Atuagagdliutit - 24.11.1994, Blaðsíða 20

20
Nr. 91 • 1994
Pualavoq
meqqortullunilu
Ukiut ingerlanerini orso-
qarpallaanik nerisaqarnera
pissutigalugu assut puallar-
punga. Sivisuumik aaqan-
ngilanga aammalu quttoq-
qakkut, naakkut ivian-
ngikkkullu meqqoqameru-
lerpunga uminiasorujussu-
anngorlungalu.
Pualavallaarnera tamatu-
munnga peqqutaava? Ar-
pattalerpunga iluamillu ne-
rinissara sianigilerlugu, taa-
maammallu oqiliartulerlu-
nga. Ajornartorsiutima qaa-
ngiunnissaa utaqqiinnassa-
vara?
30-inik ukiulik.
NAMMINERSORNERULLUTIK OQARTUSSAT
PISSARSIORPUT
Ilisimatusarnermi
suleqatissamik
Atuartut kalaallisut oqaasiveqanngitsut kalaallisut
oqaasilinnut atuaqataatinneqarnerat pillugu kiisalu
Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfianni qallunaat
oqaasiinik atuartitsineq pillugu ilisimatusarnikkut
perorsaanikkullu misissuinermik suliaqarnermut
atatillugu Nuummi Inerisaavimmi/Pilersuiffimmi
ilisimatusarnermi suleqatitut atorfik inuttassar-
siorneqarpoq piaartumik isumaqatigiissuteqarnik-
kulluunniit sulilersussamik.
Ilisimatusarnermi suleqat Inerisaavimmut, ilinniar-
titsissutinik ineriartortitsinermut ilinniartitsisunillu
ilinniartitseqqittarnermut qitiusumik ingerlatsiviusumut
atavoq. Atorfik killilimmik piffissalerneqarsimavoq 31.
juli 1997-imilu atorunnaassalluni.
Suliassat:
• Ilisimatusartut toqqarneqarsimasut:
- meeqqat atuarfianni kalaallisut oqaasiveqanngit-
sut kalaallisut oqaasilinnut atuaqataatinneqarne-
ranni inooqataanikkut, atuartitsinikkut oqaase-
qarnikkullu inissisimaffinnik misissuineranni
ataqatigiissaarineq peqataanerlu.
- atuartut qallunaat oqaasiinik piginnaaneqarneri-
nik meeqqallu atuarfianni qallunaat oqaasiinik
atuartitsinermik misissuineranni ataqatigiissaari-
neq peqataanerlu.
• Atuartunik kalaallisut oqaasiveqanngitsunik
atuartitsinerup meeqqallu atuarfianni oqaatsinik
nalinginnaasumik atuartitsinerup iluani
ineriartortitsinermik suliaqarnermik pilersaaru-
siornermi ingerlatsinermilu peqataaneq.
Qinnuteqartup ilisimatusarnikkut misissuinermik
ingerlatsinermik kiisalu sulinermini kalaallisut
qallunaatullu saqqummiussinissamik ilisimasaqarnissaa
naatsorsuutigineqarpoq. Qinnuteqartup Kalaallit
Nunaanni atuarfimmik, inuiaqatigiinni pissutinik
kultureqarnermillu ilisimasaqarnissaa iluaqutaassaaq.
Qinnuteqaammut ilanngunneqassapput qinnuteqartup
piginnaasai ilinniarnermut, tapertaliussamik pikko-
rissarnermut misilittagaqarnikkullu uppernarsaatit.
Akissarsiatigut atorfeqarnermilu atugassarititaasut
- Atorfinitsitsineq kattuffimmik isumaqatiginninniar-
sinnaatitaasumik isumaqatigiissut naapertorlugu
Namminersornerullutik Oqartussat ataanni pissaaq,
tassunga ilanngullugit akiliunneqarluni
angalasinnaatitaaneq pisattallu nuunneqarnerat il.il.
- Inissaqartitsisoqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni
isumaqatigiissuteqarlutik atorfilinnut maleruaqqusat
sukkulluunniit atuuttut naapertorlugit akilersorne-
qartussamik.
