Atuagagdliutit - 01.02.1996, Page 10

10
Nr. 9-1996
GRØNLANDSPOSTEN
- Uattut ukioqalerluni politikki
inuuniutitut naleqqutinngilaq
Timersortartoq, atuartitsisoq politikerilu, Daniel Skifte sisamanngorpat februarip aallaqqaataani
60-iliissaaq
NUUK(KK) - Naalakkersui-
sut utoqqaanersaat, ani-ngaa-
saqarnermut ineqarnermullu
naalakkersuisoq, naalakker-
suisunut siulittaasup tullia
Daniel Skifte, Atassut, sisa-
manngorpat februarip aallaq-
qaataani 60-iliissaaq.
Daniel Skifte ukioqqortu-
sereeraluarluni inatsisartuni-
innerani ukioq suli naam-
matsinngilaq, kisiannili aam-
ma iluaqutissartaqarpoq.
- Uattut ukioqalerluni poli-
tikki inuussutissarsiutigissal-
lugu naleqqutinngilaq, Dani-
el Skifte AG-mut oqarpoq.
Politikkikkulli anguniaga-
qamera piffissap qinigaaffia-
ta, 1999-imi upernaakkut
naasussap tungaannaanut i-
ngerlasussaavoq. Taamanik-
kussamut partii Atassut sa-
pinngisamik inatsisartuni i-
natsisiliornermut malunniul-
luarniartussaavoq, kisiannili
Daniel Skifte 1999-imi 63-
ilereerluni pisinnaasani ta-
makkerlugu uteqqinniarluni
qineqqusaaqqikkusunngilaq.
- 59-ileereerluni inatsisar-
tunut qinigaalluni kiffaan-
ngissuseqalernarpoq, Daniel
Skifte oqarpoq. Partiip Atas-
sutip uangalu nammineerlu-
nga anguniakkavut allanngu-
tsaaliussallugit ajutoorutigi-
navianngilakka, aammalu qi-
nersisartut pileritsatsinniar-
lugit aaqqiissutissanik qal-
liinnarsiortunik aaqqiiniar-
nissamut ussernartorsiulerta-
riaqanngilanga.
Meeraanermini
Maniitsumiippoq
Daniel Skifte 1995-imi uper-
naakkut Atassutip Siumullu
suleqatigiinnissamut isuma-
qatigiissutaat aqqanilinnik
immikkoortortalik atsiun-
nginnerani naalakkersuisu-
nullu ilaasortatut naalakker-
suisunullu siulittaasup tullia-
tut issiavimmut inginngin-
nermini aqqussuaq sivisooq
atorsimavaa.
Daniel Skifte aallaqqaam-
mulli atugarliorsimavoq. A-
ngunni piniartorsuaq, Daniel
Skifte 1935-imi aasakkut e-
qalunniarluni tallimigut ma-
juartoorluni toqummat ataa-
taqarani inuusimavoq. Atam-
miup kujataani aniserfigisa-
minit qaannamik Maniitsu-
mut nakorsiarsimavoq, uki-
ullu affaa qaangiutiinnartoq
Tamgu suli inunngunngitsoq
toqulluni. Taamaammat i-
nunngorami angumminut a-
tsiunneqarnera pissusissa-
misuuginnarsimavoq.
- Ataataga piniartorsuusi-
mavoq nammineq umiaqar-
luni ikummatissanillu assar-
tuummik umiaaraqarluni,
aammalu qilalukkanik qer-
nertanik qaqortanillu, puisi-
nik pisaqamasorsuunera eqa-
lunnillu tarajorterisamera tu-
sakulasarpara.
- Ataataqarnanga perori-
artomera soorunami meeraa-
ninnut sunniuteqarpoq.
Angerlarsimaffitsinni atorto-
rissaarutitigut pisoorsuun-
ngilagut, asanninnermillu pe-
roriartortinneqarama toqqis-
sisimasorujussuullunga mee-
raavunga. Qatanngutigiit ar-
fineq marluuvugut, anaana-
galu ilaqutariiusugut ataatsi-
moortinniarluta eqqiaasutut
sulisariaqarsimavoq. Qatan-
ngutikka angajulliit, Vittus
aamma Jakob angerlarsimaf-
fitsinni ataatatut paarlatsin-
ngorput, ilaqutariiusugullu a-
taqatigiilluartuuvugut. Ajo-
raluartumik Maniitsoq orni-
kulavallaarunnaaraluarlugu
suli ataqatigiilluarpugut.
