Atuagagdliutit - 11.07.1996, Blaðsíða 9

Nr. 53 • 1996
9
yrftgajpapse/é/'a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Østre Anlæg-imi perusuersartar-
fiit tunuanni 36-nik ukiulik
Kamelia Blanco ullaakkut 6. juli
1995 toqutaasimasoq nassaarine-
qarpoq. Ukioq ataaseq qaangiut-
toq toqutsisoq politiit suli nassaa-
rinngilaat, naak unnuaq taanna
inuit arlallit tassani eqqaanilu
takuneqarsimagaluartut.
På stien bag toilettet i Østre
Anlæg blev den 36-årige Kamelia
Bianco fundet myrdet om morge-
nen onsdag den 6. juli 1995. Et år
senere har politiet endnu ikke fun-
det morderen, selv om der blev set
en række mennesker i og omkring
anlægget i løbet af mordnatten.
Misissuinerit tamarmik
inemeqanngitsoorput
Aalborg-imi politiit Østerbro-mi eqqaanilu misissuinerminni pasillerneq
aalakoornerlu pissutigalugit paasisaqanngitsoorput
AALBORG(KK) - 36-inik
ukiullip Kamelia Bianco-p,
Ammassalimmeersup inuar-
tarineqamera pillugu politiit
misissuinerminni Østerbro-
mi inuit sakkortuumik inuu-
nillit angusimavaat, tamaani-
lu misissuinerminni innuttaa-
sunut allanut naleqqiullugu
inussiarnersunik naapitaqar-
pallaanngillat, pingaartumik
toqutsineq ilungersunartoq
pineqarmat.
Pingasunngomerup 5. juni
1995-ip kingoma politiit paa-
siniaanermi iluaqutaasinnaa-
sunik nassaarput, ullumili to-
qutsinermit ukioq ataaseq
qaangiuttoq nassuerput Aal-
borg-ip ilaani pineqartumi
misissuinerminni pasillerneq
aalakoornerlu pissutigalugit
paasisaqarsinnaanatik.
Aalborgimi politiit katillu-
git 2700-t sinnerlugit amerlas-
susilinnik killisiuipput, imer-
niartarfimmiissimasut, taxar-
tartut aammalu Østerbro-p
Øster Anlæg-ilu aqqusaarlugu
ingerlasimasut ilanngullugit.
Sakkortuumik
inuuneqarput
Najugaqarfimmi pineqartumi
inuit sakkortuumik inuune-
qarput.
Politiit paasiniaanerminni
akuttungitsumik inuit Kamel-
ia Bianco-p toqutaanerata na-
laani susimanerlutik sianigi-
saqanngitsut naammattoortar-
paat.
Killisiukkallu ilaat politii-
nut pasillerajuttuupput. A-
merlanerilli aalakoorpallaar-
simallutik avatangiisiminnik
maluginiagaqarsimanngillat.
Toqutsinermut tunngaviu-
soq politiit ilisimanngilaat.
Kamelia Bianco-p kingul-
lermik Østerbro-mi Fjordkro-
en-imi nal. 02.20 takuneqar-
nermi kingorna toqutsisuni
aqqusinermi naapissimasin-
naavaa.
Taamaammat toqutsineq
pillugu paasiniaaneq iluatsin-
ngitsoorpoq, politiillu nalu-
naarusianut 3.000-it missaan-
niittunut mapperpassuarnik
ilisivimmiittuuteqarput. Poli-
tiit nassuerutigaat toqutsineq
pillugu suliami, ukiumik a-
taatsimik pisoqaassusilimmi
nutaarluinnamik paasissutis-
sarsinngikkunik ingerlaqqis-
sinnaanatik.
Toqutaaffia
Kamelia Bianco Aalborg-imi
Østerbro-miittuni imerniar-
tarfinniittarpoq, minnerun-
ngitsumillu 1995-imi julip
aallartinnerani imigaatsiartar-
simalluni.
Kamelia Bianco unnuami
inuartarineqarfimmini Øster-
bro-mi imerniartarfinni,
Fjordkroen-imi aamma Ka-
nalcafeen-imi takuneqarami
aappaluttumik tujuuloqarpoq,
qasertumik takisuunik talita-
limmik kiateqarluni, qerner-
tunik attuumasunik kamaasia-
qarluni, qaqortunik alerseqar-
luni taartunillu qaamasunik
singilinnik ateraasaqarluni.
