Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 19.06.1997, Blaðsíða 7

Atuagagdliutit - 19.06.1997, Blaðsíða 7
Nr. 46 • 1997 7 GRØNLANDSPOSTEN Imigassap inuunerput aquppaa Qaanaami politeeqarfimmi nalunaarusiat tamarmik imigassamik ilaqartinneqartut Umiatsiat ikuallanneqarsimasut ilaata eqqaaniippoq Robert Peary. Robert Peary ved en af de brændte både. Allattoq Lone Madsen QAANAAQ - Tallimanngor- nerugaa Qaanaami politiinut taartaasartup taartaa Robert Peary pigaartuuvoq. Taartaagallartutut qanoq pisoqassagaluarpat aatsaat ili- uuseqartussaavoq. Una sap. akunnerata naane- ra pisoqarfiit annerit ilagaat. Qaammammusiallit ullullu 14-t qaangiunneri tamaasa akissarsisartut akissarsisi- mapput. Imigassaarniarfillu ualikkut ataatsimut ammar- mat tallimat tungaannut ma- tunissaata tungaanut pisiniat tulleriiaatiinnavipput. Karsi- mi tassani niuertitsigaanni qanorsuaq iluanaarumagaan- ni. Nal. akunnerisa sisamat ingerlaneranni immiaaqqa- nut, viinninut imigassanullu 100.000 koruunit atomeqar- put. Immiaaranngorlugit qil- lertuusat 6666-it pisiarineqar- put, illoqarfimmi najugaqar- tunit 700-t ilaannit 18-it sin- nerlugit ukiulinnit. Robert Peary pisiniat utaq- qisut aamma akomanniippoq. - Akiligassat ilaannik aal- lerpunga. Akiliisitsissutinik. Akiligassallit aningaasivitik ammukkaallu tikittarpakka. Qaammatit tamaasa akiligas- sat ilaannik tigusisarlunga. Imigassarsiniallu akornanni nalunngilara meeqqat nerisas- saannut atugassanik tigusi- nanga. Akiligassanik tigusinikkut immiaararsiniat immiaararsi- assaat ikinnerulersarput. Politiiugallartut Qaanaami ulluinnami politii- ugallartunik taagukkat mar- luk aqutsisuupput. Politiiu- gallartut politiivittulli uni- formeqarput, tamannali »sal- luneruvoq«. Ilinniagaqarsi- manngillat, tassaanerullutik kommunefogedit uniformillit nal. akunnerini aalajangersi- masuni suliffillit. Politiiugallartut marluk sap. akunneranut nal. akunne- rini 30-ni sulisarput. Nal. akunnerisa affaat talliman- ngornerit arfininngornerillu unnuaanni atorneqartarpaat. Marluullutik. Politiiugallar- tup aappaa sulinngiffeqarmat Robert Peary siomagut Qaa- naami politiiugallartunut taar- taasarsimasoq maannakkut aalajangersimasumik taartaa- sarpoq, sulinngiffeqartoraa- ngat, napparsimasoqaraangat allatullu pisoqaraangat. Piareersimasartussaavoq aalajangersimasumik politiiu- gallartup atorfissaqartilissap- pani. Qanoq suliaqartiginini tunngaviginerullugu akissar- siaqarpoq. Amerlaneriarluni omiguttariaqaleruni akissarsi- aqamerussaaq, taamaattumik Qaanaami KNI aamma Nam- minersomerullutik Oqartussat akitsuutinik pissarsisartut ki- simik imigassamik iluanaaru- teqameq ajorput. - Misilittakkat takutippaat sap. akunnerata naanerani taa- maattumi angutit marluk ator- fissaqartinneqartorujussuusut, taamaattumik ullup qeqqani sinissimavunga, taamaattumik qanoq pisoqariataassappat piareersimavunga... Eqqissiviilliomerit Sapaatikkut ualikkut Robert Peary qasusimaqisoq anger- larpoq. Naatsorsuutigisaatut tallimanngornerup arfinin- ngomerullu unnuaanni agger- sameqartarsimavoq. - Isumaqarlunga maannak- kut angerlaruma innarlunga