Atuagagdliutit - 19.06.1997, Blaðsíða 12

12
Nr. 46 • 1997
/tfag'ag'c/é/'a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Inatsisartut iluatsirmemsinnaapput
Inatsisartut upernaaq paatsiveqanngitsumik ataatsimiinnerata, ullut 14-it matuma siorna taamaatittup, sunniineri
qaangiutilerput
Atassummi isumanerluppasissut; saamerlernit Otto Storch,
(Knud Sørensen napparsimalermat sinniisutut upernaakkut
ataatsimiinneq tamaat ataatsimeeqataasoq) Peter
Ostermann aamma Jakob Sivertsen. Atassutikkormiut
naalakkersuisoqatiminnit Siumukkomiiunit arlaleriarlutik
nikanarsameqarput, naalakkersuisoqataarusullutilli
naammagittaannartarput.
Betænkelige miner i Atassut; fra venstre Otto Storch, (der
var indkladt til hele forårssamlingen som suppleant for den
sygemeldte Knud Sørensen,) Peter Ostermann og Jakob
Sivertsen. Atassut blev flere gange ydmyget af sin
koalitionspartner Siumut, men fandt sig trofast i kløene for
at bevare sin plads i landsstyret.
NUUK(KK) - Gorm den
Gamle-p qallunaat naalagaaf-
fiata innuttaasa affaat, tassa
amat, katersuummagit, ukiut
1.000-it qaangiummata 1915-
imi qinersisinnaanngorput.
Oqartoqassanngilaq demo-
krati naalakkersuinerlu ajor-
naatsuinnaanngitsut.
Nunatsinni ukiut 18-»iin-
naat« namminersorneruvu-
gut, namminersornerunerli
majip aallartinnerani inersi-
masutut imminullu akisus-
saassuseqartutut oqaatigine-
qarpoq.
Taassuma sioma 1. januar,
naalakkersuinikkut sulineq
immikkortinneqarpoq, tassa
pissaaneq, Inatsisartut, pis-
saanermik atortitsisut, Naa-
lakkersuisut, Nunatsinni atuu-
tsinneqalerlutik.
Aammali demokrati naa-
lakkersuinerlu piuminaapput.
Tamanna Inatsisartut uper-
naakkut ataatsimiinneranni,
ullut 14-it matuma sioma taa-
maatittumi, paatsiveqanngit-
sumi uppemarsineqarluarpoq.
Pisuni aalajangersimasuni
arlalinni eqqunngitsuliorto-
qarpoq - minnemnngitsunik
inatsisartut ataatsimiittarfian-
ni. Ataatsimiinnermi paatsi-
veqanngitsumi ileqqorine-
qartut Inatsisartut iluatsinne-
rusinnaarujussuugaluarpaat.
Upernaakkut ataatsimiin-
neq AG-p kingumut qiviar-
paa, mumisitsinermik aallar-
nemeqartoq, qaartartumeeri-
niamermik malitseqartoq, pi-
ngasunngornermilu 4. juni
ataatsimiinnemp naaffissaata
tungaanut nukinngussineru-
jussuarmik naggasemeqarlu-
ni.
Inatsisartut angusaat nali-
lerpagut marluinnamik siani-
lerlugit. Iluarinanngilaq, aal-
lartinnerilli tamarmik ajoma-
kusoortarput.
Tulliani iluatsitsinerunia-
risi.
Kinguartitsineq
Nunatsinni parlamentarisme
ajorluinnartumik aallarner-
neqarpoq, Inatsisartut mar-
lunngomermi 15. april ataat-
simiinnissartik aallamermas-
suk.
Danmarkimi aalajangerpa-
sissumik nipeqarluni oqarto-
qartarpoq: - Folketing quller-
saqanngilaq sanileqarnanilu.
Taamatuttaaq Nunatsinni
Inatsisartut pillugit oqartoqar-
sinnaasoqqartariaqarpoq.
Taamaattoq naalakkersui-
sut siulittaasuat Lars Emil Jo-
hansen ataatsimiinneq aallar-
tilivissoq ullunik 17-inik kin-
guartippaa - aallarterianngit-
sorluunniit.
