Atuagagdliutit - 28.02.1995, Blaðsíða 11

11
ajpajpe/é/ci £/£
GRØNLANDSPOSTEN
NUUK (KK) - Nappaat
kialuunniit naalagaraa,
ussattitoqaq taarnaappoq.
Peqqinnissaq nappaa-
tillu tamatta isummerfigi-
sarpavut. Taamaattumik
qinigaaffirnmi uani qaa-
ngiutilersumi Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sat Pcqqinnissaqarfim-
mik tigusincrat nipaat-
suinnarmik ingerlasiman-
Naalakkersuisunut i-
laasortaq Ove Rosing Ol-
sen ajornaatsuinnaan-
ngilsumik suliassinneqar-
simavoq, qungujuum-
mertoqartarporlu oqarto-
qaraangat »Peqqinnis-
saqarfik napparsimasoq«
aamma oqarniartoqartar-
mat »Peqqissuusariaqar-
poq Kalaallit Nunaanni
napparsimassagaanni«.
Peqqinnissaqarfik naa-
lakkersuisoqarfimmut an-
nertuumik aningaasartor-
fiusumut iiaavoq, 1995-4-
mi aningaasatigut missi-
ngersuusiat 600 millioner
koruunit sinneqartut ator-
neqartussaallutik. Pia-
reersimavugut aningaasat
taama amerlatigisut aki-
lernissaannut?
Qanorlu pisoqassava
katsorsarneqarnissamin-
nik utaqqisut ikilisinniar-
lugit aningaasat amerla-
nerusut atorneqassappata,
imaluunniit utoqqaat a-
merligaluttuinnartut
naammaginartumik kif-
fartuunneqassappata? A-
kerlianillu: Sukkut si-
paarniuteqassaagut? Qa-
noq napparsimatigissaa-
gut katsorsarneqassagut-
ta?
Apeqqutit amerlasoor-
passuupput, partiillu talli-
mat Siumut, Atassut, Inu-
it Ataqatigiit, Akulliit
Partiiat aamma Issitlup
Partiia AG-p apeqqute-
qarfigisimavai peqqis-
saqarfik pillugu isumaan-
nik.
Akissutaat atuakkit ar-
fininngornermi 4. marts
1995 qinersitinnak.
Bjarne Kreutzmann,
Akulliit Partiiat
Peqqinnissaqarfiup Nammi-
nersornerullutik Oqartussa-
nit tiguneqameraniit ullu-
mikkumut paasinarsisima-
voq Peqqinnissamut Pisorta-
qarfik Naalakkersuisoqar-
fimmi ataani sammivissaale-
qisimasoq, taamaattumillu
aamma aqunneqarnera pit-
saasumik ingerlanneqan-
ngitsoq.
Akulliit Partiiat isumaqar-
poq, qinersereernerup ki-
ngorna ajornartorsiut taman-
na alaatsinaanneqartariaqar-
toq qaangerneqarlunilu.
Napparsimasut katsorsar-
neqartarnerat najugarisamut
sapinnisamik qanittumi i-
ngerlanneqartarnissaat soor-
unami tamatta soqutigisa-
raarput. Taamaattumik
Nuummi Dronning Ingridip
Napparsimmavissuata pior-
sarneqarnissaa suliaritinnis-
samullu utaqqisariartarnerit
kisiisa eqqartornagit, aam-
ma nappaatit sumi sunalu
pissutigalugu pinngortarne-
rat eqqaamasariaqarparput.
Nappaatinimmi pitsaaliui-
neq inuiaqatigiinnut akikin-
neruvoq katsorsaanermiit.
Sinerissami napparsim-
mavinnik piorsaaneq su-
lisussaqartinneqanngippat
soorunami tamanna pilertox-
nerusumik pisinnaanngilaq.
Taamaattumik napparsim-
måvinni sulisussanik ilinni-
artitsineq sapinngisaq ta-
maat atorlugu suli annertu-
sarneqartariaqarpoq.
Uilumikkut napparsim-
mavinni suliassat amerlaval-
laaqaat iraigassamik atujpi-
lunnerup kingunerisaanik
piffissaajaataasartut. Taa-
maattumik suut tamarmik
imminnut attuumassutcqar-
tarmata, pingaaruteqnrpoq i-
migassamik ajornartorsiutji-
lit katsorsaaviannik pilersit-
siinnarani aamma suli an-
nertunerusumik ajornartorsi-
utip tamatuma paasisitsiniu-
tigineqarnissaa,
mik meerartatsinnut.
Tamanna aamma \
2000-imi tamatta peqqissuu-
Daniel Skifte,
Atassut
Peqqinnissamik sullissineq
ima aaqqissuuttariaqarpoq
akornutilik kinaluunniit
toqqissisimalluni saaffigin-
nissinnaassalluni, imaluun-
niit erniinnaq unitsitaanissa-
ni aarleqqutigereernagu.