sinikkumaarlunga, Robert Peary qasoqqasoq oqarpoq, kisiannili maannakkut innar- nissara iluaqutaanavianngi- laq. Paasisimavara ullumik- kut aamma apersortittoqartus- saasoq... Sap. akunneratalu naanera- ni nalunaarusiat tamarmik assigiimmik allanneqarsin- naapput: - Angerlarsimaffimmi eq- qissiviilliomerit. Allanngor- artut. Angutip nuliani unata- raa - Amap uini unataraa. Angutit kamaattut. Illuni asersorterisoqartoq. - Tamatumani imigassaq ilaajuaannarpoq. Tamatu- munnga imigassap killilersu- gaajunnaarnera pissutaan- ngilaq. Akerlianilli. Imigas- saq killilersugaagallarmat pissutsit ajomerupput. Ullu- mikkut kinaluunniit naamma- gisaminik imigassarsisinnaa- voq, taamaattumik inuit aalla- koorlutik illuniit illunut anga- laarlutik imigassarsiortut pil- lugit suliassat ikinnerulersi- mapput. Immiaaqqat August 1996-imi imigassaq killilersugaajunnaarmalli imi- gassat tunineqartartut malun- nartumik amerleriarsimapput. Tamanna KNI-p naatsorsuu- taani takuneqarsinnaavoq, ki- sitsisit assersuunneqarsinna- ammata 1996-imi qaammati- ni kingullemi arfinilinni tuni- neqarsimasut 1995-imi taa- malineranut tunineqarsimasu- nut. Immiaaqqat tunineqartut 600 procentimik amerleriarsi- mapput. 1996-imi qaammati- ni kingullemi arfinilinni qaammammut agguaqatigiis- sillugu immiaaqqat qiller- tuusat 16.000-it tunineqarsi- mapput. Taakkununngalu ilanngunneqassapput viinnit imigassallu. Imigassap killilersugaajun- naamera politiit sulinerannut iluaqutaasimagaluartoq, taa- maattoq ulluinnami imigassa- mik atuineq siomamut naleq- qiullugu malunnaateqameru- lersimavoq. - Inuit aalakoortuaannartut arlaqarput. Soorlu ikiaroor- nartumik metadon-imik atui- juaannartut, taama oqamsun- narpoq. Imerajuttortattali pi- sussaaffitik paarineq ajorpaat. Kisiannili killilersuinemp na- laanisulli maannakkut allanut akornutaatiginngillat. - Kisiannili imigassaq ullu- innamut sunniuteqamemler- simavoq. Assersuutigalugu aasaq manna misigisimavar- put siullermeerluni apersortit- toqamerata aqaguani atuarfi- up matoqqasariaqamera. Ilin- niartitsisut marluinnaat tak- kussimammata. Meeqqallu unnuakkut angalaartartut a- merlisimapput, atuartullu uer- narlutik sorusussuseqaratillu atuariartortartut amerlisimal- lutik. Tamatumani meeqqat akiliisuupput. Angalaaginnartut Politiiugallartut unnuakkut ornigukkaangamik meerar- passuarnik angalaaginnartu- nik naammattoorsisarput: - Unnuap’qeqqata missaani omigutsillunga meeqqat mi- kisut aqqanillit angalaagin- nartut kisippakka. Pisoqaa- nerit 7-8-nik ukioqarput, nu- karliit 2-3-nik ukioqarlutik. - Meeqqat tamakku qanoq pemssappat. Naak malitas- saat? Qaanaami meeqqat pin- nguaatigineq ajorpaat qimus- sersuusaarneq qajartortuu- saamerluunniit. Aalakoortut ilaammanemsarpaat. Robert Pearyp meeqqat nalligai: - Sap. akunnerata ullui siul- liullugit ilikkartarpaat. Ulluunersoq anaana ataa- taluunniit oqalomjuussinersut patitsinersulluunniit. Ullut taanna ilagineraat unnukkut unnuakkullu angalaaginnas- sanerlutik, ataata anaanalu - ilaqutariillu sinneri - aalla- koortillugit. - Maani politiivimmik ator- finitsitsoqamissaa pisariaqar- tipparput, ilinniagaqarsimasu- mik. Politiimik