Naalakkersuisut tamanut
saqqummiussami nassuiaap-
put Inatsisartut siulittaasuat
Knud Sørensen, Atassut, aqu-
tsisinnaanngitsoq. Kingumut
qiviarluni nassuiaatipalaaq
tunngavissaqanngilluinnar-
toq.
Upernaakkut ataatsimiin-
nemp kinguartinneqameranut
peqquterpiaavoq suleriaaseq
nutaaq, Inatsisartut nammin-
nerpiaq ukiakkut ataatsimiin-
nerminni akuerisaat. Peqqu-
taavortaaq oqaluuserisaq iser-
tuussaasoq, saqqummiunne-
qanngisaannartoq.
Ukiup affaata matuma si-
oma »inuuneq nuannerallar-
mat« inatsisartut ataatsimiin-
nissaanni siunnersuutit piffis-
saqarluartillugu ataatsimiin-
nerup aallartinnginnerani
nassiunneqartarput.
Suleriaaserli nutaaq malil-
lugu inatsisartunut ilaasortat
aamma naalakkersuisut siun-
nersuuteqarsinnaapput ataat-
simiinnemp nalaani.
Siunnersuut ajorisassaan-
ngilaq, inatsisartuni oqallin-
nemik uummarissitsisinnaa-
sut nutaanillu saqqummius-
siffiusinnaallutik. Suleriaa-
serli ajalusuussaaq siunner-
suutit tamarmik ataatsimiin-
nemp aallartereemerani aat-
saat saqqummiunneqarpata.
Upernaakkut ataatsimiin-
nissamut inatsisartunut ilaa-
sortat siunnersuutinik 61-inik
nassiussisimapput, pilersaam-
titut 15. april aallartinnginne-
rani qaammatinik arlalinnik
sioqqutsillutik.
Naalakkersuisulli tunnius-
siumaataarput ajalusoortitsil-
lutik. 15. april ataatsimiinnis-
samut ataasiinnarmik ilassuti-
tut aningaasaliissutissanik si-
unnersuuteqartoqarpoq. Sin-
neri ingerlaavartumik nassi-
unneqassallutik.
Naalakkersuisut ataatsimi-
innissamut oqaluuserisassa-
nik pingasunik ilimasaarip-
put, siunnersuutilli 13-it uter-
tissimavaat ataatsimiinneq
ajalusoorteqqunagu.
Oqaluuserisaq
isertuussaq
Taamaattumik naalakkersui-
sut imaluunnit inatsisartut
siulittaasuat Knud Sørensen
upernaakkut ataatsimiinnissa-
mik ajalusoortitsisutut pi-
suussuteqanngillat.
Peqqutaaginnarpoq iluamik
isumaqaraluarluni suleriaaseq
eqqarsaatigilluagaanngitsoq,
tunniussinissanulli nutaanik
tamalikaartunillu killiffissa-
Iersuinertalik.
Taamaakkaluaq naalakker-
suisut siulittaasuata tamanna
iluaqutsiullugu peqqutissaqa-
lerpoq suleqatigisatik Atassut
tamanut saqqummiullugit ni-
kanarsaanissaminut.
Pisorlu taanna aalajangersi-
masoq pissutigalugu peqqu-
tissaqanngitsumik inatsisartut
siulittaasuata Knud Sørensen-
ip tunuamissaa piumasaraa.
Knud Sørensen nammineerlu-
ni tunuamsunngimmat, pisi-
masoq qangaaneersoq ama-
mut oqaasiinnakut tiinganiar-
nermik oqaaseqarsimaneq
saqqummiunneqariasaarpoq.
Knud Sørensen taamaalil-
luni tunuaannarpoq.
Ulluni taakkunani Siumup
Atassutillu suleqatigiinner-
minni ajomartorsiutaat iser-
tuussaq oqallisigineqaqaaq.
Ilaat isumaqarput Lars
Emil Johansenip naalakker-
suisooqatigiinnikkut Atassut
Inuit Ataqatigiinnik taarsemi-
alersaaraa.
Allat isumaqarput Lars
Emil Johansenip unammiller-
tiginerpaasani, naalakkersui-
nut siulittaasorisimasaat Jo-
nathan Motzfeldt, ataqqinaa-
teqarfilimmut navianartorsi-
orfiunngitsumullu inissinniar-
sarigaa.
