Atuagagdliutit - 02.02.1995, Síða 9

NR. 1 • 1995
PEQQ1NNISSAQ 7
Pujoq annikimmsoq - sutisut peqqmerusut
Nuuk Imeq sulisunut pujortassaarusuttunut tapersersuiniarluni suliniuteqalerpoq
Direktør Nis Nissen erseqqissaavoq Nuuk Imeq-mi sulisut pujortarunnaarnissamut ikior-
niarneqarnerini sulifTeqarhk eqqarsaatigineqartoq. - PiiTissaq ungasinnerusoq eqqarsaati-
galugu ullut napparsimafliusartut ikinnerulissapput sulisullu nuannaarnerulerlutik.
Direktør, Nis Nissen understreger, at Nuuk Imeq går aktivt ind for at hjælpe medarbejderne
med nikotinafvænning ud fra et virksomhedsmæssigt hensyn. - På langsigt vil det betyde
færre sygedage og gladere medarbejdere. (Ass./Foto: Knud Josefsen)
Nuuk Imeq-mi direktøri Nis
Nissen pujortameq ajorpoq,
kisiannili erseqqissarniarpaa
suliffeqarfik eqqarsaatigalugu
sodavandiliorfik immiaaqqanil-
lu maqitsisarfik suliffeqarfim-
mi pujortartarnerup annikilli-
sinniarnerani suliniuteqartu-
nut ilaasoq. Pujortartarnermut
ingasaassilluni akerliusutut
taaneqarusunngilaq. Aamma-
mi suleqataasa taamatut isigin-
ngilaat - imaluunniit isigiun-
naarsimalerpaat...
Novemberiuliinnartoq sulif-
feqarfimmi ataatsimiitsitap
ataatsimiinnermini puortartar-
neq pillugu inatsisissaq oqa-
lusseraa. Ataatsimiinnerullu
inernerisaanik januarip aallaq-
qaataaniit suliffeqarfimmi inini
tunisassiat silaannaq aqqutiga-
lugu toqqaannartumik attuu-
massuteqarfigineqartillugit
pujortanissaq inerteqqutigine-
qalerpoq. Tassani pineqartuni
ilaapput maqitsisarfik contai-
neriisivillu. Tamatuma saniati-
gut aalajangiunneqarpoq kan-
tiinami nerrivinnik pujortar-
neq ajortunit atorneqarsinnaa-
sunik ilioqqaasoqassasoq.
- Tamatumunnga peqatigi-
tillugu kantiinap silaannaris-
saatilemeqamissaa milluaasu-
lemeqarnissaala eqqarsaatigi-
neqalerpoq. Taamaattoqan-
ngippammi aalajangiinerput
iluaqutaanavianngilaq.
Silaannarissaatissa milluaa-
sussallu 30-40.000 kronit mis-
saanni akeqassapput.
- Tamatta ilorrisimaarsin-
naaniassagutta aningaasartuu-
teqarnissarput pissusissami-
suuginnarpoq, taamaalillutami
anguniakkagut asuliinnartis-
sanngilagut, direktør Nis Nis-
sen oqarpoq.
Ataatsimiinnerit
pujortarfiunnqitsut
Taamatuttaaq ataatsimiitsitap
ataatsimiinnerani aalajanger-
neqarpoq ataatsimiinerni pu-
jortartoqartassanngitsoq.
Ataatsimiinnerit sivisussappa-
ta unillatsiartoqartassaaq.
Kantiinami ullut tamaasa ciga-
rittinik tuniniaasoqartarpoq.
Tamanna februarip aalaqqaa-
taani unitsinneqassaaq. Piffis-
saliussap aalajangiunneqarne-
rani eqqarsaatigineqarpoq su-
lisut namminneerlutik ullor-
mut pujortagassaminnik nas-
sartalernissamut sungiussini-
arnerminnut piffissaqartinne-
qarnissaat. Kisiannili Nuuk
Imeq-mi pujortartarnermut
atatillugu inerteqquteqalemeq
kisimi pilersinneqanngilaq.
- Sulisut pujortartarunnaa-
rusuttut nikotin-italinnik tyg-
gegummitugassaqartinneqar-
nissaannik aammalu nipittar-
tussaqartinneqamissaannik
ikiorsertarniarpagut, Nis Nis-
sen oqaluttuarpoq. - Suli qanoq
annertutigisumik aningaasar-
tuuteqarfigissanerlugu paasin-
ngilarput. Arlalinnillu paasi-
varput misileerusuttoqartoq.
Aamma nipittartunik nikotin-
italinnik suli pissarsinngilagut,
kisiannili tyggegumminik pis-
sarsereerluta. Paasisagulli ma-
lillugit Peqqinnissamut Avata-
ngiisinullu Pisortaqarfiup ni-
pittartunik piaartumik nunat-
sinnut tikisitsinissaq sulissuti-
gaa.
- Paasilluarsimavarput suli-
sutta arlaat pujortarunnaaraa-
ngami akissarsianut qaffaatis-
samut nallersuunneqarsinnaa-
sumik imminut pisartoq. Aam-
ma suliniuteqamitsinni taper-
sersorluarneqarpugut, taman-
nalu ajorinngeqaarput, tassami
sulisutsinnit 40-uusunit 30-it
pujortartarput. Isumaqarpu-
gullu tapersersoqatigiinnikkut
suliassat pitsaanerusumik aaq-
qinneqartartut.
