Atuagagdliutit - 04.11.1997, Side 14

14
Nr. 85 • 1997
/^Égqpapc/é/’g £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Borgmesteri arsaarinninneq pillugu
Allattoq, borgmester Agnethe Davidsen
Er elværksbestyreren
i Narsaq kortsluttet?
Af K.V. Kirk, Narsaq
Ingerlatsivik suugaluartor-
luunniit nipangiusimannittus-
saatitaanermik unioqqutinne-
qaqqusaanngitsumik malitas-
saqarpoq, taamaattussaatitaal-
lunilu saassussinerit qanor-
luunniit piviusorsiorpalun-
ngitsigigaluarpata, illersoriar-
fissaqartiginngikkaluarpata
eqqunngitsigigaluarpataluun-
niit. Taamatut nipangiusi-
mannittussaatitaavoq kina-
luunniit isumaginninnermut
ingerlatsivimmut attuumas-
suteqartoq; atorfiliuguni, po-
litikeriuguni angajoqqaarsia-
aguniluunniit.
AG-p nr. 83-imi allaaseri-
sami pisup ingerlaneranik
nassuiaatigineqartut isuma-
ginninnermut ingerlatsiviup
naluai, sulisorisanit aqutsi-
suusunilluunniit ilisimane-
qanngitsut, allaaserisallu ima-
risai eqqortuunatik.
Pisunilli oqaluttuarinnin-
neq »qaqeqqinnianngilarput«,
naatsumilli tulleriiaakkamik
oqaluttuariniassavarput mee-
raq ilaqutariinnit/angajoq-
qaarsianit allanut nuutinniar-
lugu suliaqamermi piumasa-
qaatigineqartartut suliarine-
qartartullu suunersut.
Meeraqarpoq ilaqutariinni
inooqataasunik, pissutsinik
assigiinngitsunik tunngave-
qartumik meeqqap toqqissisi-
masumik inuuneqamissaanik
isumaginnissinnaanngitsunik,
meeqqallu taamaattut inissin-
neqartussanngortillugit anga-
joqqaarsianut imaluunniit ul-
loq unnuarlu paarsivinnut
inissinneqamissaat toqqame-
qarsinnaasarpoq. Taamaam-
mat angajoqqaarsiat isuma-
ginninnermut ingerlatsiviup
oqartussaaffiinik susassaqar-
tunik suleqateqarlunilu taas-
suma suliassaanik isumagin-
nittuusussatut atorfinitsinne-
qartarput. Isumaginninnermut
ingerlatsiviup saniatigut oqar-
tussaaffii tassaasinnaapput a-
tuarfik, meeqqerivik aamma-
lu meeqqap angajoqqaavi.
Isumaginninnermut inger-
latsivik pissutsinik meeqqap/-
qitornarsiap atugarisaanik
naammaginanngitsunik ilisi-
masaqaleruni pisussaavoq su-
liaq sukumiisumik misissuif-
figissallugu.
Tamanna pisinnaavoq soor-
lu assersuutigalugu angajoq-
qaanut/angajoqqaarsianut,
meeqqamut/qitomarsiamut, a-
tuarfimmut aamma meeqqeri-
vimmut saaffiginnissuteqar-
nikkut. Taamatut saaffigin-
ninnikkut meeqqap/qitomar-
siap pissutsinik inuunermini
Igangværende
GRILLBAR
på Sydfyn
TIL SALG
130m2 køkken,
lager og butik
110m2 beboelse
ovenover.
PRIS 1,2 MILLION
Tlf. 0094-562618023
atugarisaanik tamakkiisumik
qulaajaasooqataaniassapput.
Taamatut meeqqap atugari-
saanik misissuisussaatitaaneq
meeqqanut inuusuttunullu iki-
orsiisarnermut Inatsisartut
peqqussutaatigut inatsisitigut
pisussaaffmvoq. Taamaalio-
reernikkut meeraq atugari-
samigut navianartorsiortinne-
qarpat, navianartorsiortinne-
qarsinnaasutulluunniit ilima-
gineqarpat, isumaginninner-
mut ingerlatsivik pisussaavoq
iliuuseqassalluni.
Suliassap qanoq ittuunera
apeqqutaatillugu iliuuseqaatit
assigiinngitsuusinnaapput.
Periarfissat ilagaat ilaqutari-
innut siunnersorteqartitsineq,
siunnersuineq ilitsersuinerlu,
psykologeqartitsineq anger-
larsimaffimmilluunniit nuu-
titaaneq.