Allalli isumaqarput, oqa-
luuserisamik isertuussisoqa-
ngitsoq, taamaallaalli Lars
Emil Johansen ulluloqqiin-
narsimasoq-aasiit.
Upemaakkulli ataatsimiin-
nissap kinguartinneqarnera
inatsisartullu siulittaasuanik
soraarsitsineq sunilluunniit
patsisilersorneqaraluarpat
namminersomeruneq ukiuni
18-ini ingerlanneqarsimasoq
tamanillu pitsaasumik isigi-
neqartartoq akomuserneqar-
poq.
Issittup banaanii
Frede Vestergaar, Weekenda-
visen-imeersup pisut oqaa-
seqarfigai qulequtserlugit »Is-
sittumik banaanit«, saqqaani-
lu qajassuussinani allaaserin-
nippoq:
- Naalakkersuisunut siulit-
taasup inatsisartuminik mu-
misitsisup eqqarsaatigisaria-
qarpaa silarsuup sinerani q-
anoq isummerfigineqamissa-
ni, Frede Vestergaard allap-
poq.
- Lars Emil Johansenip
eqqarsaatigisariaqarpaa qa-
noq iliornini Kalaallit Nu-
naannut qanoq kinguneqassa-
nersut. Naalakkersuisunut
siulittaasup inatsisartuminik
taama mumisitsisoq ukiut qu-
likkaani arlalinni nunani de-
mokratiskiusuni kitaamiuni
takuneqarsimanngilaq.
Taamak!
Taamatulli mumisitsineq
Inatsisartuni amerlanerussu-
teqartut apersuusinngilaat.
Amerlanerussuteqartut 23-t
Atassummit aamma Siumu-
mit isumaqarput Lars Emil
Johansenip mumisitsinera
puigomeqaannartariaqartoq.
Lars Emil Johansenip Inat-
sisartut ataatsimiittarfiani
Siumukkormiut aqulluarpai,
Atassutermiullu akimamit
akomanniinnissartik ima tan-
ngassimaamtigitigaat, tama-
nut tusarliunneqarlutik qa-
norsuarluunniit nikanarsar-
neqartigisaqattaartigigaluam-
nik soqutiginngilaat.
Taamaallaat Inuit Ataqati-
giit, Akulliit Partiiat Kattus-
seqatigiillu kanngunartulior-
neq puiguinnaqqunngilaat,
ikinnemssuteqarlutilli:
- Demokrateeqartuusaar-
neq, isussualuttoqarpoq.
Politikkikkut
siulittaasoq
Taarsiullugu Jonathan Motz-
feldt Inatsisartuni siulittaasut-
ut toqqameqarpoq.
Piumasaraali atorfimmi
pingaamtillit ilaat inissisimaf-
figiinnamsullugit, toqqame-
qannginnermi sioma atorfigi-
sani, Inatsisartut ataatsimiiti-
taliaanni pingaamtilinni kiisa-
lu ingerlatseqatigiiffinni nam-
minersomerullutik oqartussat
pigisaanni siulersuisuini inis-
sisimaffini.
Akuerineqarpoq.
Ajunngillunilu ajorpoq.
Ajunngilaq, peqqutigalugu
Jonathan Motzfeldt qinigaaf-
fimmi matumani sulilluameq
politikkikkullu pikkorissuse-
qarneq takutissimammagu.
Suliaasa kingunerisa ilagaat
KNI-mi ingerlatseqatigiiffin-
ni sukumiisumik iluarsaassi-
soqamera, Lars Emil Johan-
senip peqqissaanngitsumik
siammartitsiniarsaremsunne-
risa kinguneranik pitsaanngi-
tsumik kinguneqaraluartut.
Ajorpoq, peqqutigalugu
politikkikkut sakkortuumik
sunniuteqarluni sulinerit ta-
makku inatsisartut siulittaa-
sua akomusissammagu Inat-
sisartunut tamanut siulittaa-
suunissaanut.
Upernaakkut ataatsimiin-
nemp nalaani Jonathan Motz-
feldtip siulittaasutut tuller-
sortini sisamat paalakaajaal-
lugit ataatsimiinnemik aqutsi-
sittariaqartarpai, nammineq
Siumukkormiut akomanni is-
siavimmi aappaani ilorrisima-
artilluni.
