Atuagagdliutit - 27.10.1994, Blaðsíða 3

Nr. 83 • 1994
3
GRØNLANDSPOSTEN
Suliffissaqanngitsoq
peqquserluttartoq
Angut 28-nik ukiulik tillinniartarmat aalakoorlunilu bii-
lersimammat pilerluttulerinermik isumaginnittoqarfim-
mit ukiumik ataatsimik nakkutigisussanngortinneqar-
poq, ullunilu 30-ni isertitsivimmiittussanngortineqarluni
NUUk(PM) - Angut 28-nik
ukiulik suliffissaqanngitsoq
Nuummeersoq, sapaatip a-
kunnerata matuma aallar-
tilaarnerani Nuup eqqartu-
ussivianut sassartineqarami,
pinerluttulerinermik ina-
tsimmik qulinik ikinnerun-
ngitsunik unioqqutitsisima-
sutut unnerluussaareersima-
voq. Unioqqutitsinerit sisa-
mat tillinniamerupput, ataa-
seq tillinniavissornerusi-
mavoq, marloriarluni aala-
koorluni biilersimavoq - al-
lagartaqarani - kiisalu pap-
piaqqanik uppemarsaatinik
peqquserlussimalluni.
Inatsinnik unioqqutitsine-
ra siulleq pivoq martsi qi-
teqqummat. Taamani ikin-
ngutini sisamat imemiartar-
fiup eqqaani unnukkut naa-
pippai. Ilaasa nalusiman-
ngilaat illoqarfiup qiterpa-
sissuani piniarfiit ilaanni a-
ningaasaasivissuaqartoq, ta-
amaariarmallu ikinngutigiit
isumaqatigiissimapput tillin-
niarfigissallugu.
Aningaasaasivissuaq nas-
sarsinnaasimanngeriaramik-
ku assartuutissarsiulersi-
mapput. Blok P-ip majuar-
tarfeqarfiisa ilaanni meeqqat
qamutaannik nassaarsimap-
put tigoriarlugulu pisiniar-
fimmut nassarsimallugu.
Pisiniarfiup matua tuussanik
marlunnik ammariarlugu i-
kinngutigiit tallimat isersi-
mapput.
32.000 kronit
Aningaasivissuaq tigoriarlu-
gu angutip 28-nik ukiullip i-
naanukaassimavaat, Tua-
pannguanut blok-it ilaannut.
Tassani aningaasat tillitatik
agguaappaat, tassa 32.000
kronit.
Aningaasaasivissuaq toq-
qortussanngoramikku ki-
ngumut meeqqap qamutaa-
nik tilleqqipput, asulu taas-
suma unnerluussap inaata
eqqaanigilluni. Aningaas-
aasivissuaq Tuapannguit
aqqutaata kimmut isuanu-
kaateriarlugu sissamut nak-
kakaatissimavaat.
Angut 28-nik ukiulik bii-
lernermut allagartaqanngisa-
annarsimagaluarluni ataasi-
arluni aalakoorluni biilersi-
masutut eqqartuussaareersi-
mavoq. Tamanna tunngavi-
galugu aatsaat 1998-mi alla-
gartartaarsinnaavoq.
Aasaq juni-mi, aalakoo-
qaluni, Narsarsuarmi blok-it
ilaasa eqqaatigoorluni KNR-
ip biiliisa ilaat isiginnaa-
ginnameq sapersimavaa.
Biilip motoria unitsinneqar-
simanngilaq, taannalu 28-
nik ukiulik ikisimavoq
Nuussuarmullu ingerlasi-
maluni, politiilli angusima-
vaat tigosaralugulu.
- Ulloq taanna viinnisor-
lungalu immiaarartorsi-
maqaanga, eqqaamasiman-
ngilarali biilinut ikinera, a-
ngut 28-nik ukiulik Nuup
eqqartuussiviani nassuiaal-
luni oqarpoq. - Biilimilli i-
ngerlatitsisup ikisunga i-
ngerlasungalu takusimavaa-
nga.
