Atuagagdliutit - 14.10.1997, Blaðsíða 13

Nr. 79 • 1997
13
GRØNLANDSPOSTEN
Nunatsinni assigiinngissuseq
Kommunit isertitaat Henrik Skydsbjerg-ip oqaaseqaataa
Aalisarnerup kinguarujussuarnerata kingunerisaanik
Kangaatsiami kommunip karsiata imassakilliomera
tupinnanngilaq.
Med den store tilbagegang i fiskeriet er der ikke noget at
sige til, at der er lavvande i kommunekassen i Kangaatsiaq.
Oktober qaammat nunatsinni
kommunit allaffiini ulapput-
toqarpoq. Ukioq taamaaligaa-
ngat aappaagumut aningaasa-
nut missingersuutit suliarine-
qartarput, politikerit atorfillil-
lu ulapillutik sulisarput, iserti-
tat aningaasartuutillu iluarsi-
niarsaralugit.
Kommunit siulliullugu
paasiniartarpaat aappaagumut
qanoq amerlatigisunik iserti-
taqarsinnaallutik. Isertitanit
amerlanersaasarput inuit su-
liffeqarfiillu akileraarutaat,
namminersomerusunit ataat-
simoortumik tapiissutit, kom-
muninullu amerlanernut a-
kunnattumik isertitallit akile-
raarnikkut assigiissaarineq.
Inunnit suliffeqarfinnillu aki-
leraarutitigut isertitat kom-
munimit kommunimut assi-
giinngeqaat, innuttaasut iser-
titaat assigiinngeqimmata. U-
kiumit ukiumut nikerarsin-
naapput, pingaartumik kom-
muninut piniamermik aalisar-
nermillu isumalluutilinnut.
Namminersomerusunit ataat-
simoortumik tapiissutit assi-
giinngitsunik tunngavilerlugit
akilemeqartarput, taamaalil-
luni kommunit tamarmik ta-
piissutinit pissarsisarput, na-
leqqussaanikkut.
Isertitat pingajoraat kom-
munit akunnattumik isertital-
lit akileraamtitigut assigiis-
saarinikkut isertitat, kommu-
nit pisuujunerit akileraamtiti-
gut isertitamik ilaat piitsuune-
rasunut tunniuttarlugit. Assi-
giissaarinerli ilaannakuuvoq.
Kommuni pisooq aatsaat aki-
liissaaq, innuttat ataasiakkaat
agguaqatigiissillugu akile-
raartaat nuna tamakkerlugu
agguaqatigiinneranit 120 pro-
cent sinnersimappagu. Pro-
centit siulliit 20-t kommunip
nammineq pigiinnassavai.
Aappaatigut kommunit piit-
suunerit assigiissaarinermit
aatsaat pissarsisinnaapput in-
nuttap ataatsip agguaqatigiis-
sillu akileraamtaa nuna ta-
makkerlugu agguaqatigiissit-
sinermi 90 procent ataappagu.
Suna peqqutiginerlugu (paa-
siuk: Danmarkimimi taa-
maakkami) kommunit taakku
nuna tamakkerlugu agguaqa-
tigiissitsinermi 10 procent
pinngitsooratik ataattariaqar-
paat. Ukiunili kingullemi sak-
kukillinemvoq, atomeqalerlu-
ni »kommunit immikkut ajor-
sarnerusut taperneqartarlu-
tik«, nuna tamakkerlugu ag-
guaqatigiissitsinermut qanit-
tut. Tapiissulli eqqumiilaar-
poq, kommunit missingersuu-
timinnut ilanngussinnaanngi-
saat, (ukiut tamaasa) nuan-
naamtissatut tupaallaataasar-
tussaammat.
Namminersomerusut aalaja-
ngigaasa iluini kommunit pe-
riarfissaqarput inuit akileraar-
utaat amerlisinnaallugit ikili-
sinnaallugilluunniit. Tamatu-
ma kinguneraa kommunit a-
kileraamtaat assigiinngiiaar-
tomjussuunerat, Ivittuuni 35
procent, Narsami Qasigian-
nguanilu 44 procent.