Jonathan Motzfeldt nam-
mineq isumaqarpoq, atorfip-
passuani aqussinnaallugit, a-
torfiilli paarlakaajaannerini,
inatsisartut siulittaasuatut
Siumukkormiunilu politik-
kikkut oqaaseqartartuusutut
isomartorsiuinemut eqqoru-
minaminngussagami.
Aramaasarneq
Ulluni 17-ini kinguaattoo-
reerluni, nalunaaquttallu a-
kunnerini marlunni kinguar-
tinneqareerluni, qaartartu-
meeriniameq peqqutaalluni,
Inatsisartut ataatsimiinnerat
aallartippoq tallimanngomer-
mi 2. maj.
Inatsisartut suleriaasiata
nutaap nassataraa upemaak-
kut ukiakkullu ataatsimiin-
nerit tamarmik sapaatit akun-
nerini 10-ni sivisussuseqar-
tassasoq, oqaluuserisassat su-
kiumiisumik suliarineqartar-
niassammata, inatsisiliomer-
ni, nalunaarusiomernik ileq-
qoreqqusaliomemillu innut-
taasunut atuuttussanik kingu-
neqannginnerini.
Siunertat pitsaasut ingerla-
annaq ajutoorput, ataatsimiin-
neq kinguartuungaatsiarluni
aallartimmat. Taamaattumi
naammassisat qangatut »ullut
nuannerallarmata« ingerlan-
neqarput: Oqaluuserisassat
pingaamtillit arlallit Inatsisar-
tut ataatsimiittarfiani sivi-
kitsuaqqamik ingerlanneqar-
put.
Oqallinnerit sivisuut oqaa-
sertarpassualli imaanngilaq
inatsisinik pitsaasunik qulak-
keerinnissasut, piffissaalatsi-
nerli inatsisinik torinngitsunik
kinguneqakkajupput.
Pingaartumik ataatsimiin-
nemp ulluisa kingullersai ata-
asinngomeq 2., marlunngor-
neq 3. aamma pingasunngor-
neq 4. juni ingerlanneqaler-
torput, immaqa sukkavallaa-
mik.
Marlunngomermi 3. juni
rekordiliisoqarpoq Inatsisar-
tut kipiffeqanngitsumi nalu-
naaqutaq 13.00-imit 21.10-
mut oqaluinnavillutik oqallik-
kamik. Unnukkaa inatsisartut
ataatsimiittarfiat seqerngup
qinngorpaa, inatsisartunilu
ilaasortat aramarrattorsuan-
ngorput.
Oqaluuserisasarpassuaqar-
poq. Ukioq manna ilassutitut
aningaasaliissutissatut Naa-
lakkersuisut allannguutissatut
siunnersuutaata pingajussaa-
neemeqamera kisimiilluni
landskarsimut 59 millioner
kroninik akeqarpoq, sivikit-
suinnarmilli oqaluuserineqar-
poq.
Radio ikumavoq
Politikkikkut tamalikaamerit
qanorluunniit isumaqarfigi-
galuaraanni Inatsisartut sulia-
at pingaartuupput, inuiaqati-
giinnut kalaalhnut pingaam-
teqaqalutik. Kinali politikkik-
kut oqallinnissamut, oqallin-
nemllu sunniutissaanut paasi-
niaalluassalluni piffissaqarpa
nukissaqailunilu?
Oqalliseriaaserlu aamma
pitsaanerpaanngilaq.
Assersuutigalugu inatsisar-
tut ataatsimiititaliaanni sulia-
rilluagaq oqallisigineqassatil-
lugu ataatsimiititaliap siulit-
taasuata saqqummiussinera-
nik aallamemeqartarpoq.
Kingoma ataatsimiititaliap
suliai naalakkersuisup attuu-
massutillip oqaaseqaifigisar-
pai.
Tullinnguuttarput partiit
sisamat oqaaseqartartui Kat-
tusseqatigiillu oqaluttarfim-
mit ilanngussissapput.
Taamaalilluni akunneq a-
taaseq marlulluunniit ingerla-