Biilinik tilleqqippoq
Angut augustusimi biilinik
tilleqqikkami, aasiit KNR-ip
biiliinik, aamma aalakoorsi-
mavoq. Angutit arsaallutik
pissartanngorniuttut isigin-
naariarsimavai. Isiginnaare-
erami ingerlasimavoq KNR-
illu tv-eqarfia saneqquk-
kamiuk biilerusulluinnaler-
simavoq. Biilit ilaanni biilit
matuersaataat ataannarsi-
mapput, ingerlasimavorlu
tamatumuunali sivikitsuin-
narmik, tassami taxartartut
marluk tillittoq takusima-
vaat, kinguninngualu Aqqu-
sinersuami angusimallugu.
Angut siullermik biilinik
tillikkami 2,38 promilimik
aamigut imigassartaqarsi-
mavoq, tullianilu 2,82 pro-
milimik.
Pisoq kingulleq angum-
mut 28-nik ukiulimmut
unnerluunneqaataasoq, tas-
saavoq pappiaqqanik upper-
narsaatinik peqquserlunneq.
Ikinngunnilu puujaasaaqqat
utertinneqarneranni allagar-
taq (bon) eqqunngitsoq ator-
lugu 200 kroninik piumasi-
magaluarput. Angut Nuup
eqqartuussiviani nassuiaa-
voq, puujaasaaqqat utertitsi-
sarfiata eqqaani bon-et mar-
luk sanasimallugit, bon-illu
aappaanit kisitsisit marluk
bon-ip aappaanut nuussi-
Guldit akuitsut neriunaa-
teqaratarsinnaasut
Isukasiani - saviminissaqarfilimmi - nassaartoqarpoq
aqerlumik, zink-imik kanngussamillu akoqaratarsinnaa-
sunik
NUUK(JB)- Nuummit 40
kilometerinik ilorpasinneru-
tigisumi Qoornup qeqertar-
suani guld-imik nassaar-
toqarsimavoq.
Nuna Oil tusagassiutinut
nalunaarummini allappoq,
nunami guld-timik akulim-
mi 200 meterinik isorartus-
susilimmi misilittaasoqarsi-
masoq - katillugit qaarso-
qarfinni 26-ni. Ataasiakkaa-
ni guldit »akuitsut« nassaa-
rineqarsimapput. Nuna/qaq-
qaq pineqartoq qutaarluinaa-
voq ilaalu aserulasuunerul-
luni. - Nassaarneq nuannaa-
jallannaqaaq, tusagassiutinut
nalunaarummi allassimavoq,
- 1995-milu misissuinerit
peqqissaarfiusut nangin-
neqarumaarlutik.
Isukasiani 1000 meterit
pallillugit narlusuinnarni i-
sorartussusilinni geofysiske-
mik uuttortaanerni paasine-
qarpoq aatsitassaqartoq.
Pineqartut amerlanerpaar-
taat ujaraqartiternerupput,
aammali qaarsuni misilittaa-
nikkut paasineqarpoq ta-
makkua ilaat soorlu aqerlu-
mik, zink-imik aamma kan-
ngussamik akoqaratarsin-
naasut. Suliaq tamanna aam-
ma 1995-mi nanginneqassa-
aq, paasisat taakkua misis-
sorluarneqarnissaat siunerta-
ralugu.
Nanortallip eqqaani guldi-
mik nassaarfik 1993-mi Cy-
prus-ip Nunaoil-llu suleqati-
giinnerisigut qillerinikkut
misissorneqarpoq. Anneru-
sumilli kinguneqanngimmat
Cyprus suleqataajunnaar-
poq, ukiorli manna taqqava-
ni misissueqqinnermi paa-
sinarsivoq allanik qilleriffis-
saasinnaasunik guld-imik a-
koqarfiunerulaartunik pe-
qartoq. Suliaq 1995-mi na-
ngeqqinneqassaaq nassaat
misissorluarneqarnissaat si-
unertaralugu.
