Atuagagdliutit - 25.06.1996, Síða 9

Nr. 48 ■ 1996
9
Éa ap'ap'(/é/'a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Demokrati
sakkuginiarsiuk
Rektorip ilinniarnertuunngortunut nutarterneq
ujaqquaa
Soorlu aatsaat naammassinertik nalliussinialerunarlugu Ilinniarfissuup silataani ilinniar-
nertuunngortut champagnemik imminnut skålerput.
Nu må det være tid til en tår champagne. Sliddet er ovre, og eksamen er hjemme. (AG-foto)
NUUK(PM) - Nuummi Qeq-
qani Ilinniamertuunngorniar-
fimmi ilinniarnertuungorlaat
43-t seqinnarissuarmi tulluu-
simaarpaseqaat. Eqaarsaartar-
fitoqaq uppernarsaatinik tuni-
ussiviusoq ilaquttanik assuk-
kersorsimasunik ulikkaarpoq,
ilinniarnertunngorlaat sapin-
ngisamik angusaqarusullutik
ilungersomikut tulluusimaar-
lutik nalliuttorsioqataarusut-
tunik.
Ilungersomerallu kingune-
qarluarpoq. Ukioq mannalu
karakterit tamanna uppemar-
sarpaat. Rektor Isak Heil-
mann-ip soorlu oqalugiamer-
mini oqaatigigaa, ilinniamer-
tuunngortut 10 procentiisa
missaat agguaqatigiissillugu
10 qaangersimagaat.
- Nuanneqaaq paasillugu i-
linniartut piginnaanillit ullu-
innami ilungersorlutik inger-
latsilluarsimasut. Angusat e-
qiasuinnerup, sulilluarnerup
piginnaanerillu kinguneraat.
Isumaqarpunga ukioq manna
naammassisut tamaasa ataat-
simut nersualaassallugit pis-
sutissaqartoq, ilinniarnertun-
ngorniarfimmi rektor Isak
Heilmann oqarpoq.
Atomimik qaartitsisar-
nernut akerliuneq
Atuamerinnaq aallunneqarsi-
manani aammali inuiaqatigiit
avataanni pisunik malinnaa-
nerup takutippaa, ilinniartut
ukiarmi franskit Merassuarmi
Mororoa-mik atomimik qaar-
titsaqattaamerat akerliussutsi-
mik takutitsiffigimmassuk.
- Isumaga malillugu allan-
ngortiteriniartutut pissuseqa-
laameq kanngunanngilaq, ta-
mannali demokrati sakkuga-
lugu anguniartariaqarpoq,
rektor Isak Heilmann oqar-
poq. - Taamaattumik nuan-
naarutigaarput ukiarmi fran-
skit atomimik qaartitsisaqat-
taamerannut akerliunersi ta-
kutikkassiuk, soorlu nunarsu-
armiut tamarmik akerliusut.
Taamaaliomissigut Nunarsu-
atta mingitsinneqannginnis-
saanut pinngortitallu eqqilui-
tuuinnartinnissaanik oqariar-
tuuteqartunut tapersiinersi ta-
kutipparsi. Franskit Parisip
aqqusinersuini ingerlaartut
qanoq isummemersi iliomer-
silug tusarunanngilaat, kisian-
ni atuarfissinni isummamik
pingaartumik maligassiuisu-
tut tunngaviliivusi. Neriuppu-
nga isummat upperisasi iller-
sorusutasilu nukersomeq a-
tomagu oqaatsisili tunngavi-
lersuutit atorlugit illersortu-
artarumaarisi. Pinngortitamik
illersuiniartut peqatigiiffii a-
peqqutinut pineqartutut ittu-
nut suleqatigissallugit naleq-
qulluartuupput.
Nutarterneq pitsaavoq
Rektor Isak Heilmann-ip ilin-
niarnertuunngortunut erseq-
qissarpaa nuatertemermut er-
sissuteqassanngitsut.
- Inuiannik allanik tikitto-
qartillugu timikkut tamikkul-
lu akulersuunneqatamera ilu-
aqutaavoq. Inuit nalinginnaa-
sumik inuiannut allanut aku-
lersuunnissaq akaarigajun-
ngilaat. Soorunami inuiaat a-
kulersugaanatik ataqatigiillu-
artut ilaasortaaffigissallugit
toqqissisimanassaaq. Kisian-
ni inuiaassutsimik pingaartit-
sivallaarneq nuanninngitsu-
nik nassataqarsinnaavoq, al-
laat akersuunnermik piginnit-
tuujumanermillu nassaqartar-
lutik. Uagut Kalaallit Nunat-
sinni inuiattut immikkooru-
tigut eriagisagut pigiinnas-
saqqaarpagut. Pissutsilli al-
lanngoriartorput. Allanngor-
tariaqarpullu. Immikkoorutit
allanut inussiarnisaarnikkut
sakkortusameqartarput akue-
riuminarnerulertarlutillu. Ilis-
si inuuffigisassi killingat a-
vammut annertusiartorpoq.
