Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 14.10.1997, Blaðsíða 13

Atuagagdliutit - 14.10.1997, Blaðsíða 13
Nr. 79 • 1997 13 GRØNLANDSPOSTEN Nunatsinni assigiinngissuseq Kommunit isertitaat Henrik Skydsbjerg-ip oqaaseqaataa Aalisarnerup kinguarujussuarnerata kingunerisaanik Kangaatsiami kommunip karsiata imassakilliomera tupinnanngilaq. Med den store tilbagegang i fiskeriet er der ikke noget at sige til, at der er lavvande i kommunekassen i Kangaatsiaq. Oktober qaammat nunatsinni kommunit allaffiini ulapput- toqarpoq. Ukioq taamaaligaa- ngat aappaagumut aningaasa- nut missingersuutit suliarine- qartarput, politikerit atorfillil- lu ulapillutik sulisarput, iserti- tat aningaasartuutillu iluarsi- niarsaralugit. Kommunit siulliullugu paasiniartarpaat aappaagumut qanoq amerlatigisunik iserti- taqarsinnaallutik. Isertitanit amerlanersaasarput inuit su- liffeqarfiillu akileraarutaat, namminersomerusunit ataat- simoortumik tapiissutit, kom- muninullu amerlanernut a- kunnattumik isertitallit akile- raarnikkut assigiissaarineq. Inunnit suliffeqarfinnillu aki- leraarutitigut isertitat kom- munimit kommunimut assi- giinngeqaat, innuttaasut iser- titaat assigiinngeqimmata. U- kiumit ukiumut nikerarsin- naapput, pingaartumik kom- muninut piniamermik aalisar- nermillu isumalluutilinnut. Namminersomerusunit ataat- simoortumik tapiissutit assi- giinngitsunik tunngavilerlugit akilemeqartarput, taamaalil- luni kommunit tamarmik ta- piissutinit pissarsisarput, na- leqqussaanikkut. Isertitat pingajoraat kom- munit akunnattumik isertital- lit akileraamtitigut assigiis- saarinikkut isertitat, kommu- nit pisuujunerit akileraamtiti- gut isertitamik ilaat piitsuune- rasunut tunniuttarlugit. Assi- giissaarinerli ilaannakuuvoq. Kommuni pisooq aatsaat aki- liissaaq, innuttat ataasiakkaat agguaqatigiissillugu akile- raartaat nuna tamakkerlugu agguaqatigiinneranit 120 pro- cent sinnersimappagu. Pro- centit siulliit 20-t kommunip nammineq pigiinnassavai. Aappaatigut kommunit piit- suunerit assigiissaarinermit aatsaat pissarsisinnaapput in- nuttap ataatsip agguaqatigiis- sillu akileraamtaa nuna ta- makkerlugu agguaqatigiissit- sinermi 90 procent ataappagu. Suna peqqutiginerlugu (paa- siuk: Danmarkimimi taa- maakkami) kommunit taakku nuna tamakkerlugu agguaqa- tigiissitsinermi 10 procent pinngitsooratik ataattariaqar- paat. Ukiunili kingullemi sak- kukillinemvoq, atomeqalerlu- ni »kommunit immikkut ajor- sarnerusut taperneqartarlu- tik«, nuna tamakkerlugu ag- guaqatigiissitsinermut qanit- tut. Tapiissulli eqqumiilaar- poq, kommunit missingersuu- timinnut ilanngussinnaanngi- saat, (ukiut tamaasa) nuan- naamtissatut tupaallaataasar- tussaammat. Namminersomerusut aalaja- ngigaasa iluini kommunit pe- riarfissaqarput inuit akileraar- utaat amerlisinnaallugit ikili- sinnaallugilluunniit. Tamatu- ma kinguneraa kommunit a- kileraamtaat assigiinngiiaar- tomjussuunerat, Ivittuuni 35 procent, Narsami Qasigian- nguanilu 44 procent. Akileraarutit procentiisa assigiinngissuteqameranni