Iliuuseqartoqalersinnagu,
meeraq qulit qaangerlugit u-
kioqarpat, taanna tamatumun-
nga tunngasumik oqaloqatigi-
neqartussaatitaavoq. Meeraq
qulit ataallugit ukioqarpat
ajornartinnagu meeqqap
isummerneranut paasissutis-
sanik pissarsisoqarsimassaaq.
Meeraq ataatsimik ukiulik tu-
pinnanngitsumik oqaloqati-
gineqarsinnaanngilaq. Taa-
maammat pisuni taamaattuni
meeqqap pissusilersuutai a-
laatsinaatariaqarput.
Meeqqamik angerlarsimaf-
fimmiit arsaarinnittoqamissa-
mik suliani ataasiakkaani Isu-
maginninnermut Ingerlatsivik
suliamut paasisimasalittut na-
liliisussaavoq, aalajangigas-
samullu ataatsimut tunngatil-
lugu suliamut tunngasunik
paasissutissanik tamanik mi-
sissuisussaalluni. Suliami pi-
neqartumut tunngasumik aa-
lajangiisoqartarpoq, taamaali-
ornermilu suliamut paasisi-
masat misilittakkallu tunulia-
qutarineqartarlutik. Ilaannik-
kut, immaqa nuannarineqan-
ngitsumik, imaannaanngitsu-
mik aalajangertoqartariaqar-
tarpoq; tamannali pisariaqar-
tuusinnaasarpoq ilaatigut
meeqqap atugarisamigut toq-
qissisimanissaa qulakkeeru-
mallugu.
Inatsisini piumasaqaatigi-
neqartunik suliarinnittussatut
inuit pisinnaasaqamikkut pi-
ukkunnaateqarluartut, sulia-
minnut paasisimasaqarluartut
suliaminnullu tunniusimallu-
artut sulisorineqarput. Isuma-
ginninnermut ingerlatsivimmi
sulisorisat kimilluunniit ajo-
qusiiniameq ajorput, akerlia-
nilli suliamut attuumassute-
qartumik pitsaasumik sulia-
qartarlutik.
Nuup Kommuneani Isuma-
ginninnermut Ingerlatsivik
iliuuseqaraangat suliamut
tunngasut suliamullu paasisi-
masat aallaavigalugit nalilii-
soqartarpoq - tunngavigine-
qameq ajorput isummemerit
tunngavissaqanngitsut, paasi-
uminaatsut, akeqqersimaar-
paluttut inuppalaassuseqan-
ngitsullu.
AG-ttaaq suliamut tunnga-
sumik pissuserissumik avii-
siliortutullu eqqortumik i-
summertariaqarpoq, aamma,
soorlu assersuutigalugu meeq-
qamut ukiukitsumut, inuttut
kinguneqaataasinnaasut ilan-
ngullugit oqaluttuarinninner-
mini naliliisariaqarluni.
Aviisiliortutut eqqortumik
periuseqamermuttaaq ilaavoq
suliassap suliamut attuumas-
suteqartunit assigiinngitsuniit
paasissutissiissutigineqartar-
nerata alaatsinaattariaqamera.
AG inunnit suliamut tun-
ngasumik nassuiaanneqaraa-
ngami alaatsinaattariaqarpaa
inuit pineqartut tupinnanngi-
tsumik isumartik naapertorlu-
gu misigissutsitillu suliassa-
mut tunngassuteqartut atorlu-
git saqqummiuttarmatigit.
Naatsorsuutigineqarsinnaan-
ngilaq aviisip suliassamut al-
latut isummemissaa, taamaat-
toqaraluarpammi oqaluttuari-
saq pissanganartuunavian-
ngimmat - aviisilumi tunini-
arluameqassappat oqaluttua-
nik pissanganartunik aviisi
imaqartariaqarpoq; imaattari-
aqarpali meeraq allamik peri-
arfissaqartinnagu innuttaasu-
nut tamanut »sassaalliutigalu-
gu« tamanna pissasoq, meeq-
qammi kissaatigisimagunan-
ngikkaluarmagu aviisikkut
saqqummiunneqarnissani?
AG ima inuppalaassuseqar-
tigisariaqaraluarpoq nammi-
neq iluanaaruteqamissani a-
nguniaannarlugu inuup inuu-
nera eqqortumik tunngave-
qanngitsumik takisuuliuuti-
galugu allaaserissallugu, a-
viisilu tupaallannartunik ima-
qartinniassallugu, massa taak-
ku pissusiviusunik tunngave-
qanngikkaluartut.
Kissaatiginaraluaqaaq avii-
sip allaaserisaasa pitsaaneru-
sumik suliarineqartamissaat.