Siummigut talerperlikkut ive-
ruteqarpoq kalaallit sapa-
gaannik qalipaatilinnik sapa-
gartalimmik nivingasumillu
meqqortalimmik.
Nal. 02.20 Fjordkroen-imit
anigami minutsit qulit qaa-
ngiuttut ungasinngitsumi
Løkkegade-p sangusariaani
takuneqarsimavoq. Tassan-
ngaanniilli nal. 06.30 Østre
Anlæg-imi, tassa imemiartar-
fimmit kilometeri inorlugu
ungasissusilimmi inuiartari-
neqarsimalluni nassaarineqar-
nissami tungaanut aqqusaar-
simasai nalornisigineqarput.
Amap qimmiminik aneerus-
sisup tasersuup sinaani per-
usuersartarfiit tunuanni aqqu-
sinermiittoq nassaaraa.
Kamelia Bianco nassaari-
neqarfigisamini inuiartarine-
qarsimavoq, toqutsisullu or-
pikkanut toqqorniarsiman-
ngilaa. Kamelia Bianco qu-
ngatsimigut savimmik kapi-
neqarluni toqunneqarsima-
voq.
Taskia qernertoq timaata
sanianiippoq, imai siaruarsi-
mallutik, aningaasiviali pe-
qanngilaq. Taamani politiit i-
sumaqarput tillinniamit saas-
sunneqarsimassasoq, ullu-
mikkulli suna tunngaviusima-
nersoq aalajangiusimaneqan-
ngilaq.
Aalborg-imi politiit erner-
lutik inuit 30-it sulisilerpaat,
aqagukkullu Rigspolitichef-ip
angalasartuinit politeerpaaluit
ikiuutilerput. Østre Anlæg ta-
marmi matuneqarpoq, poli-
tiillu pinerluttumik nassaar-
sinnaanerminnut paasissutis-
sanik ujarlerlutik aallartipput.
Politiit qimmii nassaarfiu-
sumi ujarlertinneqarput, rets-
medicinerilu Århusimeersoq,
Markil Gregersen toqutsiner-
up nalaani susoqarsimanera-
nik paasiniaalerluni.
Savik immiaaqqallu
puukui qillertuusat
Sisamanngomermi juli arfer-
nani Falck-imit aqqartartut
pingasut toqutsinermi sak-
kuusimasumik ujaasitinneqa-
lerput.
Østre Anlæg-imi taseq a-
ngisuujuvoq itillunilu, aqqar-
tartullu tatsip sinaanit sakku-
mik miloriussiffiusinnaasoq
ujaasiffigilerpaat. Aqqartartut
tatsip naqqani peqqissaarus-
sillutik ujaasilerput. Imami
peqqissaartigaat allat imme-
raammik (terning) nassaarlu-
tik.
Aqqartartulli nalunaaquttap
akunnerini 18-ini ujaasereer-
lutik uniinnartariaqalerput.
Savik Kamelia Bianco-mik
toqutsissutaasimasoq nassaa-
rinngilaat. Allarpassuarnilli
nassaarput:puiaasarpassuit,
cykelikut, allagartakut, radiu -
savillu Danmarkip tiguangaa-
nerata nalaaneersuugunartoq.
Aammattaaq immiaaqqat
Ceres Royal-i puukuinik qil-
lertuusanik imaarneqanngit-
sunik pingasunik pomoblad-
inillu politiit toqutsiffiusumit
ungasinngitsumi nassaarput.
Kamelia Bianco-p toqutsisuni
immiaartoqatigisimaneraa
politiit apeqquserpaat, akissu-
tissarsinngillalli. Immiaaqqat
puukuini inussat ipaannik a-
torsinnaasunik nassaanngillat,
pornobladinili inussat ipaat
ersarilluinnartut inuttaat nas-
saarineqanngilaq.
Jyllandimiu
1995-imi julip ingerlanerani
politiit paasiniaanerminni kil-
lisiuinerminnilu annertuumi
pissarsiatik ataqatigiisippaat.
Marlunngomerup julip si-
samaata pingasunngomerullu
tallimaata akomanni unnuk-
kut unnuakkullu Kamelia Bi-
anco Fjordkroen-imiissima-
voq Kanalcafeen-imiissimal-
lunilu, taakkunanilu kalaaler-
passuit naapittarput. Sapaatip
akunnerata ingerlanerani un-
nuami inuarfiusumi imemi-
artarfinni pineqartuniissima-
sut kikkuusimanersut mas-
sakkut paasisimalerpaat.