Akileraarutit procentiisa
assigiinngissuteqameranni si-
unertaavoq kommunalbesty-
relse aalajangersinnaasam-
massuk innuttatik qanoq kif-
fartuussisinnaanerlugit. Kom-
munit pitsaasumik kiffartuus-
semsukkuni, soorlu paaqqin-
nittarfiit, inissiat assigisaallu
pitsaatinniarunikkit amerla-
suunik akileraartitsisinnaallu-
tik, kommunillu isumaqartut
innuttat suliassat ilaat nam-
minneq ingerlassinnaassagaat
ikittunik akileraartitsisinnaal-
lutik.
Piviusulli silarsuaanni eq-
qarsaat tamanna atorsinnaan-
ngilaq. Kalaallit Nunaanni a-
kileraamermut procenti kom-
munit assigiinngitsunik kif-
fartuussinerannut sunniute-
qassagaluaq killormoortumik
sunniuteqarpoq. Kommunit
akileraamermut procenteqar-
nerit kiffartuussinerat anni-
kikkajuppoq, kommunillu
procentikitsitsisut kiffartuus-
sinerat annertuneruvoq. Qa-
noq kiffaituussinissamik poli-
tikkikkut aalajangiinermi aki-
leraamermut procenti apeq-
qutaanngilaq, kommunilli
aningaasaqarnikkut inissisi-
manerat.
Kommunit pisuujunersaat,
Nuuk, akileraamermut pro-
centi 40-voq, innuttallu aggu-
aqatigiissillugu isertitaat aki-
leraarutissat 1994-imi
127.000 kroniuvoq. Kommu-
nit pitsuunersaanni, Kangaat-
siaq, 43 procentiuvoq, ukiorlu
taanna isertitat akileraarutis-
sat 55.000 kroniuvoq. Sapaa-
tit akunneri tamaasa tusartar-
parput suliniutit nunaat soqu-
tiginartut (akisuut), Nuummi
politikerit innuttaminnut pi-
lersaarutigigaat. Nuummi
kommunimi missingersuusi-
omeq ajomaappq, kikkut ta-
marmik kissaatigisaminnik
eqquutsitsisinnaasut. Kingul-
lermik nalunaarutigineqarpoq
kommuni namminersorne-
msunit ikiomeqamani nalut-
tarfittaamiartoq.
Kangaatsiami atuarfik e-
qaarsaartarfeqanngilarluunniit.
Atuartut katersortarferanngu-
ami eqaarsaartariaqarput, ip-
passaammat unnukkut bing-
ortut aaqqissuisimassappata.
Ukiuni tallimani kommuni ti-
mersortarfeeqqamik kissaate-
qarput, sananissaali aningaa-
sassaqartinneqanngilaq. Ti-
mersortarfeeqqap taamaattup
ingerlanneranut ukiumut 1
mio. kr. missaanniissagunar-
poq, assigaa kommunimi aki-
leraamermut procentii mar-
luk. Kangaatsiap kommunia-
ni missingersuusiorniarneq
oqalliffiuvoq sivisooq, suut
aserfallatsaaliomerat sipaaru-
tigineqassasoq, kommunimi
atorfiit sorliit inuttalemeqas-
sanngitsut, pilersomeqanngit-
sut qanoq ikitsigisunik ani-
ngaasalemeqassanersut, il.il.
Kangaatsiami politikeriuneq
Nuummut naleqqiullugu nu-
annerpallaarunanngilaq.
Kommunit isertitamikkut as-
sigiinnginnerujussuat politi-
kerit piginnaanerannit pigin-
naanikinnerannilluunniit peq-
quteqanngilaq, nunamili iser-
titat agguataamerisa assigiin-
nginnemjussuat. Nuummi al-
laffissornermi, peqqinnissa-
qarfimmi ilinniarfmnilu sulif-
fiit amerlapput pitsaallutillu,
isertitat amerlallutik patajaal-
lutillu. Kangaatsiami piniar-
neq aalisamerlu isumalluu-
taapput, ukiut tamaasa nike-
rarsinnaasut. 80-ikkut naaler-
neranni 90-ikkullu aallartin-
neranni kommunimi ukiumut
saarulliit 1.000 aamma 2.000
tons tulaanneqartarput. Ullu-
mikkut ukiumut 100 tonsiun-
ngillalluunniit. Tupinnanngi-
laq kommunip karsia imas-
saaleqimmat.