AG: - Meeraaninni atorsi-
masatit inersimasunngornin-
nut qanoq sunniuteqarpat?
Daniel Skifte: - Meeraa-
gallarama qanorluunniit ajor-
nartigigaluarpat immitsinnut
akisussaaffigaluta ingerlanis-
sarput ilinniiarpara. Isuma
taanna peqqinnartuuvoq. Ta-
matuma saniatigut sanngii-
tsut tapersersorsinnanissaat
misigiffigaara, sulilu taman-
na ilinniarfigilluarsinnaavar-
put. Ataatama qanigisarillu-
innarsimasaasa ilaqutariit
Heilmann-ikkut pisaminnik
tunisarpaatigut, taamaam-
mallu ajorsarneq ajorpugut.
- Taamani inuuniarnikkut
atugassarititaasut pisuussu-
tillu allat, ullumikkut atuk-
katsinnit allaaneroqisut atu-
garaavut. Qanga ullut nuan-
nersut uterfigeqqikkusullugit
oqameq ajorpunga. Piffissaq
ingerlavoq, aammalu 1930-
ikkut 1990-ikkullu imminnut
assersuutissallugit naaper-
tuutinngilaq. Ullulli qaangiu-
tereersut uniinnarfiginagit
misilittagariikkavut ullutsin-
nut ingerlateqqinniartaria-
qarpagut.
Nuummi inuusuttuuvoq
Maniitsumi ilinniartitsisoris-
saarpugut, taakkulu ilagaat
Lars Møller, Frederik Heil-
mann, Kaaleerannguaq Heil-
mann ajoqitoqarlu Klaus
Biilmann, taakkulu atuarfik
taassumalu suliaat soqutigi-
narsartarpaat. Ukiut ingerla-
nerini atuartut marlussuit
Nuummi ilinniaqqittussatut
toqqartorneqarput, taakkun-
unngalu uanga ilaavunga.
AG: - 14-iinnamik ukio-
qarlutit Maniitsumi ilaqut-
tatit qimallugit Nuummut ef-
terskolimut nuukkavit qanoq
ippa ?
Daniel Skifte: - Siomatigut
Maniitsoq qimanngisaannar-
para, taamaammallu Nuum-
mut nuukkama inuuneq al-
lanngoqaaq. Juullisioriarluta
poorskisioriarluta angerlar-
sinnaannginnatta ukioq ili-
vitsoq utaqqisariaqartarpu-
gut. Pissutsillu taamaannerat
akueriinnarpagut.
- Ullumikkut ilinniartut
juullisioriarlutik poorskisio-
riarlutillu timmisartumik a-
ngerlarsinnaasarmata taama-
ni pissutsit allarujussuupput.
Kisiannili ukiorsuaq ilivitsoq
Nuummiissinnarluni anger-
laraanni nuannertaqaaq, ua-
ngalu Maniitsumi ilaquttan-
nit ikinngutinnillu tikilluaq-
qulluarneqartaqaanga.
AG: - 14-inik ukioqarlutit
Nuummut pigavit misigisarni
suna maluginerpaaviuk?
Daniel Skifte: - Atuaqati-
giilluta ataqatigiittorujussuu-
vugut, tamattami assigiinnik
atugaqarpugut. Illoqarfinnit
assigiinngitsuneersuuvugut
aammalu inuusuttut Kalaallit
Nunaannit tamaneersut naa-
pillugit ilinniarfioqaaq. In-
nuusuttut takornartaalluin-
nartut ikinngutigilerpakka,
taamaanneralu inuunerma
allanngorujussuarnerata mi-
sigineranut sakkukillisaataa-
voq.
