Atuagagdliutit - 08.12.1994, Qupperneq 12

12
Nr. 95 • 1994
GRØNLANDSPOSTEN
Kalaallit nunarpununa
inuiaqatigullu suniarigut???
Au ,; Kapiy Lundblad,
Aasianni Siumup siulit-
TAASHA
Ukiup kingulliup ingerlane-
rani minnerunngitsumillu
piffissami kingullermi uan-
nut taama aperisaleraluttuin-
narpunga. »Politikkeritut qi-
nikkatut-una kalaallit nunar-
put inuiaqatigullu suniari-
gut???«
Taamatut aperininnut
kommunit eqqarsaatigisin-
naanngilakka, tassami kom-
munit pilersaarusiornerinut
Namminersornerullutik O-
qartussat kommuninut ta-
piissutaat ukiut tamaasa ni-
kerartuartut ilaatigullu milli-
artortuartut apeqqutaalluin-
nartarmata, nunarpullu ta-
maat isigalugu akileraaruti-
tigut kommunit isertittagaat
ikiliartuinnarlutik, tamakku-
lu naatsorsuutigilluinnarlu-
git kommunit pilersaarusi-
ortarlutik.
Kisiannili Namminersor-
nerullutik Oqartussat akiler-
tagaat eqqarsaatigilluartari-
aqalinnginnerlutik.
Nalunngilluinnarparput o-
qariartaasinngornikoq, »ani-
ngaasakilliorneq pissutigal-
ugu suliassanik tulleriiaari-
sariaqarpugut«. Tamannalu-
mi ilumoorpoq.
Kisianni tulleriiaariniarut-
ta misissoqqaarsimasaria-
qannginnerlugit suliassat su-
ut inuiaqatigiit pisariaqartin-
neruneraat, tassami meeqqat
inunngoqqaarneranniit mee-
raaneri, inuusuttunngorneri,
inersimalerneri utoqqan-
ngornerilu isiginiaqqaartari-
aqannginnerlutik, inuuner-
pummi taama ingerlammat.
Namminersornerulerni-
tsinniit ukiut 15-it qaangiu-
teriannguallartut aatsaat
paasilerparput meeqqat atu-
arfii qanoq ajortigisut, nap-
parsimaviit qanoq iluarsarta-
riaqartigisut, avinngarussi-
manerusut ineqarniarnerat
qanoq ajortigisoq allarpas-
suillu ulluinnarni inuunitsin-
nut tunngalluinnartut. Ta-
makkulu siunissami qanin-
nermi isiginiartariaqaierpa-
gut.
Namminersornerullutik
Oqartussat suliffeqarfiutaat
nammineq ingerlasunngor-
lugit agguataarneqaleralut-
tuinnarput, tamannalu isu-
maga malillugu ajunngilaq.
Kisiannili innuttaasut atuga-
risaasa ajornerulinnginnis-
saat sianigilluinnartariaqar-
poq. Tassami ulluinnarni i-
nooqataalluni isiginngitsuu-
saarneqarsinnaanngillat
inoqatigut inuuniarnerminni
artorsinneqaraluttuinnartut.
Kallerup inneranut ki-
ngualaarunik qamitaassap-
put, suligaluarlutik, suliner-
tillu pissutigalugu kommu-
ninit ikiorserneqarsinnaana-
tik kallerup inneranut akili-
gassaminnut. Massakkullu
ineqarnermut akiligassat INI
A/S-imut nuunneqalerput,
qanormingooq taamak, tassa
ineqartut qaammatini pinga-
suni akiligassaminik kingu-
aattoorpata inigisaminnit a-
nisitaasalissanerlutik??? A-
nisitaappatalu silaannarmiis-
sinnaanngimmata ajornar-
torsiut KEERMIAA kom-
muninut tunniunneqaannas-
sanerluni, taamannallu ul-
lutsinni kommunit aningaa-
satigut ajornartorsioreerti-
gisut, inissaaleqisullu taama
amerlatigimmata anisitaasut
ingerlaannaq inissaqartin-
neqarnaviaratik. Tamanna a-
kuersaarneqarsinnaanngi-
laq!!!
AKUERSAARNEQAR-
S1NNAANNGILLUIN-
NARTUNUT 1LAAVOQ
piffissami kingullermi eq-
qartomeqartoq inissarsior-
nermut allatsinniaraanni kr.
100,00-nik akileeqqartari-
aqalernissaq. Tassami nalu-
inngilarput qulaani pineqar-
tut tunngavigalugit inuppas-
suit ulluinnarni inuuniarner-
minnit ajornartorsiortut a-
ningaasamininnguarlu tigu-
sartik tamaat inuuniarner-
minnut atorfissaqartikkaat.
Naalakkersuisunut ilaa-
sortaq aningaasaqarnermut
ineqarnermullu naalakker-
suisoq Emil Abeisen atua-
gassiatigut Nuummi kom-
munalbestyrelsimut ilaasor-
tamut Isak Kleist-imut akis-
sutigigaluarpaa, upernaa-
rooq inatsisartut aappassa-
annik ataatsimiinnerminni
tamanna akuersissutigeree-
raa, qisuariartoqarsiman-
ngitsorlu.
Aammalu allalluni inis-
sarsiornermunngooq allat-
sinnissaminnut akissaqan-
ngitsut tassaassapput ineqar-
nermut akiliisinnaanngitsut.
