Atuagagdliutit - 15.07.1997, Qupperneq 13

Nr. 53 • 1997
13
Éa a^a^(/é/'a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
UPERNAVIK NUNARSUUP KILUNGANI
Upernavimmi borgmesteri Jens Immanuelsen-ip kissaataasa ilaagaat angallannerup pitsanngornissaa
NUUK(KK) - Upemavimmut
ungaseqaaq illoqarfimmullu
pigaanni ingerlaannaq aal-
laqqipallattoqartarpoq. Ta-
manna tikeraanut illoqarfim-
mullu ajuusaamarpoq Uper-
navimmi illoqarfiuvoq nuan-
nersoq.
Dronning Margrethe aam-
ma Prins Henrik-itut iliorto-
qarsinnaagaluarpoq kunngik-
kut umiaarsuaannik »Danne-
brog«-mut ilaalluni Upema-
viliarluni, illoqarfiliarlunilu
kommuni takomariarfigalugu
innuttaasullu oqaloqatiginis-
saanut piffissaqarluni. Kisian-
ni ikittuaqqat tamanna periar-
fissarisarpaat, mittarfeqaler-
nerullu kingoma neriuutigi-
nassaaq Upemaviup tikeraar-
nissaa.
Upemavik augustimi 225-
nngortorsiorluni nalliuttorsi-
ussaaq, kommunilu ukior-
paalunni Kalaallit oqaluttua-
risaaneranut ilassutissaqa-
qaaq. Borgmester Jens Imma-
nuelsen, Atassut ullumi isu-
maqarpoq Upernavimmit
Nuummi Namminersomerul-
lutik Oqartussanut ungaseqi-
soq, kisianni aqqutip naanne-
rulemissaanut sulissuteqaru-
suppoq.
Aprilimi kommunimut qi-
nersisoqarmat Siumup borg-
mesterip issiavia annaavaa.
Atassut Inuillu Ataqatigiit su-
leqatigiilerput, Jens Immanu-
elsen-ilu, Atassut, borgme-
sterinngorpoq, Godmand Jen-
sen, Atassut, viceborgmester-
itut siullertut, Wilhelm Kristi-
ansen, Inuit Ataqatigiit, vice-
borgmesterip aappaatut inis-
sisimalerlutik.
Godmand Jensen Kultur-e-
qamermut Atuartitaanermullu
Ataatsimiititaliami siulittaa-
sunngorpoq, Wilhelm Kristi-
ansen Isumaginninnermik
Suliffeqarnermullu Ataatsi-
miititaliami siulittaasunngor-
luni.
Oqaa;
/
Oqaasissaqaqataaneq
k AG: - Kommuni najuk-
' kat Nunatsinni kommu-
ninut allanut sanilliul-
# lugu sutigut immik-
kuullarissuteqarpa ?
Jens Immanuelsen: - Kom-
muneqarfitsinni allanut sanil-
liulluta immikkuullarissuter-
put pillugu tamanit nalune-
qanngitsutut tassaavoq angal-
lannikkut pissutsit ajorner-
ujussuat. Silaannakkut angal-
lassineq eqqarsaatigalugu suli
kingulliunneqartarpugut.
Nunaqarfinnut angallassineq
eqqarsaatigalugu pisariaqar-
titsinerput annertugaluartoq.
Assersuutigalugu nunaqarfiit
ilaat junimi julimilu sikuusar-
nerat eqqarsaatigalugu imaa-
tigut tikinneqarsinnaanngit-
sut, silaannakkut angallassi-
neq unittarpoq. Immikkut pi-
soqartinnagu angallaviussa-
natik. Ilaasunik angallassineq
eqqaaginnarutsigu.
- Imaatigullu angallassineq
pitsaanerunngeqaaq. Siner-
sortaatit eqqarsaatigalugit sa-
paatip akunneranut ataasiar-
luta tikinneqartarpugut. Ti-
kinneqartamerpullu ima aaq-
qissuussaanngitsigaaq takor-
narianik ilaasoqarsimappat
pitsaanerulluni niunani umi-
arsuarmi unmngaannarum.
