Atuagagdliutit - 02.02.1995, Side 15

NR. 1 • 1995
PEQQINNISSAQ

15
■.u.i.‘.r‘.r?.T|

: 'y:
: ■ -

i

■Hi
: ■

Nakorsaanerup FlemmingStenz-ip siunnersuutigaa qullersaasut ikiuiniarluni orniguttar- Embedslæge Flemming Stenz foreslår, at der bliver oprettet en udrykningstjeneste fra
tunik pilersitsissasut. Taakkua ornigussinnaasariaqarput soorlu Sisimiuni pisimasumut centralt hold. Denne udrykningstjeneste skal kunne træde til, hvis der opstår en situation,
assingusumik pisoqartillugu, taavanimi piffissap sivikitsuinnaap ingerlanerani inuit arfi- som i Sisimiut, hvor der i løbet af kort tid blev fundet otte personer, som var HIV-positive.
neq pingasut HIV-ertut paasineqarmata.
HW-ertunut attattorsimffik mim<(
Allattorsimaffeqaleriarpat nalunarunnaassaaq kikkut HIV-mut misissortittarsimanersut
Nunatsinni HIV-ertutut allat-
tomeqarsimasut tamaasa Na-
korsaaneqarfimmut nalunaa-
rutigineqartarput. Aamma taa-
ma pineqartarput allanik tuni-
luuttunik nappaatillit, soorlu
tuberkulosertut. Tassunga na-
lunaarutigineqartut qarasaasi-
amut toqqorneqarneq-ajorput.
Allattorsimaffiit toqqorneqar-
tarput Nakorsaaneqarfiup im-
mikkut toqqorsivianut isu-
mannaallisakkamut. Siomati-
gut misissuinerusimasoq, ilaa-
tigut qanoq mississortikulaso-
qarneranik ersersitsisussaq,
arlalinnik pissuteqarlutumik
1992-mi unitsinneqarpoq. Ta-
manna Nakorsaaneqarfiup al-
lanngortikkusuppaa. Kikkut
misissortittarsimanersut siu-
nissami takuneqarsinnaasaria-
qarput. Paasineqarsinnaasaria-
qarpoq inuit taakkorpiaat ukiut
tamarluinnaasa misissortittar-
nersut. Taamaattoqarsimap-
pallu pisariaqarpoq paasissal-
lugu misissortittartut amerla-
vallaarnersut. Imaaratarsin-
naavoq inuit allat HIV-mut
misissortittariaqarivut. Ullu-
mikkut tamanna ilisimaneqan-
ngilaq. Taamaattumik Kalaallit
Nunaanni HIV-mut misissor-
tittarnerup nalunaarsorneqar-
nera qanoq iliuuseqarfigisaria-
qarparput, nakorsaaneq (em-
bedslæge) Flemming Stens
isumaqarpoq.
- Allattorsimaffik qiteritillu-
gu inunnik ujarlemermi atus-
savarput, taamaaliornitsigut
sinerissami nakorsaqarfiit iki-
orsinnaaniassagatsigit, nakor-
saaneq Flemming Stenz Peq-
qinnissamut oqarpoq allattor-
simaffiup pilersinneqamissaa-
nut tunngavilersuinermini.
Qulamaatsoq
- HIV-mut misissortissima-
sut allattorsimaffeqartinnerisi-
gut, ukiumut 10.000-it HIV-
mut misissortittartut nalu-
naarsorneqarnerat silatusaar-
tumik atorneqartarnersut paa-
sissavarput, paasissallutigulu
misissortinnerit naammagi-
nartuunersut, Flemming
Stenz oqarpoq nangillunilu:
- Allattorsimaffiit malittari-
sassaannik siunnersuusiorto-
qalerpoq HIV-mut misissorti-
tumut illersuisussamik qular-
naarisussamillu misissortin-
nermi paasissutissat Nakor-
saaneqarfimmuinnaq pissun-
neqartarnissaannik. Isumaqar-
punga allattorsimaffiit matoq-
qasuusariaqartut tassa HIV-ip
siaruannginnissannut suliniar-
nitsinni atorsinnaasatsinnik
aammalu HIV/AIDS-ip akior-
niamerani pilersaarusiomer-
mi atorsinnaasatsinnik.
- Nakorsaqarfinnili (distrikt)
ataasiakkaani nakkutilliinissaq
aamma pingaartuuvoq. Peq-
qinnissaqarfinni sulisut qulaq-
