Atuagagdliutit - 27.10.1994, Blaðsíða 12

12
Nr. 83 • 1994

GRØNLANDSPOSTEN
og særpr
Malerier med budskab og smukke arbejder i keramik og sten supplerer hin-
anden og giver en smuk oplevelse
Ujaqqamik manngersumik Linda Milne-p kusanartuliaa ta-
aguutilik »Sea shells she seils«.
Linda Milnes skulptur af kalksten »Sea shells she selis«.
(Ass./Foto: Knud Josef sen).
NUUK(PM) - Det er den ca-
nadiske maler Garry Berteig
og Linda Milne fra Nuuk
der er kunstnerne bag udstil-
lingen på Landsmuseet i N-
uuk, der er åbent frem til 16.
november. »Nearness
Drawing Closer« har kunst-
nerne kaldt deres udstilling,
som kan oversættes til
»Nærhed rykker nærmere«.
Garry Berteig har under-
vist på Kunstskolen i Nuuk i
én til to måneders perioder
igennem de sidste fire år og
underviste sidste gang i maj
og juni i sommer. Skitsen til
maleriet »Valhalla« er udar-
bejdet i Qoornoq og selve
maleriet i Alberta i Canada,
hvor Garry Berteig undervi-
ser på et universitet i Fort
Mc Murray.
Linda Milne har en ud-
dannelse i finere kunst fra
North Texas State Universi-
ty. Hun har været fastboen-
de sammen med sin familie
i Nuuk i efterhånden mange
år, og underviser blandt an-
det på Kunstskolen i Nuuk.
Garry Berteig og Linda Mil-
ne har haft flere udstillinger
sammen i Nuuk.
All.: Hans A. Lynge
Meeraalluta atuartuunitta
nalaani Atuaaniutitaat Il-t
atuarfimmi allanik atuagas-
saaleqineq peqqutigalugu
uteqattaariugit atuaqattaar-
tarnerini Robinsonimik oqa-
luttuaq arlaleriarlugu naa-
sarparput. Robinsonimik
oqaluttuaq, Atuaaniutitaat
Il-ni qupperneq 145, taanna
sunaaffa naalisagarujussuus-
oq atuakkamit ukiut 200-
300-t matuma siorna saq-
qummersumit. Atuakkioq-
qaartuuvoq tuluk atuakkior-
toq Daniel Defoe, atuakki-
aalu taanna kingoma atuak-
kiortunit allanit isumassarsi-
vigisaalluni issuarneqartar-
poq. Robinsonimik oqalut-
tualiaq pissanganartuuvoq
qatsussassaananilu, oqalut-
tuartuuvoq inuup pinngorti-
tamut akiuuneranik inuugin-
narumaluni, aammalu taa-
matut pinermini sakkuutis-
saminik nassaartulemeranik
nunamillu atuilemeranik.
Ulluvut makku tikivillugit
aammalu qaangerlugit Ro-
binsomimik oqaluttuaq suli
atajuartussaavoq kinguaa-
riinnik nutaanik »tiguaasar-
luni« isumassarsisitsisarlu-
nilu.
Maannalu nunatsinnissaaq
atuagannguaq pigilerparput
Robinsonimik oqaluttuamik
isumassarsisitaasimarpasis-
sumit allagaasoq. Tassaavoq
Finn Pedersenip atuakkiaa
kalaallisut taaneqarsimasoq
»Qivittorsuaq« tv-p nutaar-
siassaqartitsiviani Qano-
rooq-mi atuaasumit Kate
Hansenimit nutserneqarsi-
malluni.