- Aallussilluarsinnaanis-
sarput ilinniarparput, sak-
kortuunillu piumasaqarfigi-
neqartarpugut. Realskoler-
nitsinni suliassarpassuaqar-
tarpugut: Anartarfiit Qaqor-
tup eqqaanut ammukaallugit
imaariartortarpagut, ilinniar-
titsisut qisussiuullugillu i-
mertartuuttarpagut ullaak-
kullu arfineq pingasunut ilin-
niartitsinerup aallartinnerani
ini atuarfiusoq kialaarnias-
sammat kissarsuutit kukut-
tarlugit. Isak Heilmann-ilu,
massakkut Nuummi ilinniar-
nertuunngorniarfimmi rekto-
riusoq marluulluta arlaleriar-
luta suut tamaasa angumeri-
niarlugit ullaakkut tallimat
qeqqanut makittarpugut.
- Taama atugaqarpugut,
suliarisagullu kaasarfimmi-
ussarsissutigilaartarpagut.
Akissarsiagut atorlugit ti-
mersornermut atortussatsin-
nik, soorlu arsaatinik sisoraa-
tinillu Danmarkimut Norge-
mulluunniit allatsitanik pisi-
sinnaasarpugut. Aamma aa-
sakkut akissarsiortarpugut:
Aalisartarpugut saarullinnil-
lu tarajorterisarluta.
- Suliassaqartaruartarpu-
gut, kollegiamilu najugaqar-
nitsinni killilersugaaqaagut.
Unnukkut aqqusinerni anga-
laaqqusaanngilagut, qulingi-
luanullu kollegiamut anger-
lareersimasussaalluta, un-
nukkullu aqqanemut qulliit
qamiterneqartarput. Atuaq-
qissagutta siniffitsinni qaam-
martartulerluta atuartariaqar-
tarpugut.
»Det Bedste«
AG: - Ilinniartitsisut ilissin-
nut sunniinerusimasunik ila-
qarpat?
Daniel Skifte: - Augo Lyn-
ge, Nikolaj Rosing aamma
Peter K. S. Heilmann ilinni-
artitsisuni ataqqisaraakka.
Ilinniartitsinerat politikki-
millu ingerlataqamerat tama-
tuma eqqarsaatigaakka, taak-
kumi Kalaallit Nunaata ineri-
artornerani pingaarutilinnut
sunneeqataapput.
- Sinerissameersugut qal-
lunaatut ilisimasalissuun-
ngilagut, atuagassalli eqqia-
suilluinnarfigisariaqakkagut
angusarissaarniarluta aallul-
luarpagut. Nikolaj Rosing
uatsinnut oqartarpoq: - Ilin-
niaqqinniarussi qallunaatut
ilinniartariaqarpusi, taa-
maammallu sapinngisamik
qallunaatut atuakkanik atu-
artamiaritsi.
- Quppersagaq »Det Bed-
ste« 1952-imi aasakkut pi-
sartagarilerpara, quppersa-
garlu siulleq 1952-imi maji-
mi umiarsuakkut pissarsia-
raara. »Det Bedste« taanna
aallaqqaaterpiaanit naggater-
piaanut atuarpara. Kingusin-
nerusukkullu paasivara »Det
Bedste«-mi allaaserisat ilar-
passui 1950-ikkut ingerlane-
rini amerikarmiut isumaan-
nik isumaqatissarsiorfiinna-
viusut.
- Realskolemerma nalaani
timersorneq ilungersuullugu
aallutilerpara. Sunngiffitsin-
ni sammisaqarluartarpugut,
taamanilu timersoqatigiiffik
GSS timersornermik isik-
kamillu arsaannermik aallus-
saqartitsilluartarpoq. Ukiuk-
kut sisorartarpugut, sungiu-
saasorpullu Lars Svendsen
timersuummik tassannga aal-
lussiinnarnissannut soquti-
ginnilerninnut sunniuteqarlu-
arpoq. Kalaallit Nunaanni
Timersoqatigiiffiit Kattuffiat
1953-imi pilersinneqarpoq,
tamatumalu kingunitsian-
ngua sisoraatinik nuna ta-
makkerlugu pissartanngorni-
unnerit siullersaat ingerlan-
neqarluni. Sisoraatinik u-
namminerit soqutiginninner-
ulersitsipput, piffissamilu
tassani Kalaallit Nunaanni
pissartanngorpunga.