qunagit nakorsaqarfinni pisu-
nut malinnaasinnaasariaqar-
put. Uangalu paasinninnera
naapertorlugu ajunngutsumik
ingerlasoqarpoq. Qullersaqar-
feqarnissarli, ajornartorsium-
mik qulaajaasussamik, pisaria-
qartuuvoq taamalu taama-itto-
qarnikkut nakorsaqarfinni
ataasiakkaani sulineq taper-
sersorneqarsinnaammat.
- Pinngitsoqarata ilisimasa-
riaqarparput Kalaallit Nunaan-
ni HIV-ertut 49-it ullumikkut
nalunaarsugaammata. Immaqa
ikigineqarsinnaapput, eqqar-
saatigisariaqarparpulli inuttus-
susermut naleqqiullugu amer-
laqimmata. Taakkua amerla-
neipaartaat Nuummiillutillu
Sisimiuniipput. Tassa imaap-
poq illoqarfinni allani ataasiun-
ngikkaangamik marluusarput,
allanili taamaattoqanngivittar-
luni. Taakkunanilu eqeersi-
maarniarneq ajomarsinnaasar-
poq, ajornartorsiut annersu-
mik ilisimasaqarfiginnginna-
mikku.
- Illuatigulli paasereerpar-
put, soorlu Sisimiuni taamaas-
simasoq, ajornartorsiut tas-
sanngaannaq takkussinnaasar-
mat, tassa HIV-ertut 8-t paasi-
neqarmata. Taamaattoqartillu-
gu qullersaasunut ikioqqulluni
saaffiginnittoqarsinnaasaria-
qarpoq, nakorsaaneq Flem-
ming Stenz isumaqarpoq.
Outtersat
itunqersuussisariaqarput
- Ajomartorsiutip massuma
ilungersunamera pillugu qul-
lersaasut qisuariamissaat pi-
sariaqarpoq. Annertuumik
paasisitsiniaasoqartariaqarpoq
inuttaasut HIV/AIDS-mik
annertunerusumik paasisima-
saqameruleqqullugit, soorlut-
taaq attaveqaatinik pilersitsi-
ortoqartariaqartoq aammalu
peqqinnissaqarfimmi sulisu-
nik, ilinniartitsisunik kommu-
nenilu sulisunik pikkorissaa-
soqartariaqartoq taakkua
HIV/AIDS-mik paasisimasa-
qarnerulersinnaaqqullugit.
Eqeersimaartoqartuamissaa
pisariaqarpoq. Paasisitsiniaa-
nikkut HIV akiorniarneqas-
saaq, imaappoq inuit ataasiak-
kaat paasissutissanik tunisari-
aqarpagut tunillatsinnginnis-
saminnut illersorniassamma-
ta, kiisalu nakkutilliisariaqar-
pugut pilertomerusumik tuni-
luunneq unikaallatinniassagat-
sigu, nakorsaaneq erseqqis-
saavoq.
- Pingaartuuvoq erseqqis-
sassallugu, nunami maani tu-
niluunneq amat angutillu ku-
jannerani aamma pisarmat.
Inuit aalajangersimasut isigini-
arneqartussaanngillat. Matu-
mani pineqartut tassaanngillat
inuit aalajangersimaqqissaar-
tut.
- Paasisitsiniaanerit sulias-
saqarnassaqaat akisussaqalu-
tillu. Peqqinnissaqarfinni suli-
sut nunaqarfinnut misissuiar-
tussagaangata aaviisarfim-
meersunik ilaqartarnissaat
aningaasanik naleqartaru-
maarpoq sulisunillu pisariaqar-
titsiffiusarumaarluni. Aamma
taamaassaaq suleriaatsit nali-
nginnaasut avataagut inunnik
misissortikkumasunik misis-
suiniamermi. Aamm^li aki-
soorujussuanngorsmnaavoq
qanoq iliuuseqanngikkaanni.
Ilisimatooq, nakorsaaneq
dr. med. Jens Ole Nielsen
Hvidovre-p Napparsimmavis-
suaneersoq ilisimatitsivoq
AIDS-terluni uninngasuutigi-
neqartoq, tassa inuk ataaseq,
danskit naalagaaffiannut 1-1,5
millioner kroninik aningaasar-
tuutaasarmat. Nakorsaatit pas-
sussinernillu ajorunnaarsitsi-
sinnaasut eqqarsaatigalugit ul-
lumanna ingerlariaqqissinnaa-
gunanngilagut, ima paasillugu
suli ungaseqimmat nakorsaati-
tortitsinikkut nappatsaaliisin-
naanerup angunissaa imaluun-