Taamaattumik Atassut pia-
reersimavoq peqqinnissamut
sullissinerup annerusumik a-
ningaasaliiffiginissaa peqa-
taaffigissallugu.
Nunani avannarlerni inat-
sisissamik piareersarneqart-
utut Atassut-ip sulissutigini-
arpaa inatsiseqalissasugut a-
joqutillit anniaateqartut
qaammatit marluk sinnerlu-
git utaqqisinneqassanngit-
sut. Sivisunerusumik utaqqi-
sarneq akornutilimmut ila-
qutaanullu erloqissutaasar-
poq inuiaqatigiinnullu akit-
sorsaataalluni.
Atassut isumaqarpoq na-
korsaqarnikkut kigutit na-
korsaqarnikkullu isumagin-
ninnermi namminersortunik
periarfissiisoqartariaqartoq
taama pisariaqartitsiviusuni.
Taamaaliornikkut pisortati-
gut peqqinnissaqarfik ikior-
serneqassaaq, ilaqutariillu
namminneq qinigassaqalis-
sallutik.
Taamaaliornikkut ilaquta-
riit periarfissinneqassapput
namminneq aalajangiinissa-
mirtnut pisartatigoorlumik i- _ . . ............
maluunniit namminneq aala- nerani ajbrnartorsiulaartarsi-
jangiinissaminnut namrni- magaluarluta siumut inger-
nersorumit isumagineqaru- lavugut: Sulisorisassatsinnut
manerlutik. immikkut sammilinneqartu-
Nunaqarfinni taamaalior- mik Peqqissaasut llinniarfit-
nissaq inissaqartinneqarna- taavani pikkorissartitscqqit- =
vianngilaq. Taamaattumik tarnerit annertusaavigisimu-
peqqinnissamut suliffeqarfik vavuk
tassani immikkut pisussaaf- ^ '5 ' *
feqarpoq peqqinnissakkut
suilissilluarnissamik. Nap-
parsiroaveeqqat ullutsinni
naleqquttut pigineqartari- -
aqarput, minnerpaamillu na-
icqquttumik ilinniarsimasu-
mik sulisoqartariaqarlutjk.
Tamatuma saniatigut aala- ' '
Josef Motzfeldt,
Inuit Ataqatigiit
Qinersinerup kingorna Inuit
Ataqatigiit piareersimapput
aningaasanut inatsisip nu-
taamik qimerlooqqinnissa-
nut, pingaartumillu aningaa-
saliussassat pissusiviusut
naapertorlugit kingumut
peqqinnissaqarfimmut im-
mikkoortinneqaqqissinnaa-
nissaat eqqarsaatigalugit.
Piffissami kingullermi i-
nuiaqatigiinni oqallisaasut
annerit ilagaat peqqinniis-
saqarfimmi aningaasanik a-
tuivallaartoqarsimaneq, ta-
mannalu annertuumik isor-
nartoqartinneqartariaqarpoq.
Isumaqatiginngilarput pissu-
tigalugu atuivallaarneq pis-
susiviusut aallaavigalugit a-
ningaasatigut pilersaarusior-
simannginnermik patsise-
qaannarmat, taamaattumillu
sippuilluni atuisimanertut
oqaatigineqarsinnaanani.
Sineriassuatsinnili - pi-
ngaartumillu nunaqarfitsinni
peqqinnisamik isumaginnin-
nermi ikiortitut atorfiit suli
amerlavallaartut inuttaler-
neqarsinnaasimanngillat.
Tamanna nunaqarfimmior-
tatsinnut kipiluttunartoq ani-
gorniarumallugu Inuit Ata-
qatigiit piareersimajuarpu-
gut immikkut qanoq iliuu-
seqarnissatsinnut.
Kalaallit Nunaanni peq-
qinnissaqarfiup aallarmsar- ,__________,_______
Knud Kleist,
Issittup Partiia
Timikkut tarnikkullu peq-
qissuunissaq inuiaqatigiit
nakooqutaat Issirttup Partii-
ata pingaartilluinnarpaa.
Taamaattumik Inatsisartu-
ni sulissutiginiarpaa meeq-
qerivinnit aallarnersumik
peqqinnissamut tunngasunik
ilinniartitsinissaq atuarfinni
tamani, tassa peqqinnissaq
pinngitsoorani ilinniagassa-
nut ilanngunneqassalluni.
Anguniagaavoq ukiut
2000-it aallartippata inuit
tamarmik peqqissuunissaat.
Ukiunulli taakkununnga isi-
lernitsinni maanna tusartuar-
parput peqqinnissarput qa-
noq sumiginnartigigipput.
Inuit peqqissut annerujus-
suarmik inooqatigiinnut iki-
uussinnaapput, peqqinnis-
sallu pingaartinneqarnissaa
Issittup Partiiata ilungersuu-
tiginiarpaa.
Peqqinnissamut tunngasut
sipaarniarfigineqartarnerat
Issittup Partiiata akerleraa.