- Ranum sumiippa?
- Nuummi ukiuni marlunni
efterskolimeereerama ukiuni
sisamani realskolimiippu-
nga. Misilitsereeratta uanga
Adolf Abelsen-ilu marluullu-
ta ilinniaqqikkiartorluta Dan-
markimut avalatsinneqarpu-
gut. 1956-imi aasakkut Kø-
benhavnimut pigatta Kalaal-
lit Nunaannut Ministeriaqar-
fimmut majuarpugut. Tassa-
nilu kalerrinneqarpugut Ra-
num-imi ilinniartitsisussatut
ilinniassasugut.
- Ranum! Taanna sumiip-
pa? Pilluta pilluta paasivar-
put Jylland-imiittoq. Ranum
illoqarfeerannguuvoq semi-
naria kaajallallugu sanaartor-
figineqarsimasoq, tassaniin-
nerpullu nuanneqaaq. Kolle-
giaqanngilaq, ilinniartitsisus-
satullu ilinniartut 450-it mis-
saanniittut illoqarfimmi in-
nuttaasunit ininik attartortar-
put. Uanga najugaqarfigisak-
ka marluupput, tassaappullu
Maren Hansen aamma Thyra
Sørensen, taamanikkullu ul-
lut nuannersutut eqqaasar-
pakka.
AG: - 1961-imii 25-inik u-
kioqarlutit ilinniartitsisutut
misilitsinnissavit tungaanut
inuunerpit mgerlanissaa al-
lat aalajangiijfigisarsima-
vaa?
Daniel Skifte: - 1950-ik-
kunni akerliunissarput pi-
ngaartippallaanngilarput. Al-
lat uagut pilluta aalajangii-
sarnerat naammagiinnartar-
parput. Ataatatsitut aalisar-
tussanngikkutta piniartuus-
sanngikkuttalu periarfissat
ikittuararsuupput. Ullumik-
kut inuusuttut periarfissanik
ulikkaarput, kisianni taamani
atukkagut taamaapput, ar-
laannattaluunniillu pissutsit
taamaannerat apeqqusertan-
ngilaat. Kalaallit Nunaanni
ilinniartitsisut amigaataam-
mata ilinniartitsisunngomis-
samut periarfissaqaleratta a-
kuersipallappugut. Ullumik-
kut - qujanartumik - ilinniar-
fissat assigiinngitsorpassuar-
nik ilinniagaqamissamut pe-
riarfissaqarput.
Allanertaalluni
AG: - 1990-ikkut ingerlane-
ranni Danmarkimi takor-
nartat oqallisaasorujussuup-
put, kisianni 1950-ikkunni
Danmarkimi allanertaalluni
qanoq ippa?
Daniel Skifte: - Uanga qu-
janartumik timersortarnera
peqqutigalugu Ranum-imi i-
nuiaqatigiinnguanut akuleru-
tipallappunga. Ranum-imut
pigama Kalaallit Nunaanni
pissartaareerpunga, kingu-
sinnerusukkullu Danmarki-
missaaq pissartanngorpunga.
Sisorarneq Danmarkimi aal-
lunneqarpallaanngikkaluaq
sisoraatinik Danmarkimi pis-
sartatut Ranum-imi ilisima-
neqalerpunga. Timersortar-
tutut nuannarineqaleriataar-
punga, aammami illoqarfiup
isikkamik arsaattartuinut pe-
qataagama. Ileqqutoqqat u-
niffigiinnarnagit illoqarfim-
mi pisunut akulerunnissaq
pingaartorujussuuvoq. Tassa
1950-ikkunniugaluarpat
1990-ikkunniugaluarpallu-
unniit.
AG: - 1960-ikkunni ilinni-
artitsisussaaleqineq annertu-
galuaqisoq 1961-imi ilinni-
artitsisutut misilitsikkavit er-
nerlutit Kalaallit Nunaannut
utinngilatit?
Daniel Skifte: - Ilinniarti-
tsisunngorlaajullunga ukiua-
lunnguani Danmarkimeeq-
qinnissannik aalajangernin-
nut marlunnik peqquteqar-
punga.