Unnukkaa Fjordkroen-i-
miittut 20-it missaanniissi-
mapput. Kisiannili angut qal-
lunaaq angisooq nerinnattorlu
nal. 01.00 missaani Fjordkro-
en-imiissimasoq politiit ki-
naassusersinngilaat. Angut
190 centimeterinik angissuse-
qarpoq, 45-50-inik ukioqarlu-
ni, nerinnattuulluni tuinilu ti-
killugit kajuartunik nujaqar-
luni. Angut ersarivissumik
jyllandimiutut oqaluppoq. I-
merniartarfimmiissimasut su-
lisullu politiinut oqarput a-
ngut taanna kinaanersoq ilisi-
managu. Takkuttartunut i-
laanngimmat.
Angut jyllandimiu taanna
politiit nassaarinngitsoorpaat.
Puiaasarpaluttoq
Nal. 02.30 Kamelia Bianco
Fjordkroen-imit ungasinngit-
sumi Løkkegade-p sangusari-
aani takuneqarpoq, aammat-
taarlu takunnittut ilaata oqaa-
tigaa angut puussiamik pla-
stikkimik qaqortumik, puiaa-
sanik imaqarpaluttutut nipi-
limmik tigummiartoq takusi-
mallugu. Taassuma Kamelia
Bianco malissimasinnaavaa.
Angut takuneqartoq 30-it
missaanni ukioqarsorineqar-
poq, 170-180 centimeterit
missaanni angissuseqarluni,
tuattuunngikkuni timaa nali-
nginnaasumik sananeqaate-
qarluni, nujaalu qaavagut pu-
kusuanit naannerulaartun-
ngorlugit killungaallutik. Tu-
juuluaraa ipeqakujuppasip-
poq, cowboyjakkiata tungu-
jortup nungullarsimasup atsi-
paavi kangujartilaarsimapput
qaqortunillu arpaasinik skoo-
qarluni.
Angut taanna politiinut
saaffiginninngilaq.
Aamma politiit taxa qaqor-
toq, Mercedes-iugunartoq,
Fjordkroen-ip matunerata na-
laani Østerbro-mi uninngasi-
masoq nassaarinngitsoorpaat.
Politiit isumaqarput taxa taan-
na avannarpasinnerusumit
Aalborg-imut tikissimasoq.
Kamaattut
Taxartartut ilaat politiinut o-
qaluttuarpoq unnuap inuarfi-
usup ingerlanerani arnamik
kalaallimik ilaasoqarluni
Bonnesensgade-p Østerbro-
Hu sangusariaa sanioqqussi-
mallugu.
Sangusariaani inuit marluk
kamaallutik nikorfapput. I-
maassinnaavoq taakku tassaa-
sut angut puussiaatilik aam-
ma Kamelia Bianco. Angut
qallunaajuvoq amamit kalaal-
limit 160-170 centimerimik
angissusilimmit, tuinilu tikil-
lugit takissusilinnik nujalim-
mit niaqqumik anginerulluni.
Taxamut ilaasup angut ar-
narlu ilisarigunarlugit oqar-
poq. Taamaallaalli politiinut
ajornartorsiutaavoq taxartup
nalunaaqutaq qanoq ilinersoq
ilaasunilu sumut niunerlugu
eqqaamanngimmagu. Taa-
maammat amaq kalaleq taxa-
nut ilaasimasoq oqaloqatige-
rusukkaluarpaat, amarli taan-
na saaffiginninngilaq.
Kisianni kingusinnerusuk-
kut taxartoq alla politiinut
saaffiginnilluni oqaluttuaraa
qallunaaq kalaalerlu Bonne-
sensgade-p Østerbro-llu sa-
ngusariaani kamaattut takusi-
mallugit.
Østre Anlæg-imi inuit
Nal. 02.30 missaani cykeler-
tup amaq kalaaleq Østerbro
16-imut kasuttortoq takusi-
mavaa, taannalu Kamelia Bi-
anco-simasinnaavoq, imma-
qa...
Nal. 03.48 arnaq kalaaleq
Færø-kroen-ip saniliata isaa-
riaani sinittoq takuneqarsima-
voq. Amarli sinittoq taanna
kinaanersoq politiit paasin-
ngitsoorpaat, taamaammallu
Kamelia Bianco-simasinnaa-
nera ilisimanagu.
