngillat. Isorliunerusuni innuttaasut inuuniarnermikkut atugaasa immikkut ittumik ilisimasa- qarfigineqalernissaat qulak- keemiarlugu kingusinneru- sukkut aalajangerneqarpoq misissuinerit immikkut ittut m ar luk Ammassallip Avaner- suullu kommuniini ingerlan- neqassasut. Immikkut ittumik misissuinemi paasisat kingu- sinnerusukkut nalunaarusia- mi saqqummiunneqarumaar- put. Matuma kingorna misissui- nerup tutsuviginassusia eqqar- tomeqarpoq, tassa misissui- nermi apeqqutinik akiuisima- sut innuttaasunut allaaserine- qartussanut qanoq assinguti- gissusiat takutinniameqarlu- ni. Inunnit 1500-nit Inuuniar- nikkut atukkanik Misissuiner- mi peqataasussatut makinne- qarsimasunit apeqqutit 1121- nit akiomeqar8imapput. Taa- malilluni akiuisut procentiat 74,7-iuvoq, tamannalu nunani allani taamatut misissuisar- nerni akiuisartut procenti- annut naapertuuppoq. Inuit taakku 1121-it apeqqutinik aki- uisimasut Kalaallit Nunaanni inuit 18-it sinnerlugit ukiullit 3 procentiisa missigaat. Inuit stationeqarfinni, ulloq unnuar- lu paqqinniflinni kiisalu kom- munit agguataarsimanerisa avataanni najugaqartut misis- suinermi ilaatinneqanngillat. Malugiuk tabelini tamani naqinneq N allassimasarmat, tassaallunilu inuit apeqqutinik akiuisimasut qassiussusiannik takussutissiaq. N = 1115-iuppat inunnit 1121-it apeqqutinik akiuisi- masunit 1115-it apeq- qummik taassuminnga akisisi- massapput. Tabel 40. Misissuinermi akiuisimasu- ni innuttaasunut tamanut sa- nilliullutik angutit akiuisima- sut arnanit akiuisimasunit ikinnerussuteqarput. Kalaallit Nunaanni innuttaasunit 18-it sinnerlugit ukiulinnit angutit 54,1 procentiupput, inuuniar- nikkulli atukkanik misissui- nermi akiuisimasunit 49,1 pro- centiullutik. Illuatungaani ar- nat innuttaasunit 18-it sinner- lugit ukiulinnit 45,9 procenti- upput, misissuinermili akiuisi- masunit 50,9 procentiullutik. Apeqquterpassuarni akisisup angutaanera amaaneraluun- niit apeqqutaanngilaq. Apeq- qutini angutit arnallu assigiin- ngitsunik akisarsimasaanni pi- sariaqarnera naapertorlugu nalunaameqartarumaarpoq angutit qanoq akisimanerisa nalunaarsorneqarnerisigut. Tabel 41. Qulaani takuneqarsinnaasu- tut akiuisimasuni nunaqarfim- miut amerlanerussuteqalaar- put. Innuttaasut tamaasa ataatsimut isigalugit nunaqar- fimmiut 16,6 procentiupput, misissuinermilu 19,4 procenti- ullutik. Tamatumalumi pissu- seqataanik illoqarfimmiut ikinnerusuuteqalaarput. Sumi nunaqarneq eqqarsaatigalugu assigiinngissut angutit arnallu assigiinngissutaannut aaqqiis- sutaaqataassaaq. Soorlu asser- suutigalugu. inoqutigiit qassi- ussusaasa naatsorsomeqame- rannut atatillugu. Angutit ar- nanit amerlanerusut kisimiil- lutik najugaqartuummata angutit ikinnerussuteqarnerat pissutigalugu taakku amerla- qataannik inoqutigiit ikinne- russapput. Tamannali nuna- qarfimmiut amerlanerussute- qarnerisigut