si- unertaavoq kommunalbesty- relse aalajangersinnaasam- massuk innuttatik qanoq kif- fartuussisinnaanerlugit. Kom- munit pitsaasumik kiffartuus- semsukkuni, soorlu paaqqin- nittarfiit, inissiat assigisaallu pitsaatinniarunikkit amerla- suunik akileraartitsisinnaallu- tik, kommunillu isumaqartut innuttat suliassat ilaat nam- minneq ingerlassinnaassagaat ikittunik akileraartitsisinnaal- lutik. Piviusulli silarsuaanni eq- qarsaat tamanna atorsinnaan- ngilaq. Kalaallit Nunaanni a- kileraamermut procenti kom- munit assigiinngitsunik kif- fartuussinerannut sunniute- qassagaluaq killormoortumik sunniuteqarpoq. Kommunit akileraamermut procenteqar- nerit kiffartuussinerat anni- kikkajuppoq, kommunillu procentikitsitsisut kiffartuus- sinerat annertuneruvoq. Qa- noq kiffaituussinissamik poli- tikkikkut aalajangiinermi aki- leraamermut procenti apeq- qutaanngilaq, kommunilli aningaasaqarnikkut inissisi- manerat. Kommunit pisuujunersaat, Nuuk, akileraamermut pro- centi 40-voq, innuttallu aggu- aqatigiissillugu isertitaat aki- leraarutissat 1994-imi 127.000 kroniuvoq. Kommu- nit pitsuunersaanni, Kangaat- siaq, 43 procentiuvoq, ukiorlu taanna isertitat akileraarutis- sat 55.000 kroniuvoq. Sapaa- tit akunneri tamaasa tusartar- parput suliniutit nunaat soqu- tiginartut (akisuut), Nuummi politikerit innuttaminnut pi- lersaarutigigaat. Nuummi kommunimi missingersuusi- omeq ajomaappq, kikkut ta- marmik kissaatigisaminnik eqquutsitsisinnaasut. Kingul- lermik nalunaarutigineqarpoq kommuni namminersorne- msunit ikiomeqamani nalut- tarfittaamiartoq. Kangaatsiami atuarfik e- qaarsaartarfeqanngilarluunniit. Atuartut katersortarferanngu- ami eqaarsaartariaqarput, ip- passaammat unnukkut bing- ortut aaqqissuisimassappata. Ukiuni tallimani kommuni ti- mersortarfeeqqamik kissaate- qarput, sananissaali aningaa- sassaqartinneqanngilaq. Ti- mersortarfeeqqap taamaattup ingerlanneranut ukiumut 1 mio. kr. missaanniissagunar- poq, assigaa kommunimi aki- leraamermut procentii mar- luk. Kangaatsiap kommunia- ni missingersuusiorniarneq oqalliffiuvoq sivisooq, suut aserfallatsaaliomerat sipaaru- tigineqassasoq, kommunimi atorfiit sorliit inuttalemeqas- sanngitsut, pilersomeqanngit- sut qanoq ikitsigisunik ani- ngaasalemeqassanersut, il.il. Kangaatsiami politikeriuneq Nuummut naleqqiullugu nu- annerpallaarunanngilaq. Kommunit isertitamikkut as- sigiinnginnerujussuat politi- kerit piginnaanerannit pigin- naanikinnerannilluunniit peq- quteqanngilaq, nunamili iser- titat agguataamerisa assigiin- nginnemjussuat. Nuummi al- laffissornermi, peqqinnissa- qarfimmi ilinniarfmnilu sulif- fiit amerlapput pitsaallutillu, isertitat amerlallutik patajaal- lutillu. Kangaatsiami piniar- neq aalisamerlu isumalluu- taapput, ukiut tamaasa nike- rarsinnaasut. 80-ikkut naaler- neranni 90-ikkullu aallartin- neranni kommunimi ukiumut saarulliit 1.000 aamma 2.000 tons tulaanneqartarput. Ullu- mikkut ukiumut 100 tonsiun- ngillalluunniit. Tupinnanngi- laq kommunip karsia imas- saaleqimmat. Akileraamermut tunngavi- usut nikeramerannut Maniit- soq assersuutissaqqippoq. 