Oqaluttuaq aallartippoq
sukorsip Mikip angerlarsi-
maffimmini pissutsinik
qatsussilluinnarluni qimus-
simik aallarneranik. Kisian-
nili aallarsimatsiaannartoq
ajutoorutaasinnaasuni ajor-
nerpaaq pivoq, tassa anorer-
sualerami sikumik aserorteri
sumik. Taamaalimmat Miki
uisaavoq puttaarsuarmiiler-
luni samani avataannarsua-
ni. Tupinnaraluartumik Miki
ajunaanngilaq inuuniarnera-
nillu oqaluttuaq atauar-
neqarsinnaavoq quppernemi
85-ini. Annanniarnera, im-
minut qimmiminullu pis-
sarsiuunnera, inuilaarsuarmi
naapittagai siumugaalu atua-
gannguami pissanganartu-
mik eqqartorneqarput. Nag-
gataanili ar.nannissara lua-
nut anngutinngitsoortitsisut
inuiaallu qivittorsiugarin
ninnerat inuiaat makku ersi-
nartunut isummertarneran-
nut qanippoq ilisarnarlunilu.
Atuakkap kalaallisut saq-
qummeqqaamerata kingu-
ninngua aviisimi matumani
oqaasertai, pingaartumik qi-
mussernermut qimmileriner-
mullu tunngasut, uparuar-
neqarput. Atuarneratigut pa-
asinarpoq uparuaasoq Niels
Platou ilumoortumik toq-
qammaveqarluni uparuaasa-
riaqarsimasoq. Immaqa pi-
tsaanerusimassagaluarpoq
oqaatsit qimussernermut as-
sigisaanullu tunngasut ta-
makkuninnga ilisimasalim-
mut (kinaagaluarnersumut)
takutissimagaanni iluarsar-
tillugit, taava atuarnernani
narrusuummertarneq pin-
ngitsoorneqarsinnaasimassa-
galuarpoq. Taamaakkalu-
artoq kalaallisuunngortitsi-
soq Kate Hanseni atuakkia-
nik takorluukkatut allatanik
nutserisinnaanissamut pigin-
naassuseqartoq nalunan-
ngilaq, oqaaseqatigiippas-
suimmi ajunngivissumik ka-
laallisuunngortissimavai,
naak aamma eqqarsaati-
geqqittarialinnik oqaaseqati-
giiliortarsimagalu- arluni.
Titartagartai Anders Nils-
sonimit suliaasimasut nuan-
narivallaanngilakka titartaa-
riaasia allaaserisamut inor-
sartutut isigisarakku, aam-
malu inuliarisartagi misigis-
sutsinnik aalaterineq ajor-
mata.
Finn Pedersen:
Qivittorsuaq,
kalaallisut Kate Hansen,
titartaqartai
Anders Nilsson,
qupp. 96-t,
akia kr. 142,00.
Atuakkiorfik 1994.
Malerier med tekst
- Hvis jeg nogen sinde når
horisonten, håber jeg på at
se Gud og englene.
Denne tekst står på ni af
de tolv udstillede malerier,
og er skrevet på grønlandsk,
engelsk, kinesisk, spansk,
persisk, russik, hebræisk,
hindu og med runetegn.
Selv om det er den samme
tekst og samme tema, er der
kommet vidt forskellige og
meget spændende malerier
ud af det, og på trods af at
Garry Berteig selv har lavet
en lille folder med forklarin-
ger til sine malerier, får man
kun det fulde udbytte af ud-
stillingen ved at besøge det.
Garry Berteig skriver
blandt andet i folderen: Min
intention er at vise det fak-
tum at menneskeheden er en
enhed, med respekt for dets
nysgerrighed for denne ver-
den og den næste.
På redaktionen kan vi kun
finde de mest positive ud-
sagnsord at hæfte ved male-
rierne og Linda Milnes
smukke arbejder i keramik
og skulpturen i kalksten.
Jim Milne der har været
med til at arrangere udstil-
lingen siger til AG, at de har
forberedt denne udstilling
siden i sommer, og at alle
malerierne er udarbejdet si-
den Garry Berteig vendte
hjem til Canada fra Grøn-
land i sommer. Han ville
gerne selv have været til ste-
de til åbningen af udstillin-
gen, men kunne ikke få fri
fra universitetet hvor han
underviser i kunst.