Akileraamermut tunngavi-
usut nikeramerannut Maniit-
soq assersuutissaqqippoq.
1990-ikkut aallartittut kom-
muni aningaasaqarnikkut a-
jomartorsioqaaq, KNI-Piler-
suisorli illoqarfimmi qitiusu-
mik allaffittaameratigut an-
naanneqarput. Suliffiit nutaat
pilersinneqarput, patajaatsu-
mik amerlasuunillu aningaa-
sarsiorfiullutik. Maann'a KNI-
Pilersuisoq Sisimiunut nuup-
poq, missingersuutillu iluarsi-
niarlugit Maniitsup kommu-
nalbestyrelsianut suliaq i-
maannaanngeqaaq.
Politikerit nuimasut nassui-
aasut tusartuarlugit qanoq pi-
ngaartiginersoq Nunatsinni
ineriartomeq innuttanut tama-
nut iluaqutaanissaa, eqqumii-
ginarpoq periutsit allanngor-
tinniameqannginneri, periut-
sit innuttaasut nunap immik-
koortuini assigiinngitsuniittut
taama assigiinngeqisunik i-
nuunerminni atugassaatigut
taama assigiinngitsigisunik
pilersitsisut. Pinngitsoomani
taamaattoqamissaanik malit-
tarisassaqanngilaq. Tassa i-
maappoq kalaallit immikkut
taamaattoqamissaanik malit-
2 tarititaat, pissutsit Danmarki-
2 misut issammata malinnia-
S gaq, tassanngaanniillu isu-
g massarsiaavoq kommunit
i nammineq aalajangersinnaa-
| gat akileraamermut qanoq
§ procenteqartitsissanerlutik.
<
Kommunit isertitassamissut
periarfissaat tulluanngitsumik
assigiinnginnerat ajomaatsu-
mik allanngortinneqarsinnaa-
voq. Nuna tamakkerlugu assi-
giimmik akileraamermut pro-
centi qitiusumit aalajanger-
neqarpat, akileraarnermullu
isertitat kommuninut tamanut
agguameqarunik tunngavis-
saasut naapertorlugit (inuit
amerlassusaat, atuartut, so-
raamerussutillit, nunap sukut-
sitaani inissisimaneq il.il.),
nunami tamarmik kommunal-
bestyrelsit tamarmik assi-
giimmik atugassa-qartinneqa-
lissapput. Tamatuma ilutigi-
saanik kommunit missinger-
suusiornerminni allaffissor-
nikkut oqilisaanneqassapput,
KANUKOKA-mi Nammi-
nersomemsunilu suliassat o-
qilisarlugit, tapiissutinik ag-
guaaniartamemi kiisalu kom-
munit ajornartoorluinnartut
annanniartamerinut, isertita-
vii missingersuutaannut eq-
quutinngikkaangata.
Akileraamikkut isertitat ka-
tillugit ullumikkutut issappa-
ta, nuna tamakkerlugu akile-
raarut 41 procentiussaaq,
taakkunannga 30 procent
kommuninut tamanut qanoq
pisariaqartitsineq naapertor-
lugu agguaanneqartarlutik.
Kommunit missingersuusior-
nerminni tamaallaat isuma-
gissavaat ukiuni tulliutuni
naammassiniagassatik tulle-
riiaarnissaat. Kommunillu
akomanni atugassarititaasut
assigiilerpata, atsaat innuttaa-
sut pemgaammik nalilersin-
naalissavaat suliassat politi-
kerimik iluarsigaat kommuni-
minni eqqaamiumissut pit-
saatigisumik.
Allanngortitsineq Nuum-
mut kinguneqassagaluarpoq
isertitaminnit 60 mio. kr. mis-
saat annaanissaat. Taamaat-
toqassappat qulamarpoq na-
luttarfiliortoqarsinnaanera i-
ngerlallugulu. Aappaatigut
kommunit allat tamangajam-
mik isertitatik amerlisissaga-
luarpaat, Kangaatsiamilu 3,5
mio. kr. qaavatigut pissarsi-
galuamnik, kiisami timersor-
tarfeeraq qangali kissaatigi-
sartik aningaasaleeqataanis-
samut ingerlatsinermullu
akissaqalissagaluarput.