1990-ikkut aallartittut kom- muni aningaasaqarnikkut a- jomartorsioqaaq, KNI-Piler- suisorli illoqarfimmi qitiusu- mik allaffittaameratigut an- naanneqarput. Suliffiit nutaat pilersinneqarput, patajaatsu- mik amerlasuunillu aningaa- sarsiorfiullutik. Maann'a KNI- Pilersuisoq Sisimiunut nuup- poq, missingersuutillu iluarsi- niarlugit Maniitsup kommu- nalbestyrelsianut suliaq i- maannaanngeqaaq. Politikerit nuimasut nassui- aasut tusartuarlugit qanoq pi- ngaartiginersoq Nunatsinni ineriartomeq innuttanut tama- nut iluaqutaanissaa, eqqumii- ginarpoq periutsit allanngor- tinniameqannginneri, periut- sit innuttaasut nunap immik- koortuini assigiinngitsuniittut taama assigiinngeqisunik i- nuunerminni atugassaatigut taama assigiinngitsigisunik pilersitsisut. Pinngitsoomani taamaattoqamissaanik malit- tarisassaqanngilaq. Tassa i- maappoq kalaallit immikkut taamaattoqamissaanik malit- 2 tarititaat, pissutsit Danmarki- 2 misut issammata malinnia- S gaq, tassanngaanniillu isu- g massarsiaavoq kommunit i nammineq aalajangersinnaa- | gat akileraamermut qanoq § procenteqartitsissanerlutik. < Kommunit isertitassamissut periarfissaat tulluanngitsumik assigiinnginnerat ajomaatsu- mik allanngortinneqarsinnaa- voq. Nuna tamakkerlugu assi- giimmik akileraamermut pro- centi qitiusumit aalajanger- neqarpat, akileraarnermullu isertitat kommuninut tamanut agguameqarunik tunngavis- saasut naapertorlugit (inuit amerlassusaat, atuartut, so- raamerussutillit, nunap sukut- sitaani inissisimaneq il.il.), nunami tamarmik kommunal- bestyrelsit tamarmik assi- giimmik atugassa-qartinneqa- lissapput. Tamatuma ilutigi- saanik kommunit missinger- suusiornerminni allaffissor- nikkut oqilisaanneqassapput, KANUKOKA-mi Nammi- nersomemsunilu suliassat o- qilisarlugit, tapiissutinik ag- guaaniartamemi kiisalu kom- munit ajornartoorluinnartut annanniartamerinut, isertita- vii missingersuutaannut eq- quutinngikkaangata. Akileraamikkut isertitat ka- tillugit ullumikkutut issappa- ta, nuna tamakkerlugu akile- raarut 41 procentiussaaq, taakkunannga 30 procent kommuninut tamanut qanoq pisariaqartitsineq naapertor- lugu agguaanneqartarlutik. Kommunit missingersuusior- nerminni tamaallaat isuma- gissavaat ukiuni tulliutuni naammassiniagassatik tulle- riiaarnissaat. Kommunillu akomanni atugassarititaasut assigiilerpata, atsaat innuttaa- sut pemgaammik nalilersin- naalissavaat suliassat politi- kerimik iluarsigaat kommuni- minni eqqaamiumissut pit- saatigisumik. Allanngortitsineq Nuum- mut kinguneqassagaluarpoq isertitaminnit 60 mio. kr. mis- saat annaanissaat. Taamaat- toqassappat qulamarpoq na- luttarfiliortoqarsinnaanera i- ngerlallugulu. Aappaatigut kommunit allat tamangajam- mik isertitatik amerlisissaga- luarpaat, Kangaatsiamilu 3,5 mio. kr. qaavatigut pissarsi- galuamnik, kiisami timersor- tarfeeraq qangali kissaatigi- sartik aningaasaleeqataanis- samut ingerlatsinermullu akissaqalissagaluarput. NERLERIT INAANNI