All.: Hans A. Lynge
Atuakkat saqqummersin-
neqarnerminni taaguuteqa-
tartut »Suluit« qanittukkut
arfinilissaat saqqummerpoq.
Atuakkat taakku peqatigiif-
fiup Kalaallit Atuakkiortut
tungaannit aaqqissuisoqar-
titaallutillu saqqummersin-
niarneqartarput. Suluit aal-
laqqaataat eqqarsaatigissa-
gaanni peqatigiiffiup taane-
qartup ingerlaneranut tun-
ngassuteqarluinnarpoq, tas-
sami peqatigiffittut aallarti-
nissalernerup nalaani Suluit
siullersaat ataatsimeersuar-
nissamut akissaqarumalluni
saqqummersitaavoq, taama-
lu taamanikkut ilanngussisut
akissarsinatik pissarsiassa-
raluatik peqatigiiffimmut
nakkartippaat, taamalu ata-
atsimeersuarnermut akissat
ilapittuutissaannik tunnius-
saqarlutik. Maanna taama-
akkunnaarpoq, ilanngussisut
akissarsisarnissaat qangali
atulereerpoq.
Suluit siulliit saqqummer-
nerisa kingorna paasineqar-
poq isumassarsiaq pitsaa-
suusoq atuartartunillu ilas-
silluarneqarsimasoq. Peqati-
giiffiup tungaanit aalajangi-
unneqarpoq Suluit saqqum-
mertalersariaqartoq, sooru-
nami nutaanik ilanngussiso-
qartuaannassalluni. Taman-
na pillugu kikkulluunniit
oqaluttuaatillit, allaaserisaa-
tillit, oqaluttualiaatillit, taal-
liaatillit, isiginnaartitsissuti-
liaatillit assigisaannillu pe-
qaraluarlutik toqqortaqaliin-
nartut periarfissaqarput Ka-
laallit Atuakkiortut saaffigi-
nerisigut Suluit aqqutigalu-
git saqqummerniarnissamin-
nut. Taamaaliorniaraanni
peqatigiiffimmut Kalaallit
Atuakkiortunut ilaasortaa-
nissaq piumasarineqan-
ngilaq, periarfissaalluarporli
kikkunnulluunniit soqutigin-
niittunut peqatigiiffimmut
ilaasortanngorniutigissallu-
gu-
Suluit tingisut kinguller-
saat qiviassagaanni sooru-
nami ilanngunneqartut assi-
giinngiialoqaat pitsaassutsi-
mikkut takissutsimikkullu.
Alutornartoqarput nunatta
oqaluttuarisaanerani inuit
peqataasimasut ilaata tu-
nuarsimaaraluarluni eqqaa-
masalersaarutaanik pitsaasu-
nik. Eqqarsaatigaara Ane-
Sophia Olsenip Avanersuar-
mut ajoqersuiartortitamut
Gustav Olsenimut nuliaallu-
ni eqqaamasalersaarutai as-
sorsuaq pitsaasut. Nalunan-
ngitsumik taavani ungasil-
luni ungasikkallarnerata
nalaani ajoqersuinerup aal-
larteqqaarnerani suliaa i-
maannaasimanngeqisoq, tas-
sami atuartitsinermik aallus-
sisimavoq, uannullu makku-
ninnga allattumut immikkut
nuannersuuvoq inuusunner-
ma nalaani angumerisima-
gakkit atuartissimasaasa
ilaat - soorunami utoqqan-
ngortut. Ajoraluartumik im-
maqa Avanersuarmiut oqaa-
siinut paatsuungassuteqar-
neq aammalu nunat aqqisa
ilaannik nalornisaqarneq
peqqutigalugu kukkunerit i-
luarsisariaqaraluartut atuar-
nerani naammattuugassaa-
put, soorlu Kangerlussuarmi
qeqertannguaq Qimmiu-
neqarfik allassimavoq Qim-
miuteqarfik, taannalu kuk-
kunerulluinnarpoq, tassami
Gimmiuneqarfik Avanersu-
armiuni tassaatinneqarami
arnap qimmimik uisoqarfia,
taamalu inuiaat assigiin-
ngitsut pinngulerfiat.