Nal. 04.00 inuit pingasut
nippaarillutik Østre Anlæg-
imi inuiarfiusumit ungasin-
ngitsumi Sjællandsgade-
kkortut takuneqarput. Amaq
kalaaleq 30-35-nik ukioqar-
sorineqarpoq, 160 centimete-
riulluni aammalu amermik
qernertumik kavaajaqarluni
taartunillu qarleqarluni. A-
ngutip aappaa kalaaliugunar-
poq, 40-45-nik ukioqarluni,
160 centimeteriulluni, naatsu-
nik qemertunik nujaqarluni
tuattuullunilu. Pingajorisaat
angutaavoq qallunaaq, 30-40-
nik ukioqarluni, 180-185 cen-
timeteriulluni inuuserissuul-
lunilu. Angut taanna cykeli-
nik kaamisarpoq, ilimanar-
porlu teqqialimmik nasaqar-
toq.
Nal. 04.00 angut qaamasu-
nik nujalik, 185-190 centime-
terinik angissusilik Østre An-
læg-imit Bonnesensgade-p
tungaanut arpattoq takuneqar-
poq.
Nal. 04.10 pigaartut marluk
angut 24-30-inik ukiulik, 160
centimeterinik angissusilik,
takilaartunik qaamasunillu
nujalik trillebørinik nillataar-
titsivimmik imalimmik kaas-
suarluni Østre Anlæg-ikkoor-
toq takuaat.
Nal. 04.40 amaq kalaaleq
Østerbro-mi Kjellerupsgade-
p eqqaani takuneqarpoq. Ka-
melia Bianco-simanngikkuni
kinaasimassava, politiit ape-
ripput, akineqanngillalli.
Nal. 05.30 angut Østre An-
læg-imit Samsøgade-p tu-
ngaanut arpattoq takuneqar-
poq.
Iperagaavoq
- Inuppaaluit pineqartut poli-
tiit apersorlugit tamakkersori-
vaat, angulli Bonnesensgade-
p Østerbro-llu sangusariaani
arnamik kalaallimik oqqassi-
soq kisiat tigusaraarput, Aal-
borg-imi chefkriminalinspek-
tør Preben Juel Hansen AG-
mut oqarpoq.
- Angut taanna politeeqar-
filiaanneqarluni suliami pisu-
usutut unnerluutigineqarpoq.
Unnerluutigisaanerali atomn-
naarsinneqarpoq. Angut ilisi-
mannittut ilaannit qulakkeer-
lugu ilisarineqarpoq, taassu-
mali unnuami inuiarfiusumi
Nonnesensgade-p Østerbro-
llu sangusariaani susimaner-
luni eqqaamanngilaa. Angut
taanna toqutsisuusimassasoq
ilimagigaluarparput, nammi-
nerli nassuinnngippat qulak-
keerisinnaanata. Amaq oqqa-
teqatigisaa kinaanersoq paa-
sineqanngilaq.
AG: - Pinerlunneq toqutsi-
nertut ilungersunartigisoq
pillugu inuit taama amerlati-
gisut politiinut saaffiginnin-
ngitsoortarnerat nalingin-
naasuua?
Preben Juel Hansen: - Naa-
mik, nalinginnaasumik inup-
passuit imerajuttut Østre
Anlæg-imiittarput, taakkulu
annertunerusumik ulloq un-
nuarlu kaajallallugu tassani
imertarput, Preben Juel Han-
sen oqarpoq. Taakku aviisinik
atuartarunanngillat, taam-
maammallu Aalborg Stiftti-
dende aqqutigalugu saaffigin-
nissutivut takusimassanagit.
- Østre Anlæg-ikkut arpat-
tut takuneqarsimasut kikkuu-
sinnaappulluunniit. Qasujaal-
lisarlutik arpattartuusinnaap-
put - toqutsisuusimasuusin-
naallutilluunniit. Inuit Østre
Anlæg-imiittartut issiavinni
issiasartut saaffigalugit taku-
simasaannik oqaluttuartinni-
araangatsigik ajomartorsiorfi-
gineq ajorpagut. Ikiuunniar-
tarput, annertunemsumilli iki-
orsinnaaneq ajorpaatigut ul-
lorsuaq aalakoorlutik tullia-
nik immiaaqqamik sumit pis-
sarsissanerlutik eqqarsaatigi-
nemsaramikku.
ASS./ FOTO: AG ARKIV