Tassali piffissaq umiarsuit u-
ninngavissaat sivikingaarmat.
Unnukkut suut tamarmik ma-
toreersut umiarsuit tikittarput
nalunaaquttallu akunnera a-
taaseq missiliuinnarlugu uni-
ngasarlutik.
- Nunaqarfinnut angallas-
sineq imaatigut ilaasut eqqar-
saatigalugit naammaginame-
ruvoq. Naak tamatigut isu-
maq eqqorlugu ingerlanne-
qartanngikkaluarluni.
- Nunatsinni ileqquliutiin-
nakkatut isikkoqarpoq sel-
skab-it ingerlatsinerat sumil-
luunniit suneqarsinnaanatik
uparuaagaluaraanni. Pissutsil-
lu taamaannerat eqqarsaati-
geqqittariaqassaaq piginnittu-
nit. Ingerlatsiviit inuiaqatigiit
pigisaattut oqaatigineqartas-
sappata oqaasiinnaasariaqan-
ngimmata sunniuteqarfigine-
qarsinnaasariaqarlutillu.
- Qulaani apeqqummut im-
mikkuullarissuterput pillugu
saqqummiussannut tunngatil-
lugu naggataani erseqqissar-
niarpara sunniuteqarsinnaa-
neq qanoq ajomartigisoq oqa-
lukkaluartilluta. Tassa im-
mikkuullarissuterput. Aaq-
qinneqassappat oqaasissaqa-
qataaneq siulliullugu angu-
neqaqqaartariaqarpoq.
Toqqorsiviit arlallit
7AG: - Kommunalbesty-
relsi piffissami qini-
gaaffimmini uani suli-
• assaasa annersaat
suua aammalu suliassaq
taanna naammassiniarlugu
kommunalbestyrelsi qanoq
suliniuteqarpa?
Jens Immanuelsen: - Kom-
munalbestyrelse-p suliassaasa
annersaasa ilaattut oqaatigisa-
riaqarpoq, piorsaanermi illo-
qarfimmi nunaqarfinnilu sa-
naartornikkut ajornartorsiu-
taasut aaqqiiviginiamissaat.
- Nunaqarfiit eqqarsaatiga-
lugit ajornartorsiutit eqqar-
saatigissagaanni oqaatigisari-
aqarpoq, nunaqarfinni aqqu-
sineqamikkut ajomartorsiute-
qarneq Kommunip kisimi
nammassinnaanngimmagu si-
unissami. Aningaasalersui-
nerup aamma Namminersor-
nerullutik Oqartussat aki-
leeqataaffigisalertariaqarmas-
suk.
- Maannakkut misilittakkat
malillugit Kommune kisimi
nunaqarfiit aqqusemiortiterfi-
gineqamissaannut akiliisartil-
lugu ajomartorsiut aaqqikkal-
lamavianngilaq, periarfissat
tamaasa atoraluartillugit.
- Oqaasiinnaanngitsumik
pingaartitsineq anguneqas-
sappat pisariaqarpoq, nuna-
qarfinni aqquserniortitsineq
eqqarsaatigalugu aningaasa-
lersuinerup nalilersomissaa.
- Anguniakkat pingaarutil-
lit ilaatigut oqaatigisariaqar-
poq aalisakkanik isumalluute-
qamitsinni nunaqarfinni aali-
sakkanut toqqorsiviit, toqqor-
siviinnaanatik suliffiunissaat
matumani pisortat ingerla-
taattut oqaatigineqartartut eq-
qarsaatigaakka. Iluaqutaane-
rusariaqalerput suliffittut, ta-
matuma kingunerissammagu
akileraarutitigut Kommune-
mut isertitsissutaanissaat.
Jens Immanuelsen Upernavimmi borgmesterinngorpoq.