- Sisoraatinik Danmarkimi
nunarsuarmilu pissasrtan-
ngorniunnernut peqataavu-
nga, taamatullu timersorneq
soqutigisarilluarlugu. 1960-
ikkut aallartinneranni Ka-
laallit Nunaannut utissaguma
timersuutinik aallutaqarnera
unitsittariaqarpara, taamani-
mi Kalaallit Nunaanni sungi-
usamissamut periarfissat an-
nikitsuararsuummata.
- Taamani maleruagassat
naapertorlugit kalaallit inuu-
suttut ukiuni qulini Dan-
markimiissimagaangamik
tikisitatut naatsorsuutigine-
qalertarput. Sumi inunngor-
simaneq apeqqutaalluni akis-
sarsiaqartitsinermi assigiinn-
gisitsineq akerlerigakku uki-
uni qulini Danmarkimiinni-
arlunga aalajangerpunga.
Qallunaatut ilinniartitaasi-
mallunga kalaallisut oqalut-
tuuvunga, taamaammallu
Kalaallit Nunaanni ilinniar-
titsisunit qallunaanit akissar-
sarsiakkinnerunissara ilua-
rinngilara.
Trongård-imut
- Københavnimut qanittumi-
ikkusullunga Lyngby-Taar-
bæk-imi ilinniartitsisutut a-
torfininniarlunga qinnuteqar-
punga. Taamani skoleinspek-
tøriusoq Thormod Thomsen
timersornermik soqutigisa-
qarluartuuvoq, ilaatigullu
Dansk Hockey Union-imi
siulittaasuulluni. Taamaam-
mallu Danmarkimi sisorar-
nermik pissartaasimallunga
qinnuteqqaatinnut ilanngul-
lugu allakkakku ajoqutigin-
ngilara. 1957, 1959, 1961,
1963 aamma 1965 pissartan-
ngorfigaakka.
- Nuup Lyngby-Taarbæk
illoqarfittut ikinngutigilin-
ngikkallarmaguli Trongår-
den-imi atorfinippunga.
AG: - Taamani Køben-
havnip ilaani atuartuaqqat
Jylland-imi seminariami ilin-
niarsimaannarani aammat-
taaq Kalaallit Nunaanneer-
sumik ilinniartitsisoqaler-
nertik qanorigaat?
Daniel Skifte: - Soorunami
kulturikkut aporaanneq misi-
ginarpoq, aammattaaq oqaat-
sit tungaasigut, kisianni a-
ngajoqqaat suleqatigilluaqig-
akkit atuartitsissutinni pi-
ngaarnerni pingasuni, bio-
logimi, eqaarsaamermi ilusi-
lersuinermilu sullissilluarpu-
nga.
- Lyngby Idrætsforening-
imut timersorneq sammisara-
lugu aamma København Ski
Klub-imut sisorarneq sam-
misaralugu ernerlunga ilan-
nguppunga. Aamma erner-
lunga atuarfimmi ilinniarti-
tsisut marluk, Christian Skou
aamma Birgitte Wilbeck (ar-
nat assammik arsartartut su-
ngiusaasuata Ulrik Wilbeck-
ip arnaa) ilisarisimalerpakka.
Isumaqatigiillutalu oqaluuse-
raarput Lyngby-Taarbæk-imi
meeqqat inuusuttullu sunn-
giffimmi sammisassaqartin-
neqamerat amigartoq. Taa-
maammat 1965-imi Tron-
gård-imi timersoqatigiiffim-
mik pjlersitsivugut, emerlu-
talu qallunaat timersorner-
mik sammisassaqartitaane-
ranni pingaarutilittut inissisi-
malerluta.
Piginnaanngorsamissaq
pisariaqarpoq
Daniel Skifte 1966-imi
Nuummut uterami 30-inik
ukioqarpoq, kiisalu Semina-
rieskolimi Ilinniarfissuarmi-
lu eqaarsaamermik ilinniar-
titsisunngorluni.
- Kalaallit Nunaanni timer-
suutaasinnaasut tamarmik
aaqqissuuteqqittariaqartut
paasivara. Timersoqatigiiffiit
nalinginnaasumik tallimanik
arfinilinnilluunniit immik-
koortortaqarput, soorlu sisor-