Erseqqinnerusumik paasissutissat Inerisaavimmi
pisortamut, Karl Kristian Olsenimut, imaluunniit
Pilersuiffiup pisortaanut Søren Porsbølimut, telefon
215 02, saaffiginninnikkut pissarsiarineqarsinnaapput.
Qinnuteqaat ilinniagaqarnermut uppernarsaatinik
oqaaseqaataasinnaasunillu ilalerlugu, Namminer-
sornerullutik Oqartussanut ingerlatinneqassaaq 16.
december 1994-ilu nallertinnagu uunga nassiunne-
qassalluni:
Inerisaavik/Pilersuiffik
Postbox 110
3900 Nuuk
Allagarsiunneqarpoq 25. november 1994
Atorunnaassaaq 16. december 1994
ullorlu taanna qinnuteqaatit Inerisaavimmut
anngutereersimassapput.
Qinnuteqaatit timmisartukkut nassiunneqassapput.
AA Inerisaavik/Pilersuiffik
Postbox 110
3900 Nuuk
GRØNLANDSPOSTEN
Aalersuisartut aaviisa mis-
issorneqarnerani virus-it
marluk nassaariniarneqar-
tarput, tassa AIDS-ertitsi-
lersinnaasoq aamma tigul-
lutsitsilersinnaasoq (hepati-
tis) syfilisertitsilersinnaa-
sorlu. Kisiannili kræftimik
nappaateqartoqarnersoq
malugineqarsinnaaneq ajor-
poq, nappaatimmi taamaat-
tut aap misissuiffiginerati-
gut paasiuminnaatsuupput.
Aamma aalersuisartup
aavernerani aavata procen-
tia paasineqarsinnaavoq,
procentialu annikissima-
gaangat nakorsamit misis-
sorneqarnissamut inner-
suussisoqartarpoq. Taa-
maalillunilu aalersuisartup
nappaatini immaqa suli ma-
lussarfiginngikkaluaraa
paasineqarsinnaasarpoq.
Hvad røber
donorblodet
Det at give blod, som kom-
mer andre mennesker til
gavn, er i sig selv en god
ting. Donorens blod bliver
undersøgt, så man ikke risi-
NARSAP KOMMUNIA
SULISUSSARSIORPOQ
Pinaveersaarlitsinermi siunnersorti/pinerlussi-
masuiiik isumaginninnermi assistenli Narsap
kominuniani.
Narsap kommuniani suliffimmut nutaamut pilersinneqar-
tumut, pinaveersaartitsinermut siunnersortimik/isumagin-
nernermi assistentimik 1. januar 11995, imaluunniit isu-
maqatigiinnikkut sulisussarsinrpugut.
Atorfik ulloq naallugu atorfiuvoq, tassani ullup al'faa pi-
nerlussiniasunik isumaginninnermi assistentitut atorfius-
salluni, tassanilu isumagineqassapput Narsap kommunia-
ni pinerluuteqarsimanertik tunngavigalugu nakkutigine-
qartussat nakkutigineri.
Suliarlu politiit, eqqartuussivik, inunnik isumaginninner-
mi aqutsisoqaifik allallu nakkutilliinermi suliaqarnermut
attuumassutillit suleqatigiilluinnarlugit ingerlanneqartus-
saavoq.
Suliallu al’faa atorfiuvoq pinaveersaarlitsinermi siunner-
sortitut atorfik, tamatumani summisaqartitsinissamik
inunnik isumaginninnermi aqutsisoqarfik, atuariik, peq-
qinnissaqarfik, politiit allallu inunnik isumaginninnermi
aqutsisoqarfimmut attuumassute<iartut pinaveersartilsine-
rannut piareerssaanerit suliarissallugit.
Isumaginninnermi assistentitut atorfik piumasa([arpo<[ pi-
nerluuteqarsimasut ilaqutiuillu suleqatigilluassallugit,
aamma pinaveersaarlitsinermi siunnersortimut atoifik piu-
masaciarpoq isumaginninnermi sulianut ilisimasaqamis-
saq, taamaattumillu kommunip qinnuteqarteqartoq ne-
riuutigaa inunnik isumaginninnermi siunnersortitut ima-
luunniit perorsaasutit ilinniarsimasuunissaa, imaluunniit
isumaginninnerup iluani attuumassuteqartumik ilinniarsi-
manissaq.