Aammattaaq immikkut ta-
asariaqartippakka Karoline
Abelsenip ullorsiutai juulip
ulluisa sisamaannit 28-annut
1987-imi ingerlassimasai
Danmarkimut tikeraarner-
mini. Ukiuni makkunani ka-
laallit amerlaqisut Danmar-
kimiissimaqqoorput, amer-
lasuullu tupinnartorsuartut
isigiunnaarpaat. Kisiannili
ullorsiuteqartup malugisai
atuarlugit tupiginngitsoor-
neq ajornarput, suarsunnguit
allani maluginiameqarneq a-
jortut ilanngussorlugit allaa-
serisarmagit inuup misigis-
sutsiminik aammalluni tiki-
saminut tunniunnera tam-
armi erserluni. Uggornarpoq
ullorsiutit allassimaqqaarne-
ri malitaasimagunanngim-
mata, tassami nalunarmat al-
laqqiisoq qanoq atsigisumik
allanngortitsisimanersoq.
Isiginnaartitsissutit allatat
atuakkiaatitsinni amigaati-
vissuavut marlunnik ilaqa-
lerput. Niels Platou Tasera-
lik tigusiffigillattaarlugu isi-
ginnaartitsissusiani ilan-
ngussimavaa, nutaarluinnar-
lu radiukkut tusarnaagassia-
tut suliaq ajoraluartumik to-
qujaartup Lars Berthelsenip
allagaa »Malissuit ataanni
iliveqartutit« aamma ilan-
nguuneqarsimavoq. Pisima-
soq umiarsuarmiut akornan-
ni, kisiannili umiarsualivi-
mut pillutik imerniartarferu-
junni nuannaarniartarneran-
nik imaqarani imaannarsu-
armi anorersuarsiomerup
qaangiutiler nerani tassan-
ngaannaq pisumik inuuner-
nik marlunnik akilimmik i-
maqarpoq. Allattuata oqaati-
gaa allassimallugu »»kalaal-
linut umiartortunut aalisar-
tunullu« nunartik anga-
joqqaatik, qatanngutitik, i-
kinngutitik, inuiaqatitillu
qimassimallugit Danmarki-
mi nunanilu allani toqukkut
qimagussisunut eqqaassutis-
satut« pigititaasoq. Qujanar-
poq saqqummertussatut i-
lanngussimammagu, nam-
minermi umiartortutoqaa-
galuarpoq, sulilu angalalluni
apuuffissaminullu apuuteri-
arnani toqunera eqqaallugu
isumaliutiginngitsoorneq a-
jornarpoq immaqa inuk a-
ngalasoq taama naggateqar-
tussaasoq, soorlumi allakka-
mini tamanna ersersikkaa.
Ilanngussisut allat allagaat
aammattaaq soqutiginartu-
nik imaqarput. Taalliortu-
tsinni eqqumiitsuliornerut-
taaq tungaatigut malunnar-
silluartoq Kristian Olsen,
aaju, taaliorsimavoq oqalut-
tuartumik. Atuarlugu soor-
lumi pinngortitap inuullu a-
kornanni pissusilersorfi-
geqatigiinneq iserfigalugu,
apeqqulli sakkortooq una
»Sooq allanut taamaallutit
uannut taamaanngilatit?«
tikikkaanni unikaallannar-
poq, taallallu eqqarsalersi-
tsinera atuartussap nammin-
eq eqqarsalerneranik kingu-
neqartariaqarluni.
Atuakkap
kukkunersiornera
pitsaanerusariaqaraluar-
poq!
Suluit VI.
Aaqqissuisoq
Ulrik Rosing.
Qupp. 142-t,
akia kr. 82,00.
Atuakkiorfik 1994.