1993-imi kommunalbestyrelsimut qinigaavoq, upemaarlu
8. april qinersinermi taaguunneqarnerpaalluni 145-nit
taaneqarsimavoq. Jens Immanuelsen
borgmesterinngunngikkallarami Upernavimmi
umiarsualivimmi quersuarmi ukiuni 15-ini sulisimavoq.
Jens Immanuelsen er ny borgmester i Upemavik. Han blev
valgt ind i kommunalbestyrelsen i 1993, og ved
kommunalvalget den 8. april blev lian valgets suveræne
topscorer med 145 personlige stemmer. Inden Jens
Immanuelsen blev borgmester, arbejdede han i 15 år på
havnelageret i Upemavik.
Aningaasammi isertitassat a-
merlanerulerpata pilersinni-
akkanut akissat amerlaneru-
lissapput. Tamannalu aamma
suliffissanik amerlanerusunik
pilersitsissaaq kommunemut
iluaqutaasumik.
Suleqatigiinneq
nukittussaaq
7 AG: - Kommunimi na-
jukkanni innuttat kom-
munillu akunnerminni
• ataqatigiinnerat qanoq
ingerlanneqarpa ?
Jens Immanuelsen: - Qini-
gaaffimmi matumani sulissu-
tigissavarput innuttaasut pe-
qataatinnerulemissaat. Oqal-
liseqataatinneqarnerisigut
paasissutissanillu ilisimasari-
aqakkanik saqqummiussuiffi-
gineqarnerisigut. Taamaalil-
luni innuttaasut akileraartar-
tuuinnaratik sullinneqarner-
minnut oqaasissaqaqataanerat
tunngavigalugu peqataatin-
neqassapput. Soorunami aala-
jangerneqartariaqartut kom-
munalbestyrelse-p isumagis-
savai.
- Sullissinermi allamik u-
taqqisassaqanngilagut, uagut
nammineq innuttaasut suleqa-
tissaraagut. Tamannalu aqqu-
taassaaq suleqatigiilluarnis-
samut.
lleqqupalaaq
?AG: - Suliffissaaleqi-
neq qanoq annertuti-
gaa, tamannalu akior-
• niarlugu kommuni qa-
noq suliniuteqarpa?
Jens Immanuelsen: - Sulif-
fissaaleqinerup annertussusaa
eqqaassagaanni ukiuni ki-
ngullemi, ukiunut siuliinut
naleqqiullugu, pissutsit allan-
nguuteqarsimasutut oqaati-
gineqarsinnaanngillat. Illo-
qarfik eqqarsaatigalugu ukiup
qaammataani november, de-
cemberjanuar, februar, marts
ilanngullugu suliffissaaleqif-
fiunerpaasarput. Ilaatigut pis-
sutigalugu ileqquliutiinnak-
katut Namminersomerullutik
Oqartussat suliffiutaat sulisu-
minnik ikilisaasarmata. Ileq-
qupalaaq tamanna kommu-
nemut nammatassanngortin-
neqartarpoq, Namminersor-
nerullutik Oqartussat sinne-
qartooruteqarpata piginnittu-
nut nuannaarutissanngorlugu.
- Taamatut politikkeqameq
siunissami allanngortittari-
aqassaaq kommunenut nam-
matassanngomagu. Kommu-
nip nammineq pilersissinnaa-
sai eqqarsaatigalugit oqaatigi-
sariaqarpoq, suliffissanik pi-
lersitsiniarneq killeqaqisoq
aningaasat naammattut pigi-
tinnagit.
- Erseqqissassavara ajoral-
uartumik ukiuni kingullerni
kommunemut innuttaasut a-
kiitsui ikiliartunngimmata.
Tamannalu qanoq iliuuseqar-
figiniarlugu kommunalbesty-
relsi suliniuteqarpoq.
- Aningaasat pisariaqartita-
vut amerliartorput taamaattu-
mik qanoq iliuuseqamissar-
put pisariaqalersimavoq. Ani-
ngaasat piariaqartitatsinnut
atussagutsigit aasariaqarpa-
gut, suliffissanillu pilersitsini-
amermut atorlugit. Tamanna-
lu kommunalbestyrelsimut
siunertaavoq.