Suliassani matumani pine-
qartutut ittuni suliap ingerlan-
neqameranut paasissutissiis-
sutinik Isumaginninnermut
Ingerlatsivik tamanut soquti-
ginaatilinnik pissutsinik ape-
rineqarsinnaasimagaluarpoq.
Erseqqissarneqassaaq Isu-
maginninnermut Ingerlatsivik
attaveqarfigineqarsiman-
ngimmat, tamannalu ajuusa-
amarluinnarpoq.
Aviisimi oqallinnermut ilan-
ngussarpassuit kisimiissin-
naasariaqartaraluarput, aaq-
qissuisup ilaliussaanik nali-
nginnaasumik ilaqaratik. Bor-
gemesterilli siuliani allagaa
taamaanngilaq. Tunngavissa-
qanngitsumik aviisimut aam-
malu allaaserisaqamitsinni
anguniakkatsinnut, maanna
Isumaginninnermut Ingerlat-
siviup borgmesterillu eqqor-
titsissutigalugu misigisaannut
pisuutitsissutinik imaqarpoq.
Borgmesterip meeqqat aju-
toomeri aviisimut iluanaamiu-
taanerarpai, imminut iluaqu-
tissanngorlugit saqqummersit-
tamerarlugit, tassa »ukiukitsut
sakkugalugit inuit inuuneran-
nik sassaalliuteqartarluni«..
Asuliinnavik oqalunneq?
AG-p ilaqutariit pineqartut
isumaqatigiissuteqarfigereer-
lugit ulluinnami inuunermi
pisimasut pillugit saqqummi-
ussigami atit atukkani allan-
ngortippai, ilisarnartoqann-
ginniassammat. Tamannalu
tunngavigalugu borgmesteri
isumaginninnermullu inger-
latsivik »akissummi« siuliani
saqqummersinneqartumi toq-
qarnerusumik akissuteqarsi-
masinnaagaluarput.
Suliap suliamut attuumas-
suteqartunit assigiinngitsunit
paasiniaavineqarsimasinnaa-
nera pillugu borgmesteri
oqarmat isumaqatigilluinnar-
parput, taamaammallu isuma-
ginninnermut ataatsimiititali-
ap siulittaasua oqaloqatigini-
arsimagaluarparput. Ajoralu-
artumik napparsimavoq, oqa-
rasuaataatalu normua isertor-
tuuvoq. Tamanna isorineqar-
sinnaanngilaq, kisiannili suli-
ap annertunerusumik paasis-
sutissiissutigineqarnissaanut
peqataarusukkaluarpugut.
Agnethe Davidsen-illi taa-
maaliomissarput qanoq ilillu-
ni kissaatigisinnaavaa, tassa-
mi kommuni suliamut aala-
jangersimasumut tunngatillu-
gu akissuteqarfigerusunngi-
laatigut. Isumaginninnermi
suliassat tamakkiisumik akis-
suteqarfigerusuppai, isuma-
qarlunilu AG inuit ulluinnami
inuunerannut soqutinnittuuni-
ni unitsittariaqaraa.
Ungasinngitsukkut Grøn-
landsbanken aviisimut oqaas-
sivoq inatsisartunut ilaasortat
aningaaserivik pillugu isu-
maannik aningaaseriviup a-
qutsisui apereqqaamagit saq-
qummiussisassanngitsugut.
Maannalu borgmesterip oqar-
figaatigut innuttaasut pisorta-
nut akiuunnerat oqimaaqati-
giinngitsoq pillugu oqaluttua-
annik saqqummersitsisassan-
ngitsugut. Taamaassappammi
aviisit sumut atussavagut?
Aamma nukappiaraq qe-
qertarsuarmiu Rigshospitali-
mut katsorsartikkiartorsinna-
anngitsoq, maannali taanna
aallarsinnaalerpoq allaaserisi-
massannginnerparput? Aam-
ma Nuummi fritidshjemmip
hiistiutitaaqqusaannginnera
naapertuutinngitsoq imaluun-
niit Grønlandsbanken-ip ni-
pangiussisussaatitaanerminik
sumiginnaanera allaaserisus-
saanngikkaluamerparput?
Soorunami taamaaliussaa-
gut. Aamma atuartartut isu-
maginninnermut ingerlatsi-
vimmi aammalu pisortat
namminersortullu sulliviu-
taanni misigisarsimasaasa al-
laaserisarneri ingerlatiinnas-
savarput. Taamaattussaagat-
tami.