Sutisut peqqinnerusut
- Aamma, direktør Nis Nissen
erseqqissaavoq. - Suliffeqarfip-
put eqqarsaatigalugu taamatut
iliuuseqarpugut. Qularinngil-
luinnarparpummi sulisut pu-
jortarunnaarunik imaluunniit
pujortarnerminnik annikillisit-
sigunik peqqissusaat pitsaane-
rulissasoq. Piffissaq ungasin-
nerusoq eqqarsaatigalugu suli-
sugut napparsimanikinnerusa-
lissapput aammalu qiimaneru-
lerlutik.
- Inatsisip atuutsinneqaler-
neratigut tupamik atuinitta
annikillisinnissaanut periarfis-
sinneqarpugut, tamannalu ilu-
atseriaraluassavarput. Aamma
chefdistriktslæge Rene Birger
Christensen suleqatiseralugu
saaffiginnissuteqarfigaarput.
Sulisutta pujortartameq pillu-
gu piginnaaneqarluartumit si-
unnersomeqamissaat eqqar-
saatigaarput. Tamatumalu su-
liffitsinni ingerlanneqamissaa
naleqqunnerusutut isigaarput.
Assersuutigalugu sulisutta
ilaat nipittartunik atuerusuttut
nipittartut sunniulluarniassa-
gunik sumiitissanerlugit paa-
serusuisunut tamanna iluarne-
rusussaavoq.
Nis Nissen-ip erseqqissar-
paa pujortarunnaarniartunut
katsorsaasiisameq pinngitsaa-
liissutaanani neqeroorutaam-
mat.
- Taama iluarisimaameqar-
tigaluni tapersemeqamissaa
sinnattorisimanngisaannaralu-
arparput. Sulisutta pimoorul-
luarpaat. Tamannalu nuannaa-
rutigaarput, Nis Nissen oqar-
poq.
Pujortarnitik annikidWaat
Mathias Mathiassen tunisassi-
omermi assistentiuvoq Ernst
Møller-ilu sanasunut sinnii-
sussaalluni. Siornatigut ullor-
mut marluullutik immikkut ci-
garittit 20-it pujortartarsima-
galuarpaat. Ullumikkullu pu-
jortartarnertik annikillisimal-
lugu.
- Ileqqulersuutigisartakkak-
ka allanngorput. Ulluunerani
pujortarsinnaanitta ajornarne-
rulemerata kingunerisaanik
unnukkut cigarettit qamitakka
tallimat-arfinillit igiinnartaria-
qartarpakka. Pujortarunnaa-
vissinnaanngikkaluarlungalu
atuinerma annikillinera nuan-
naarutigaara, Ernst Møller
oqarpoq.
- Aap, Mathias Mathiassen
oqarpoq. - Ullormut pujortar-
takkakka affaannanngorput,
massakkummi pujortarsinnaa-
nerput ajomamerulerami. Isu-
maqarpungalu Nuuk Imeq su-
liffeqarfitsinni tamaani pujor-
tartarnermik annikillisitsiniar-
nermigut tapersersuilluarluni
suliniuteqarluarsimasoq.
Aamma nipittartut tyggegum-
millu atomeqalerpata atuisar-
tunut ilaalerniarpunga. Pujor-
tassaarusuppunga, aammami
akisoqaaq.
Inerteqqutaaneralu qanoq
isumaqarfigineqarpa?
- Suliffeqarfitsinni tamaani
pujortaqqusaajunnaavilluta aa-
lajangiisoqanngilaq. Suli pujor-
tartoqarsinnaavoq. Pujortar-
nissaq inerteqqutigineqanngi-
laq, taamaallaalli inuit allat eq-
qarsaatiginissaanik kajumis-
saameqarpugut. Siornatigut
immitsinnut eqqarsaatigisoru-
jussuusarpugut, Mathias oqar-
poq, ullumikkullu pujortartar-
nini siornatigumut naleqqiul-
lugu eqqarsaatigisinnaaneru-
lersimavaa - aammami pujor-
tarnermini pujumiititsisarnini
eqqarsaatigisinnaalersimavaa.
Naammaqittaqaat
Sulisut tamarmik naammagit-
tartorujussuupput, Nuuk
Imeq-mi suliaut marluk, Emst
aamma Mathias oqaluttuarput.
Kisiannili nassuertariaqassap-
put aallaqqaammut suliffim-
minni pujortarnissamut malit-
tarisassanit eqqugaasutut mis-
igisimagamik.
- Eqqugaasutut misigisi-
maqqaaraluarpugut, kisiainnili
massakkut pissutsit akuerisi-
maleratsigit Nuuk Imeq-p taa-
ma annertutigisumik suliniu-
teqarfigisimammatigut iluari-
simaarlualerparput, marluullu-
tik oqarput, Emst-ilu erseq-
qissaavoq:
- Aallaqqaammut imatut
oqartaraluarpugut: »Sumi pu-
jortaqqusaanersugut pujortaq-
qusaannginnersugullu naalak-
kersomiassanngilaatigut (Nis
Nissen-ip, aaqq.) - nammineq
pujortartanngeriarami«. Kisi-
annili massakkut tamatta isu-
maqalerpugut isumaa ajun-
ngitsoq. Aallaqqaammut
»ingasaassisutut« taasaraluar-
lutigu massakkut taamatut
taassaarparput. Massakkummi
isumaqalerpugut suliffitta taa-
ma annertutigisumik sullinni-
arsarimmatigut nuannerluin-
nartoq.
- Aamma silaannaq siornati
gumut naleqqiullugu minguin-
nerulerpoq. Taamaanneralu
ilorrisimaarnaqaaq.