Sipaarniarneq pinngikkalu-
arlugu peqqinnissakkut a-
ningaasartuutit oqilisaaffi-
gineqarsinnaapput. Tamanna
pisinnaavoq napparsimma-
vinni innaallagissamut akili-
utit appartinneqarneratigut.
Lars Emil Johansen,
Siumut
Ukiuni kingullerni sisamani
Peqqinnissaqarfimmi aqut-
sineq tassaasimavoq akisus-
saaffiup tigunerata nalaani
aqutsineq Namminersorner-
ullutik Oqartussat aqutsivii-
nut peqataalersitsisoq. Pif-
fissami tassani pisariaqarlu-
innarsimavoq aqutsinerup
naalakkersuinikkut qanittu-
mik malinnaaviginissaa a-
taavartumillu ingerlaatsip
tungaatigut piumasaqarfigi-
uarnissaa.
Piffissaq aallarnisaavik
qaangiutilersutut oqaatigine-
qarsinnaammat Siumup pi-
sariaqartippaa piffissami ag-
gersumi Peqqinnissakkut
Aqutsinerup piorsarneqaq-
qinnissaa. Tamanna pissaaq
allaffissornerup saniatigut
sullissinerup tungaatigut a-
qutsinerup sakkortusarne-
qarneratigut.
Siumut isumaqarpoq Peq-
qinnissakkut sullissineq ta-
mani assigiinnerusumik i-
ngerlanneqartariaqartoq nu-
naqarfinnilu sullissineq suli
pitsanngorsaaffigineqartari-
aqartoq.
Inuit tuaviornartumik kat-
sorsartarialimmik ajoqute-
qartut utaqqisinneqaratik su-
liarneqartariaqarput. Utaq-
qisinnaasunik suliaritinnis-
sami agguaqatigiissillugu
* qammatini 12-ini utaqqiso-
qarsinnaavoq, sivisunerpaa-
mitli qaammatini 24*ni u-
qqisoqartariaqarluni.
Katsorsaunerit pitsaasu-
tik nunatsinni ingerlan-
'’neqarsinnaapput nunatsinni
Ineriartortinneqarsinnaallu-
Siutileritittarnerup nu-
tik.

. ■ : ■:
natsinnut nuunneqarneranut
tulliullugu tarnikkut nappar-
. „ .. ..' 'i siraasut pinerluuteqan-
ngitsut tamakkiisumik mi-
tikinneqartarnissat piuroa-
sttasariaqarpoq, aammal« pi-
sariaqartitsisut akcqanngit-
sumik illoqarfiliaanneqar- ' |i
nissaat pcriarfissaqartittari- f]
uqurlimi tlaquttamulu ila-
qftssappata aamma taakkua
eqcjursaatigereerlugit!
^p.Atassut-ip napparsimasu-r
nik sullissinerup saniatigut -
| napparnaveersaartitsineq pj-
ngaarluinnartutut isigaa. Tas-1
sani pingaarluinnarpoq uagnt.
nammineq peqataan'
.A^anninnertut ippoq, ilingi«;
inuit peqataaffigineqanngik-,
kuni nerlersorheqaraniiu uu-
, maannarsinaanngilaq.
-"flaalakkersuisut ataanni inis-
tanngitsumik
rftmmi siuiérsufso-j
stssaa, Peqqinnissami si-
ersuisoqaleqqittariaqarpoq
sqqinnissamik napparsima-
funillu isumaginninnermik
nakkutilliisussanik.
wmåmsm
tamakkiisumik
natsinni katsorsarneqarsin-
. _ naalertariaqarpul. Nunatsin-
ni misissuutitigut suli nam-
«®8S88sa888RB88S8f8»3SsaaS888»S88fi».WB88S!S^^^®;8 ♦ - . . . . '
miSlS.
"Suumik saaneq pitarlugu mi-
»jssuisinnaasumik CT-scan-
nerimik pisaartoqartariaqar-
V Siumup isumaginiarpaa u-
iitioq 2000 tikitsinnagu Peq-
qinnissaqarfiup illuutaasa
tamarmik ullutsinnut na-
leqquttumik iluarsineqarsi-
r ^^^manissaat. Kigutitigut sul-
m ^■^■Mnneqarneq nunatsinni assi-
saarnerusumik ingerlan-
tariaqarpoq, kiisalu i-
►imasut utoqqaallu sul-
' ' linneqartarnerat qulakkeer-
f 'j/ffeqartariaqarpoq.
* Imigassartunngitsoorsin-
5 naajunnaarnermik nappaate-
qarneq piaartumik nunatsin-
ni katsorsarneqarsinnaaler-
tariaqarpoq, Siumullu isu-
inaqarpoq annilaarnartunik
pisoqartillugu tarnikkut pis-
sutsinik ilisimasalinnit iktorl
semeqarsinnaaneq annertu-
sameqartariaqartoq.