aaqqiivigineqas- saaq, tassami nunaqarfinni inoqutigiit illoqarfinni inoquti- giinnut sanilliullugit amerla- nerusarmata. Apeqqutini alla- ni assigiinngissutit immaqa aamma taamatut saammive- qarsinnaapput, taamaalillutil- lu kisisitsit paasisat nalorni- nartoqamerannik sakkortu- saallutik. Tamaattoqartillugu tamanna oqaaseqaateqarfigi- neqartassaaq. Tabel 42. Inuit akiuisut sumi inun- ngorsimanerat eqqarsaatigalu- gu nuna tamakkerlugu innut- taasunit tamanna 1 procentiin- narmik assigiinngissuteqar- poq. Assigiinngissut taanna aa- nikingaarami misissuinermi angusanut sunniuteqarnavian- ngilaq. Tabel 43. Tabelimi takuneqarsinnaa- voq inuit akiuisut ukiuisa ag- guataarsimanerat nuna ta- makkerlugu innuttaasut ukiui- sa agguataarsimanerannut ajunngivissumik naapertuut- toq. Tabel 44. Naatsorsuineq inuit akiuisut inoqutaasa 1993-imi akileraa- rutaasussanik isertitaannik paasissutissiissutit tunngavi- lugit pisimavoq. Apeqqut taan- na 902-ginnamit akineqarsi- mammat akiuisut inoqutaasa amerlassusii tunngavigalugit akissutit oqimaalutarneqarsi- mapput. Soorlu takuneqarsinnaasoq akileraarutaasussanik isertitat 1989-imiit 1992-imut appariar- tuaarsimapput. Isertitaqamis- samut periarfissat suli pitsaan- nginnerat Kalaallillu Nunaan- nit noorartuarneq tunngaviga- lugit naatsorsuutigineqarluar- sinnaagunarpoq inoqutigiit isertitarisartagaat 1993-imi aamma appariarsimassasut. Tamanna tunngavigalugu inu- it akiuisut isertitamikkut atu- gaat innuttaasut tamarmik isertitamikkut atugaannut naapertuuttorujussuartut isik- koqarput. Inuit akiuisut tutsiviginas- susiat aatsaat nalominarsisu- tut ittarpoq angutit arnallu ag- guataarsimanerat pineqaleraa- ngat. Arnat akisisut amerlane- runerisa kisitsitigut paasisat equngassuteqalernerat kingu- nerippassuk tamanna angutit akissutaasa oqimaannerutillu- git oqimaalutarneqarnerisigut aaqqiiviginiameqartassaaq. Nalominarsinnaasut takku eqqaamallugit Inuuniarnikkut atukkanik Misissuinermi paa- sisat nunami innuttaasut ta- maasa eqqarsaatigalugit tama- nut atuuttutut isigineqarsin- naassapput. Tabel 40. Suiaassuseq - procent ANGUTIT ARNAT Innuttaasut tamarmik 54,1 45,9 Akissuteqartut (N = 1115) 49,1 50,9 Tabel 41. Najugaqarfik ILLOQARFIK NUNAQARFIK Innuttaasut tamarmik 83,4 16,6 Akissuteqartut (N = 1114) 80,6 19,4 Tabel 42. Inunngorfik - procent KALAALLIT NUNAAT DANMARK IL.IL. Innuttaasut tamarmik 84,9 15,1 Akissuteqartut (N = 1117) 85,9 14,1 Tabel 43. Ukiui - procent 18- 30- 40- 50 60- 29 39 49 59 69 70 + Innuttaasut tamarmik 29,9 30,6 18,4 11,1 7,5 2,4 Akissuteqartut (N = 1102) 30,5 28,4 18,4 12,5 7,3 2,9 Tabel 44. Isertitat akileraaruteqaataasussat (miil. kr.) Innuttaasut tamarmik 1989 4.926,5 1990 4.773,4 1991 4.739,5 1992 4.679,1 Naatsorsugaq (N = 9021993 4.602,8

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.