Eqqarsaatigisariaqarpaa nu-
Au.: Samuki. Knudsen.
Kangersuatsiarmiu
Kullorsuarmi TB aallar-
teqqilersoq malugineqarmat
uisakajaartoqalerpoq. Allaat
»immikkut ittumik« ani-
ngaasaliineq kommunimut
landstingimullu akisoqisoq
atorlugu qujanartumik ukiu-
ni tulliuttuni qanoq iliorto-
qarnialerluni. Kinali oqarpa
Kullorsuarmi taamaallaat
TB aallarteqqissimasoq. Mi-
sissuineqanngilarmi pimoo-
rutamik. Kommunilu 450
kilometerinik isorartussusi-
lik qulinillu nunaqarfittalik,
kiisalu amerlanerpaatigut
tassa; illoqarnikkut, imeqar-
nikkut, nunaqarfimmik
eqqiluisaartitsiniarnikkut al-
latigullu Kullorsuarmiit al-
laassuteqanngingajavippoq,
uattut tamakkerlugu takusi-
magaanni.
Ukiut arfineq pingasut
missiliortut matuma siorna-
tigut nappaassuit kræfti,
AIDS allallu nunatta kuja-
taani, qeqqanilumi maaniik-
kaanni usornartumik inuit
ornillugit oqaloqatigalugillu
paasisitsiniutigineqalermata
Upernaviup nakorsaqarfiani
»nakorsassaaleqinerujussu-
up« nalingaa. Nakorsaqar-
fimmi tamaani nunaqarfip-
passuit qaqutigorsuaannaq
nakorsamik tikinneqartar-
put. Taamaalilluni nakor-
saqarfimmi tamaani nuna-
qarfimmiut nappaassuit taa-
neqartut pillugit paasisinni-
na tamakkerlugu suliffissaa-
leqisorpassuit aamma inis-
saaleqisorpassuummata, ta-
makkulu inissarsiorpata aa-
sinaasit kommunit akiligas-
saat.
Kisianni Emil Abelsen-ip
nassuerutigisariaqarpaa ta-
manna tamanut nalunaaruti-
gineqarsimanngimmat oqal-
lisissanngorlugu. Aamma
Siumumi oqaasinnaaqarpu-
gut anguniartuakkatsinnik i-
maattumik: »Siumut isuma-
qarpoq inissaqarniarneq i-
nuunermi pisariaqarluinnar-
tuullunilu tunngaviusumik
pisinnaatitaaffiusoq, taa-
maattumillu kikkulluunniit
inissaqarniarnerat qanoq a-
kissarsiaqartigineq apeqqu-
taatinnagu aaqqissuunneqar-
tariaqartoq. Tamatumuunak-
kut qularnaarniarneqassaaq
innuttaasut tamarmik naam-
maginartumik ineqarnissa-
mut periarfissinneqarnissaat,
inuit amerlanerpaat toqqis-
sisimanartumik angerlarsi-
maffeqarnikkut pitsaasumik
inuuneqarsinnaaqqullugit.«
Tamanna anguniarsin-
naanngilarput inuiaqatigiit
artorsikkaluttuinnarutsigit
sunik tamanik.
Qaa kalaallit inuiaqatigiit
- minnerunngitsumik inuu-
suttut politikkimut pulallusi
oqalliseqataaniaritsi, nunar-
put ajunnginnerusumik su-
lissutissallugu oqalliseqataa-
nikkut aalajangeeqataasaler-
lusi, soorunami qinikkat
aqqutigalugit!
arneqarsimanngillat. Sulimi
maannamut. Radio malitta-
rineqarpianngitsoq atuagaa-
raliannguillu atuarneqarpi-
anngeqisut eqqaassanngik-
kaanni. Nakorsaqarfimmi
tamaani meeraaqqat toqu-
jaartarnerat qangalili ersaris-
suusoq ilisimaneqarpoq.
Nunaqarfippassuillu taane-
qartut juumooqanngillat, na-
korsaatinik paarsisut soriar-
sinnaanngitsut eqqaassann-
gikkaanni. Nunaqarfiillu na-
korsanik tikinneqartarnerat
akuttoqaluni. Pingaartumik
ataasiinnarmik nakorsaqar-
fiit nalaanni.
Paarlattuanillu kommune-
qarfimmi tamaani ukiut pi-
neqartut makku atuutilerne-
ranni angallannikkut pissut-
sit nunatta sinneranut Dan-
markimullu attaveqarneq
eqqarsaatigalugu, ataavartu-
mik sukkasuumillu ingerla-
lersimalluni. Taamaalilluni
aasaanerani inupparujussuit
avataaneersut takkussortar-
lutik. Taamaalerneq maan-
nakkut atuuttoq eqqarsaati-
galugu »aarleriusaartuarlu-
ni« inuussanngikkaanni ape-
rerusunnarpoq: 1995-imi
Peqqinnissaqarfik qulaani
taaneqartut tunngavigalugit
qanormitaava iliornialer-
saarpa? Nappaatimmi taane-
qartut - TB aamma - oqaati-
gineqartarmata sivitsorukka-
agamik »nakorsarneq ajor-
narsisartut«.
Peqqinnissaqarfimmiit a-
keqqunaraluaq...!
Qanoruna iHortoqamiarpa?