NERLERIT INAANNI MITTARFIMMUT
IGASOQ/IFFIORTOQ
Mittarfeqarfiit igasutut/iffiortutut ilinniarsimasumik misi-
littagaqarluartumik Nerierit Inaanni mittarfimmut piaartu-
mik isumaqatigiissuteqarnikkulluunniit sulilersinnaasumik
pissarsiorpoq.
Igasup/iffiortup mittarfimmi pisortaq qullersarissavaa.
SULIASSAT PINGAARNERIT
PIGINNAASAQARFIIT
Mittarfeqarfiit igasutut/iffiortutut atorfinittussap makkun-
unnga piginnaaneqarnissaa kissatigineqarpoq:
■ igasutut iffiortutullu ilinniarsimasoq
■ igaffissuarmik ingerlatsinermik ilisimasalik
■ sullissinissamik ilisimaarinnittoq
■ isumagissaartoq
■ namminersorsinnaasoq akisussaaffimmillu
ilisimaarinnittoq
■ eqaatsumik pimoorussillunilu aaqqiisinnaasoq
■ putumajuitsoq.
MITTARFEQARFIIT PERIARFISSIIPPUT
■ suliffeqarfimmi ineriartortumi atorfik soqutiginartoq
piumasaqarfiusorlu
■ atorfininnerup nalaani isumaqatigiissutit atuuttut
naapertorlugit atorfinitsitsisoqassaaq
■ malittarisassat atuuttut malillugit atorfininnermi,
soraarnermi sulinngiffeqarnermilu angalanerni
akiliunneqarnerit
■ nerisaqarneq, pequsersukkamilu najugaqarneq, malerua-
gassat atuuttut malillugit akilerneqartartussat
■ sivikinnerpaamik qaammatini 12-ini atorfeqarnissami
atorfinikkiartornermi soraarnermilu nassatat 75 kg
tikillugit timmisartukkut nassiunnerini akiliutit utertin-
neqarneri
■ piffissat suliffiusut nikerarnissaat naatsorsuutigine-
qassaaq.
PAASISSUTISSAT ERSEQQINNERUSUT
Atorfik pillugu paasissutissat sukumiinerusut Benny
Mouzynsky-mut tlf. (+299) 99 51 50-imut saaffigin-
ninnikkut pissarsiarineqarsinnaapput.
Allakkatigut qinnuteqaat »stillingsopslag nr. 9752«-mik
nalunaaqutsigaq, ilinniarsimanermut uppernarsaatinik,
suliffigisimasanit oqaaseqaatinik il.il. ilallugu Mittarfeqar-
finnut nassiunneqassaaq. Aamma telefax (+299)
32 14 60-ikkut qinnuteqaatit nassiunneqarsinnaapput.
MITTARFEQARFIIT
GRØNLANDS LUFTHAVNSVÆSEN
Sulisoaarnermut
immikl<oortortaqarfik
Postboks 1036, 3900 Nuuk
Qinnuteqarfissap killinga:
31. oktober 1997
Nerierit Inaanni Mittarfik Kalaallit Nunaata Tunuani llloqqortoormiunut qanit-
tumi inissisimavoq. Nerierit Inaanni Mittarfik llloqqortoormiunut utimulluunniit
timmisartuussinermi akunnittarfittut atuuppoq. Nerierit Inaanni Mittarfik Ka-
laallit Nunaanni pinngortitami alianaatsorsuarmiippoq, inuilaami mittarfittut
taaguuteqarluni, sulisorineqarlutillu mittarfimmi pisortaq sulisullu arfinillit.
■ sulisunut nerisassiuussineq
■ Angalasunut neriusassiuussineq
■ sulisut nerisarfianni iffianik, kaaginik kingulerassanillu
piareersaanissamut akisussaaffeqarneq
■ iffianik peqqinnartunik inuussutissaqarluartunillu
piareersaaneq
■ igaffimmi sulisut suliassaannik pilersaarusiorneq
■ maleruagassat atuuttut malillugit pigaartussat
allattorsimaffiinik suliaqarneq
■ ulluinnarni atugassanik pisiniarnissamik ataqatigiis-
saarineq
■ uumasut nakorsaattut oqartussaasut inatsisiliaat
malillugit pitsaassutsinik misissuineq
■ nerisassanik ooqanngitsunik ineriikkanillu pitsaassutsinik
misissuineq.