Akaareqatigiinneq aamma
immikkoorutinik akaarinnin-
neq Malene Andersen-ip
aamma Naja Bianco-p ilinni-
amertuunngortut sinnerlugit
oqalugiamerminni eqqartor-
paat.
Akaareqatigeerusuppugut
- Isumaqarunaraluarpusi taar-
neq kalaallisut oqalussasoq,
qaamanerlu qallunaatut. Kisi-
anni ullumi taamaanngilaq,
Naja Bianco-p oqalugiaanni
aallamerpaa. - Ullumikkutul-
lumi oqaatsivut aamma eqqu-
meeqaat. Alliartomitsinni ta-
manna eqqarsaatigilluarneq
ajorparput, namminerli ine-
rikkiartomitsinni oqaatsivut
pingaaruteqaleriartuinnar-
simapput.
Ilavut qallunaatuinnaq o-
qaaseqarlutik perorsameqars-
imapput, taamanimi nunatta
siunissaanut pingaaruteqar-
nerusimammat, ilinniartitaa-
nerit eqqarsaatigalugit.
- Ineriartornerli maanna
mimissimavoq. Kalaalit o-
qaasii pingaarninngorsimap-
put. Tamanna paasineqassan-
ngilaq qallunaat oqaasii ka-
laallit oqaasiisa qanga pine-
qarnerattut pineqassasut. A-
kaareqatigiikkumalluta oqaat-
sit taakku arlariit ataatsimut
pigisariaqarpagut. Oqaatsiti-
gut akaareqatigiinneq kisiat
pinnagut, inooqatigiinnitsin-
nili akaareqatigiinneq aam-
ma.
Takussutissaliisoqarpoq
Naja Bianco-p aamma Male-
ne Andersen-ip oqalugiamitik
naggaserlugit ilinniartitsisut
qutsavigaat, soorlumi oqartut
ilinniartitsisut ilinniartullu
ukiuni pingasuni suleqatigiin-
nerat tunngavigalugu avata-
ngiisinut akuersaaginnarun-
naamermik nassataqartoq.
- Tamanut qujanaq. Soraa-
rummeemermi uppernarsaatit
ullumikkut tigunerini kiffaan-
ngissuseqalemissatsinnut pe-
qataasimavusi. Nunarsuarmut
aallarsinnaanermut kiffaan-
ngissuseq. Aalajangersinnaa-
nermut kiffaanngissuseq.
Ukioq manna aamma Nuna
Fonden - aningaasaateqarfik -
ilinniartunut karakteriginner-
paanut pingasunut tunniussa-
qarpoq. 11-ertoq Jesper
Brieghel 10.000 kroninnap-
poq, Jacob Nitter Sørensen,
5.000 kroninnappoq aggua-
qatigiissillugut 10,7 kiisalu
Kunuk Holm 3.000 kronin-
nappoq agguaqatigiissilugu
10,3-rami.
Ilinniamerup nalaani assi-
giimmik tamakkiisumik peri-
arfissaqartoqanngilaq. Uu-
ngersortoqartarpoq assigiin-
ngitsunik akomuteqartaralu-
arlutik tunniutiinnartanngit-
sunik. Malina Pjetturson assi-
giinngitsunik atukkamigut
aporfissaqartarsimagaluarluni
angusarissaamini peqqutiga-
lugu akuakkamik tunissute-
qarfigineqarpoq. Malene An-
dersen atuakkamittaaq tunis-
suteqarfigineqarpoq, ilaarun-
nartumik qiimassuseqarami,
atuaqatiminullu akaareqati-
giinnermik inooqatillammaa-
nermigullu maligassiuinermi-
nut, kiisalu Naja Kærsgaard
Andersen atuanngitsuunngi-
saannarluni 96 procent angu-
simanera nersualaarummik
aamma takusassinneqarluni.
Allagartartaarnermik kingorna ilinniarnertuunngortut 43-it Namminersornerullutik Oqartussat silataani inuusaliaq »Kaassassuk« kaavippaat.
43 glade unge mennesker, der kan se frem til en sommer uden lektier, danser traditionen tro omkring figuren »Kassassuk« udenfor Hjemmestyrets administration. (AG-foto)