Eqqur
?i
Eqqumanerusariarpugut
k AG: - Kommunimi na-
*jukkanni kulturi sun-
ngijfeqarnerlu qanoq
• iliorfigineqarpat?
Jens Immanuelsen: - Qini-
gaaffimmi matumani pingaar-
tinneqartorujussuuvoq kultu-
rikkut suliniutit ersarissamis-
saat aammalu sunngiffimmi
atukkat eqqumaffigineqame-
runissaat. Pilersaarutigineqar-
porlu ukiap ingerlanerani an-
nertunerusumik oqallisiginis-
saat. Pingaartumik sunngif-
fimmi sammisassaqartitsineq
eqqarsaatigalugu, sunngif-
fimmi sammisassaqartitsinik-
kut periarfissalutitsineq ukiu-
ni kingullerni malunnarsiga-
luttuinnarsimavoq, tamannalu
ukiamut oqallisigineqassaaq.
Inatsisit naapertorpaat
?AG: - Kommunimi na-
jukkanni isumaginnin-
neq tamakkiisoq qanoq
• sunniuteqartarpa?
Jens Immanuelsen: - Siul-
lermik oqaatigineqassaaq isu-
maginninnermut tunngatillu-
gu pisinnaasarput naapertor-
lugu suliniarsarigatta ani-
ngaasallu atomeqartartut an-
nertuumik killiliisuusamerat
inatsisit assigiimmik pisin-
naatitsinerat tunngavigalugu
ajomaatsuinnaaneq ajormat,
kommunitut aningaasakilli-
ortutut. Sullissineq eqqarsaa-
tigalugu, naak immaqa atuisut
tungaanit sullissineq naam-
maginartutut isigineqartan-
ngikkaluaq, oqaatigisariaqar-
poq pisinnaasarput naapertor-
lugu ingerlatsigatta.
Angallanneq
pitsaanerusoq
?AG: - Kommunip kis-
saatigisaani suna pi-
ngaamersaava - kissa-
• atigisarlu taanna qa-
qugu piviusunngorsinnaava ?
Jens Immanuelsen: - Isu-
maqarluinnarpunga kissaati-
gisavut amerlasinnaasut,
taammaattorli oqaatigisaria-
qarpara angallannikkut pis-
sutsit siuliani uparuartukkak-
ka salliutillugit oqaatigisari-
aqarlugit. Aammalu nunaqar-
finni aqqusemit pitsanngor-
saavigineqarneranni sanaar-
torneqarneranilu, aningaasa-
lersuineq eqqarsaatigalugu,
Namminersomerullutik Oqar-
tussat aningaasalersueqataa-
nissaat pisariaqalersoq.
- Ukiuni kingullerni Nam-
minnersomemllutik Oqartus-
sat akisussaaffii kommunenut
isumagisassanngortikkiartua-
ameqarput. Taamaattorli ani-
ngaasalersuineq eqqarsaati-
galugu isumagisassanngor-
titsinermi aningaasartaanik
malinnaasitsineq tamakkiisu-
mik malinnaasinneqanngit-
soq. Kommunimut aningaa-
sakilliortunut artornartun-
ngortinneqassanngippat pisa-
riaqarpoq aningaasalersuineq
nalilersomerussallugu.
Pilersaarusiorluaapput
7 AG: - Kommunip 1997-
imut missingersuutini
qanoq iliornermigut
• ataqatigiisissinnaavai?
Namminersomerullutik O-
qartussat kommuninut suliak-
kiissutai aammalu landkarsi-
miit kommunekarsimut ataat-
simoortumik tapiissutaasartut
imminnut nallersuunneqar-
sinnaappat?