niit ajorunnaarsitsisinnaasu-
mik passussinerup angunis-
saa.
Ikiuiniartuni orniquttartut
Nakorsaanerup Flemming
Stenz-ip siunnersuutigaa qul-
lersaasut ikiuiniarluni ornigut-
tartunik pilersitsissasut.
Taakkua omigussinnaasaria-
qarput soorlu Sisimiuni pisi-
masumut assingusumik piso-
qartillugu, taavanimi piffissap
sivikitsuinnaap ingerlanerin-
naani inuit arfineq pingasut
HIV-ertut paasineqarmata.
- Kisianni paasisitsiniaaneq
pisariaqameroqaaq, illoqarfin-
ni ataasiakkaani sulinermut
annertusaasinnaasoq. Ajornar-
torsiummi peqqinnissaqarfim-
mut kisiat attuumassuteqan-
ngilaq. Inuup inuunini kisimiil-
luni akisussaaffigaa. Nappaas-
suup tuniluunnerata siaruaap-
pallaannginnissaanut innuttaa-
qataasut akisussaaqataapput,
Flemming Stenz oqarpoq.
- HIV/AIDS-p akiorniarne-
qarneranut aningaasanik im-
mikkoortitsisoqartariaqarpoq.
Qanoq iliunngikkutta imaara-
tarsinnaavoq nappaassuaq tu-
niluunnerulissasoq.
- Neriunniarta Sisimiuni pi-
simasutut pisoqaqqissanngit-
soq. Kisianni qiiaammilaar-
nanngitsuunngilaq piffissami
taama sivikitsigisumi, inukit-
sigisumilu, inuit arfineq pinga-
sut HIV-ertut paasineqarmata.
Allani aamma taama pisoqarlu-
arsinnaavoq.
Inatsisiliuuneqannqilacl
Eqqaatsiarneqarnikuuvoq
HIV/AIDS kinguaassiutitigut
nappaatit pillugit inatsimmut
ilanngunneqassasoq, »pasi-
saq« misissortikkumanngik-
kaangat politiit akuliussin-
naaqqullugit. Nakorsaanerli
tamatumunnga isumaqataan-
ngilaq.
- Kalaallit Nunaanni qinnui-
gineqarlutik misissorteqqune-
qamerminnik itigartitsisunik
ilisimanngila. Ataasiakkaaqa-
runarpoq arlaleriarlugit kaju-
missaaqqaarlugit aatsaat ag-
gertartunik, taakkualu portøri-
mik aatinnissamik neqeroorfi-
gineqarsinnaapput, maanna-
mulli paasisakka naapertorlu-
git paasisitsiniaaneq pitsaaner-
paavoq, ilisimasaqanngilanga-
lu inunnik syfilisersorisanik
gonorersorisanilluunniit pasi-
sanik politiinik aaneqartaria-
qarsimasunik. Inuimmi amer-
lanertigut silatusaartarput.
- Pingaaruteqarporli misis-
sortiaassalluni, tassami pas-
sussinissamut periarfissaqar-
poq inuunerup naleqassusia-
nik pitsaanerulersitsisinnaa-
sunik. HIV-eqalernermut ata-
tillugu nappaataalersartut pin-
ngitsoortinnissaat ajornanngi-
laq. Aamma USA-mi Frankri-
gimilu misissuinermi paasine-
qarsimavoq, meeqqat HIV-
eqarlutik inunngortartut ikin-
nerulersimasut, tassa naartu-
soq naartunerup nalaani pas-
sunneqarsimagaangat aamma
meeraq inunnguinnartoq ki-
ngornalu passunneqaraangat.
Taamaattumik pingaartuuvoq
piaartumik misissortinnissaq,
nakorsaaneq Flemming Stenz
inassuteqarluni naggasiivoq.
HIV AIDS-ilu
HIV qanoq tunillaattarpa?
HIV tunillaattarpoq taamaallaat aak, anisooq ar-
nalluunniit iluata masaa aqqutigalugit, tunillatsin-
nerlu aatsaat pisarpoq HIV-eqartup aava, anisuua
arnalluunniit masaa inuup allap aavata aqqutaa-
nut, taqaanut, »iseraangat«.
HIV AIDS-ilu
Qanoq ililluni HIV-imik tunillat-
sinnaveersaartoqarsinnaava?
HIV-imik tunillatsinnaveersaartoqarsinnaavoq
usuup puuata atomeratigut. Aamma tunillanne-
qarsinnaaneq ingalassimaameqarsinnaavoq aala-
jangersimasumik ilaqartamikkut.