pinaveersaar- titsinermik ilikkagaqarsima- sumik. Suliaminik ilikkaga- qarluarsimasumik. Tigusari- sariaqartarpavut akkaat, illut jomgullu. Qaanaami maani amerlaqaagut ilaqutariiusu- gut, taamaattumik ilaquttat ilaasa naalatsinniartarnerat ajomakusoortarpoq. - Maani politiit aamma bii- leqartariaqaraluarput. Biili tungujortumik qalipaatilik, saneqqamigut politiit ilisar- naataannik allagartarsualik, tamanna pinaveersaartitsiner- mut iluaqutaasinnaammat. Taamaalillutik politiit saqqu- minemlissagaluarput. - Aamma inunnik isertitsi- vimmukaassinitsinni ami- gaatigisarparput. Angut 100 kilonik oqimaassusilik aalla- koortoq, pinaatsoq illoqarfik- kut 1-2 kilomerit ingerlatis- sallugu oqimaattaqaaq - aam- malumi tassunga kanngunar- saataalluni. Pituffimmi Kalaallit Nunaanni kommu- net avannarlersaat ilinniarsi- masumik politeeqaraluarpoq. Pituffimmi sakkutooqarfim- Perorsaasunngorlaat Ilinniarfissuarmi tallimanngormat allagaitartaartunut ilaapput per- orsaasunngorlaat sisamat:Tassaasut (tulleriissaamagit): Margrethe S. Egede, Rakel Karl- sen, Gerda Pivaat aamma Vivi Traarup Høegh. Socialpædagoger Fire nye socialpædagoger er parate til at lage fat på deres fremtidige arbejde efter endt uddannelse på Ilinniarfissuaq i Nuuk. Det er i vilkårlig rækkefølge: Margrethe S. Egede, Rakel Karlsen, Gerda Piivaat og Vivi Thaarup Høegh. Qaanaami politiiuagallartoq Robert Peary. Reser\>ebetjent i Qaanaaq Robert Peary. miitinneqarpoq. Taannalu politiiugallartut kommunefo- gedillu nalunaarusiorfigisar- paat. Vicekriminalkommissær Leif Laursen-ip Qaanaami ilinniarsimasumik politeeqa- lemissaanik Robert Pearyp oqamera isumaqatigaa. - Isumaqarpunga tamatu- mani nukissat sipaameqarsin- naasut, tassami politiip ilinni- arsimasup illoqarfik politiiu- gallartunit ilinniagaqarsiman- ngitsunit aqulluarsinnaane- russavaa. Imigassap aquppaatigut - Maanna oqaatsikka pillugit nuannarineqamavianngilanga, Robert Peary oqarpoq. Kisi- annili maani Qaanaami imi- gassaq ajomartorsiutigaarput. Imigassap inuunerput aqup- paa. Inuit arfininngomikkut ullaakkut suliartorsinnaan- ngillat, kisiannili niuertarfik ualikkut ataatsimut matutin- nagu inortuinavianngillat. Isumaqanngilanga killiler- suineq inerteqquneqamerlu iluaqutaassasut. Isumaqarpu- nga isumatusaameq iluaqu- taassasoq. Maannakkut uni- kaallattariaqalerpugut, inuu- nerpullu ajunngitsumik aqun- niartariaqalerlugu. Paasiaria- qalerparput ajomartorsiute- qarluta. Tamatuma oqallisigi- nissaa ilikkartariaqarparput. Immaqa maannakkut kamal- lunga oqaatsikka aallamiutaa- sinnaapput ajornartorsiutit nipituumik oqallisigilernis- saannut. Tamatumalu kingor- na aaqqiivigalugit. - Ilanngullugu oqaatigissa- vara illoqarfimmiut tamarmik sap. akunnerisa naanerini aa- lakoomeq ajormata. Kisianni- li aalakoortut malunnaateqar- nerusarput. Soorlu safit akuu- gassat. Safti imerlu imminnut akuliunneqaraangata suna saftiua sunalu imiua, tamanna iluamik takuneqarsinnaan- ngilaq. Suna tamarmi aappa- lorujuttuinnaasarmat. ROYAL ARCTIC LINEA/s Støtter ASSJ FOTO: LONE MADSEN

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.