MITTARFIMMUT IGASOQ/IFFIORTOQ Mittarfeqarfiit igasutut/iffiortutut ilinniarsimasumik misi- littagaqarluartumik Nerierit Inaanni mittarfimmut piaartu- mik isumaqatigiissuteqarnikkulluunniit sulilersinnaasumik pissarsiorpoq. Igasup/iffiortup mittarfimmi pisortaq qullersarissavaa. SULIASSAT PINGAARNERIT PIGINNAASAQARFIIT Mittarfeqarfiit igasutut/iffiortutut atorfinittussap makkun- unnga piginnaaneqarnissaa kissatigineqarpoq: ■ igasutut iffiortutullu ilinniarsimasoq ■ igaffissuarmik ingerlatsinermik ilisimasalik ■ sullissinissamik ilisimaarinnittoq ■ isumagissaartoq ■ namminersorsinnaasoq akisussaaffimmillu ilisimaarinnittoq ■ eqaatsumik pimoorussillunilu aaqqiisinnaasoq ■ putumajuitsoq. MITTARFEQARFIIT PERIARFISSIIPPUT ■ suliffeqarfimmi ineriartortumi atorfik soqutiginartoq piumasaqarfiusorlu ■ atorfininnerup nalaani isumaqatigiissutit atuuttut naapertorlugit atorfinitsitsisoqassaaq ■ malittarisassat atuuttut malillugit atorfininnermi, soraarnermi sulinngiffeqarnermilu angalanerni akiliunneqarnerit ■ nerisaqarneq, pequsersukkamilu najugaqarneq, malerua- gassat atuuttut malillugit akilerneqartartussat ■ sivikinnerpaamik qaammatini 12-ini atorfeqarnissami atorfinikkiartornermi soraarnermilu nassatat 75 kg tikillugit timmisartukkut nassiunnerini akiliutit utertin- neqarneri ■ piffissat suliffiusut nikerarnissaat naatsorsuutigine- qassaaq. PAASISSUTISSAT ERSEQQINNERUSUT Atorfik pillugu paasissutissat sukumiinerusut Benny Mouzynsky-mut tlf. (+299) 99 51 50-imut saaffigin- ninnikkut pissarsiarineqarsinnaapput. Allakkatigut qinnuteqaat »stillingsopslag nr. 9752«-mik nalunaaqutsigaq, ilinniarsimanermut uppernarsaatinik, suliffigisimasanit oqaaseqaatinik il.il. ilallugu Mittarfeqar- finnut nassiunneqassaaq. Aamma telefax (+299) 32 14 60-ikkut qinnuteqaatit nassiunneqarsinnaapput. MITTARFEQARFIIT GRØNLANDS LUFTHAVNSVÆSEN Sulisoaarnermut immikl<oortortaqarfik Postboks 1036, 3900 Nuuk Qinnuteqarfissap killinga: 31. oktober 1997 Nerierit Inaanni Mittarfik Kalaallit Nunaata Tunuani llloqqortoormiunut qanit- tumi inissisimavoq. Nerierit Inaanni Mittarfik llloqqortoormiunut utimulluunniit timmisartuussinermi akunnittarfittut atuuppoq. Nerierit Inaanni Mittarfik Ka- laallit Nunaanni pinngortitami alianaatsorsuarmiippoq, inuilaami mittarfittut taaguuteqarluni, sulisorineqarlutillu mittarfimmi pisortaq sulisullu arfinillit. ■ sulisunut nerisassiuussineq ■ Angalasunut neriusassiuussineq ■ sulisut nerisarfianni iffianik, kaaginik kingulerassanillu piareersaanissamut akisussaaffeqarneq ■ iffianik peqqinnartunik inuussutissaqarluartunillu piareersaaneq ■ igaffimmi sulisut suliassaannik pilersaarusiorneq ■ maleruagassat atuuttut malillugit pigaartussat allattorsimaffiinik suliaqarneq ■ ulluinnarni atugassanik pisiniarnissamik ataqatigiis- saarineq ■ uumasut nakorsaattut oqartussaasut inatsisiliaat malillugit pitsaassutsinik misissuineq ■ nerisassanik ooqanngitsunik ineriikkanillu pitsaassutsinik misissuineq.

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.