Jens Immanuelsen: - 1997
eqqarsaatigalugu oqaatigisa-
riaqarpoq pilersaarusiomermi
finanslov najoqqutarineqarsi-
masoq aammalu ukiuni siulii-
ni kommunip pilersaarutaa
Namminnersomerullutik O-
qartussanit najoqqutarineqar-
simasoq. Taamaasilluni pis-
susiviusunik tunngaveqarluni
aningaasalersuineq ingerlan-
neqarsimalluni. Aammalu
oqaatigisariaqarpoq kommu-
nip ukiunut arlalinnut sanaar-
tugassanut pilersaarutai tun-
ngavigalugit Namminersor-
nerullutik Oqartussat ima-
luunniit Inatsisartut aningaa-
sar.ut inatsisaat suliarineqar-
tartoq. Taamaalilluni kom-
munip pilersaarusiomermi
finanslov najoqqutarineqar-
tarluni.
- Aammalu ilanngullugu
kommunemi sanaartugassat
pillugit tulleriiaarisameq uki-
uni kingullerni ingerlattalersi-
mavarput. Tamannalu pisar-
poq ukiumut tullermut mis-
singersuusiomissaq sioqqul-
lugu.
- Tamannalu pisartillugu
ajomartorsiutaanngitsumik u-
kiumut tullermut pilersaamsi-
omeq ingerlanneqartarpoq.
- Taamaattorli oqaatigisari-
aqarpoq Namminnersomerul-
lutik Oqartussat sanaartugas-
saagaluanut allanngortitseria-
taartamerat kommunimut e-
qusoorutaasartoq. Aningaa-
satigut taamaattumik kissaati-
ginartorujussuuvoq Nammi-
nersornerullutik Oqartussat
allanngortitseriataartamertik
eqqarsaatigilluamerusariaqar-
aat. Tamatumami kommunit
eqqomeqartarmata.
- Landskassemit tapiissuta-
asartut maannakkut ataatsi-
mut eqqarsaatigalugit naam-
magisimaamartutut oqaatigi-
sariaqarput. Siunissamilu pi-
sariaqaleriartussaaq akisussa-
affinnik kommuninut nussui-
neq ilutigalugu tapiissutaa-
sartut malinnaasinneqartuar-
nissaat.
Qaninnerusumik
suleqatigiinneq
?AG: - Kommuni najuk-
kat Namminersomerul-
lutik Oqartussanut,
9 inatsisartunut naalak-
kersuisunullu ungasippal-
laartutut misinnarpa?
Jens Immanuelsen: - Qini-
gaaffimmi 1997-imit 20001-
imut pilersaarutigaarput kom-
munerput Namminersorne-
mllutik Oqartussanut anner-
tunemsumik suleqateqamis-
samik suliniuteqassasoq.
- Naatsorsuutigaara Nam-
minnersomerullutik Oqartus-
sat qaninnerusumik suleqati-
giilemissarput kissaatigissa-
gaat. Anguniakkat pillugit as-
sortuuttaraluartilluta suleqati-
giinngikkutta angusaqamem-
sinnaannginnatta. Sulissuti-
gaarput qanninnerusumik
aammaffigeqatigiinnemsumil-
lu suleqatigiilemissarput.
Tamatumani aamma
Namminersomemllutik Oqar-
tussat suliffeqarfiutai eqqars-
aatigalugit, soorlu Royal
Greenland A/S, piumasavut
tamaasa ataatsikkut pisinnaa-
navianngilavut, taamaattorli
suleqatigiinnemnissarput pi-
sariaqarpoq.
Aningaasaqarneq
pitsaanerusoq
7AG: - Ukioq 2005-imi
kommuni najukkat qa-
noq isikkoqassava?
9
Jens Immanuelsen: - 2005-
imi qulaani ilaatigut Nammi-
nersomemllutik Oqartussanut
sammisut suliassaqarfiit ani-
ngaasatigut ajunngitsumik
sunniuteqassappata isumaqar-
punga aningaasarsiomikkut
suliffissatigut ineriartomik-
kullu ajunngitsumik angusa-
qarfigisimassagivut. Tamak-
kulu tamaasa anguniagassatut
isigaakka.