Nuna Oil Namminersor-
nerullutik Oqartussat dan-
skillu naalagaaffiata, tassani
avatangiisunut nukissiute-
qarnermullu ministereqarfik
sulisoralugu, aveqatigiillutik
pigaat. Nunatsinni pisuussu-
tinik uumaatsunik atuilersin-
naanissaq siunertaralugu,
Nuna Oil nunatsinni aatsi-
tassanik olie-millu ujarler-
nermik suliaqarpoq.
Kiki-p teqeqqua
Kiki’s hjørne
Santa Claus pillugu pilersaarut
nutaaq
Ny plan for Santa Claus

Takuuk, Jullip Inua piumassuseqariuartoq.
Se, det er en julemand, der vil noget
mallugit, 200 kronitut isik-
koqalersillugit.
Pisunut qulinut tamanut
angut taanna immikut pisuu-
tippoq.
Ullut 30 isertitsivimmi
Ukiumi ataatsimi pinerluu-
teqarsimasunik isumaginnit-
toqarfimmit angutip nakku-
tigineqarnissaanik unner-
luussisut piumasaraat, pima-
saralugulu ullut 30-it siulliit
pineqaatissinneqarsimasut i-
nissiisarfianiitinneqassasoq.
Ukiup ataatsip ingerlanerani
angutip sumi najugaqarnis-
saa sumilu sulisarnissaa pi-
nerluuteqarsimasunik isu-
maginnittoqarfiup aalajan-
gertassavaa, tamatumalu
peqatigisaanik angutip imig-
assartorpallaameranik peq-
qissarnissaa isumagissallu-
gu-
Unnerluussisut aamma pi-
umasaraat, angutip biiler-
nermut allagartartaamissaa-
nut piffissarititaq sivitsor-
neqassasoq, tassa aatsaat
2008-mi allagartartaarsinna-
anngorlugu. Tamatuma sani-
atigut sillimmasiisarfiit ila-
annit 42.600 kroninik taarsi-
vigeqqusinermik piumasa-
qartoqarpoq. Aamma pium-
asarineqarpoq angut akilii-
sinneqassaoq, qangorli a-
merlatigisunik akiliisin-
neqassasoq eqqartuussivim-
mut aalajangigassanngortin-
neqarluni.
Angut suliffeqanngilaq si-
ornatigullu pinerluuteqarsi-
masunik isumaginnittoqar-
fimmit nakkutigineqarsimal-
luni, taakkununngali aamma
ajornakusoorsimalluni sulif-
fissaanik pissarsissuttuarnis-
saa.
Unnerluussisut piumasa-
annut eqqartuussivik akuer-
saarpoq, unnerluussamullu
erseqqissaatigalugu, ulluni
30-ni isertitsivimmeeqqaar-
nissaa nakkutigineqarnera-
nut aallarnisaataalluartussa-
tut isigigitsik.
- Aatsaat suleqataaguit i-
nerluuteqarsimasunik isu-
maginnittoqarfiup ajunngin-
nerumik inuulernissat aqqu-
tissiuussinnaavaa, eqqar-
tuussisoq oqarpoq.
Taarsiivigeqqusinermik
piumasaq eqqartuussiviup
aamma akueraa, angutip 28-
nik ukiullip allallu aningaa-
saasivissuarmik tillinniaqa-
taasa taarsigassaat. Angulli
akiliisinneqartussatut eqqar-
tuunneqanngilaq.
Unnerluussap eqqartuus-
sut akueraa. Unnerluussisut
ulluni 14-ni eqqarsarfis-
saqarumapput.
mmm
Unnuakkut ikinngutigiit tallimat imerniartarfiup silataani naapikkamik niuertarfimmi il-
loqarfiup qeqqaniittumi aningaasaasivimmik sikaavissuarmik tillinniassallutik isumaqatigi-
ipput.
De fem kammerater mødtes om natten udenfor et værtshus og blev enige om at begå indbrud
i en forretning, hvor en af dem havde kendskab til et pengeskab. (Ass./Foto: Knud Josef sen).