Qinnuteqartut kalaallisut/qallunaatullu oqaasillit salliu-
tinneqassapput.
Atoifik isumaginninnermik inspektørip ataaniippoq.
Atoifinittussaq akissaasersorneqassaaq atorfillit assigalu-
git lønramme 23.
Avataaniit qinnuteqartunut kommuni inissarsiornissamut
ikiuussinnaavoq.
Atorfimmut tunngasumik ersarinnerusumik paasisaqaru-
sukkuit isumaginninnermi inspektøri Karla Egede, tlf.
3 +12 77, lokal 42 saaffigisinnaavat, imaluunniit nam-
mineq saaffiginninnikkut.
Qinnuteqaat nassiunneqassooq ilinniarsimanermut upper-
narsaatit assilineqarnen, sulifligisamit sulisitsisorisima-
millu oqaaseqaatit kiisalu pappiaqqat tamatumunnga at-
tuumassuteqartut ilanngullugit kingusinnerpaamik kom-
muunimeerissaaq 5. december 1994.
NARSAP
KOMMUNIA
Postbox 37
3921 Narsaq.
Naamik utaqqiinnassanngi-
lat, nakorsiartariaqarputit.
Imaassinnaavoq hormon-
inik sanaartorfiusut arlaan-
ni ajoquteqartutit, taa-
maammallu aaqassaarsima-
sutit meqqunittalerlutillu.
Pualanerpit peqqutaasin-
naanera ilimanarsinnaavoq;
kisiannili aamma peqqutaa-
simasinnaanngilaq.
Inuunerpit iluamik inger-
lannera nangiinnassavat,
tamatumami kinguneranik
toqqisisimalissaatit. Nap-
paateqarsimaguit nappaati-
vit katsorsarneqarnerata
saniatigut sanigorsarnerit
ingerlassinnaavat.
Aalersuisartut
Inuit allat iluaqutissaannik
aaversittarneq immini pit-
saasuuvoq. Aalersuisartut
aavi misissorneqartarput,
taamaalillunilu aalersorne-
qartussap nappaatinik tu-
nillanneqarnissaat pinngit-
soortinneqartarluni. Kisi-
annili nappaatit tamarmik
aap misissorneqarneratigut
paasineqarsinnaappat, soor-
lu kræfti? ABCD.
kerer at overføre sygdomme
til modtageren. Men kan
man påvise alle sygdomme i
blodet, f.eks. kræft? ABCD.
Donorblodet undersøges for
tiden for to slags virus, der
kan give AIDS, for virus,
som giver leverbetændelse
(hepatitis) og for syfilis.
Men undersøgelsen viser in-
tet om kræftsygdomme, og
de lidelser er i det hele taget
svære at spore i blodprøver.
Donorens blodprocent be-
stemmes også ved hver tap-
ning, og hvis den er for lav
vil man henvise personen til
nærmere undersøgelse hos
egen læge. På den måde kan
man måske i nogle tilfælde
finde frem til en sygdom,
som donoren endnu ikke
selv har mærket.
Hekseskud og
iskias
Jeg hørte et brøl ude fra ha-
ven, og så kom min mand
krybende ind. Han havde
fået hekseskud under have-
arbejdet, og han blev liggen-
de fladt på gulvet i flere ti-
mer og vred sig af smerter.
Jeg har selv haft iskias.
Det kan også gøre ondt, men
ikke så meget, at jegskriger.
Hvad er de to ting? Er de det
samme som gigt?
Husmor.
Jeg har selv prøvet hekse-
skud, så jeg forstår Deres
mand! Det er en frygtelig
smerte. Hekseskud opstår
ved en forkert vridning af
rygsøjlen, så et af de små led
mellem to hvirvler går af
led.
Iskias er smerter i lænden
strålende ned langs låret og
måske videre helt ud i tæer-
ne. De skyldes, at der tryk-
kes på iskiasnerven, der for-
lader rygmarven i lænden.
Ofte skyldes trykket en for-
mindskelse af hullet mellem
hvirvlerne, som nerven går
ud igennem.
Gigt er en fællesbetegnel-
se, der bruges populært om
alle mulige smertegivende
lidelser, der rammer led og
muskler.
Jeg tror ikke, at kvinder
føler smerter mindre end
mænd. Men smerteopfattel-
sen er meget varierende fra
menneske til menneske.
Nogle kan tåle mere end
andre. Nervøsitet er med til
at forværre smerten.
NAMMINERSORNERULLUTIK OQARTUSSAT
PISSARSIORPUT
SIUNNERSORTIMIK
Sulisoqarnermut Pisortaqarfimmit
Sulisoqarnermut Pisortaqarfimmi siunnersortitut
atorfik inuttassarsiomeqarpoq sapinngisamik piaartumik
sulilersussamik.
Atorfik pisortaqarfiup sulisoqamermik ingerlatsiviani
inissisimavoq, atorfimmillu tigumminnittoq sulisoqamer-
mik ingerlatsinermut tunngassutilinni namminersortumik
suliassanik ingerlatsisuussaaq, assersuutigalugu isumaqa-
tigiissutit tunngavigalugit atorfillit, tjenestemandit tjene-
stemandimulluunniit assingusumik atorfillit atorfinitsin-
neqartamerinut soraarsinneqartamerinullu tunngassutillit.
Aammattaaq pineqartoq isumaqatigiissutinik, tjeneste-
mandit pillugit inatsisinik malittarisassanillu taakkunun-
nga attuumassuteqartunik atomeqamerinik nassuiaataqar-
tassaaq, tassunga ilanngullugu isumatigiissuteqamermut
atatillugu suliassanik ingerlatsineq.
Pisortat ingerlatsiviini siomatigut suliaqarsimanermit mi-
silittaqaqamissaq iluaqutaassaaq piumasaqaataananili.
Qinnuteqartut marluinnik oqaasillit salliutinneqarumaar-
put.
Atorfik tjenestemanditut atorfiuvoq Kalaallit Nunaanni
akissaateqarfiit 30-anni inissisimalluni tapisiassaqartin-
neqarluni ukiumut aningaasat tunngaviini 19.270,00 kru-
uniusunik (1. april 1991-imi aningaasarsiat tunngavigalu-
git).
Atorfinitsitsineq Kalaallit Nunaanni Namminersomerul-
lutik Oqartsussani kommuninilu tjenestemandit pillugit
inatsisartut inatsisaat nr. 5, 14. maj 1990-imeersoq naa-
pertorlugu pissaaq. Atorfeqarfik maannakkut Nuummiip-
poq.
Inissaqartitsisoqarsinnaavoq, maleruaqqusat atuuttut ma-
lillugit akilersomeqartussamik.
Akissarsiat atorfinitsitsinerlu, tassunga ilanngullugit aki-
liunneqarluni angalasinnaatitaaneq pisattallu angallan-
neqamerat, Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut Kalaallit
Nunaannilu Atorfillit Kattuffissuata akomanni isumaqati-
giissut atorfininnermi atuuttoq naapertorlugu pissapput.
Erseqqinnerusumik paasissutissat tlf. 2 30 00, pisortamut
Jakob Janussenimut, 4443, imaluunniit pisortap tullianut
Villy Andersenimut, lokal 4438, saaffiginninnikkut pis-
sarsiarineqarsinnaappul.
Qinnuteqaat ilinniagarisimasat siomatigullu suliarisima-
sat pillugit paasissutissartalik, soraarummeersimanermut
uppernarsaatit il.il. assilinerinik ilalerlugu, erseqqissumik
nalunaaqutserlugu INUTTASSARSIUGAQ NR. 338,
uunga nassiunneqassaaq:
SULISOQARNERMUT PISORTAQARFIK
Box 1039.3900 Nuuk
Qinnuteqamissamut killissarititaq: Qinnuteqaatit Suliso-
qarnermut Pisortaqarfimmut anngutereersimassap-
put kingusinnerpaamik 16. december 1994.