Uagut - borgmesterip taam-
aanneraaneratut - niviarsissap
14-inik ukiullip angerlarsi-
maffimmit nuutitaanera pillu-
gu oqaluttuamik saqqummi-
ussiniarluta aalajangeratta
oqaluttuap tupaallannartuune-
ra tunngaviginngilarput, tun-
ngavigaarpulli ulluinnami
inuunermi pisartumik oqalut-
tuamissarput, taannalu kom-
munip saqqummiukkusutaa-
nit annertunerujussuarmik
paasisaqarfigerusukkaluarpaiput
Nassuiaanniartigut. Ilaqu-
tariit iluarissaqaat,suullu ta-
maasa saqqummiunniartjgit.
AG taamaaliomissamut peqa-
taamsuppoq.
Inussiamersumik inuullu-
aqqusillunga
Jens Brønden
Aaqqissuisoq
Hvor langt kan man som
elværksbestyrer egentlig tilla-
de sig at manipulere fakta for
at forsøge at skjule den
kendsgerning, at man ikke fik
foretaget sine måleraflæsnin-
ger til tiden? Det er der øjen-
synlig ingen grænser for.
Den 10. oktober modtager
man en årsopgørelse med fak-
tureringsdato 30/9 og en
aflæsningsdato 30/9. Den rig-
tige aflæsningsdato var den
8/10, og diverse anførte af-
læsninger stammer fra denne
dato, men bliver uden videre
tilbagedateret til den 30/9!
Ved henvendelse til elvær-
ket affejes man med et, »vi
skal fakturere pr. 30/9«. Ja,
men jeg vil gerne have en op-
gørelse, der stemmer jfr. af-
læsningerne, og ikke en gang
dateringssvindel. »Hvis du
har noget at klage over, så kan
du henvende dig til elværks-
Innaallagissiorfimmi pisor-
taagaanni piffissaq eqqorlugu
uuttuummik atuaasimanngin-
neq isertuunniarlugu pissusi-
viusut allanngortiternerinut
suna killigisinnaavaa? Kil-
leqarsimagunanngilaq.
Oktoberip qulingani ukiu-
moortumik naatsorsuusiaq ti-
guneqarpoq, taassumalu fak-
turaliomera 30/9-mik ulluler-
neqarsimavoq, uuttuummillu
atuaaneq 30/9-mik ulluleme-
qarsimalluni. Uuttuummik a-
tuaaneq eqqortoq tassaavoq
8/10, atuaanerillu allat allan-
neqarsimasut ullormi tassani
pisimapput, kisiannili imaa-
liallaannaq ullua 30/9-mut
kinguartinneqarsimalluni!
Innaallagissiorfimmut saaf-
figinninnermi akissuteqar-
toqaannarpoq »30/9-mi faktu-
raliortussaavugut«. Aap, kisi-
anni uanga atuaaneq naaper-
torlugu naatsorsuusiaasima-
sumik perusuppunga, sallo-
qittaammik ulluligaanngitsu-
mik. »Maalaamtissaqamit in-
naallagissiorfiup pisortaanut
bestyreren«. Jeg beklager mig
herefter skriftligt i anbefalet
brev til elværksbestyreren
over min årsopgørelse, som
jeg finder er noget af et be-
drag, uanset hvordan man
betragter den. Samtidig med
returnerer jeg opgørelsen, og
udbeder mig så en, der er
sandfærdig. Kopi af klagen
sendes til hovedkontoret i
Nuuk.
Men tilsyneladende er det
ikke bare elværksbestyrerens
dateringsevner, der er kort-
sluttet, men også hans evner
til at kommunikere, for et
svar på min anbefalede hen-
vendelse har man d.d. ikke
magtet. At det manglende
svar skulle være sygeligt
udslag af en billig arrogance,
anser jeg for udelukket, dertil
er Grønlands Energiforsyning
alt for jordnær og omgænge-
lig-
saaffiginnissinnaavutit«. Ta-
matuma kingoma ukiumoor-
tumik naatsorsuusiaq pissar-
siara, qanoq ikkaluarpalluun-
niit peqquserluutitut isigisara
pillugu allakkatigut maalaa-
ruteqarpunga, tammatsaali-
satut innaallagissiorfiup pi-
sortaanut nassiussannik. Ta-
matumunnga peqatigitillugu
naatsorsuusiaq utertippara,
ilumoortumik nassinneqamis-
sara piumasaralugu. Maalaa-
rutip assilinera Nuummi qul-
lersaqarfimmut nassiuppara.
Kisianni innaallagissiorfiup
pisortaata ulluliisinnaanera
kisimi ajorsimanngilaq, aam-
mattaaq attaveqamissamut pi-
ginnaanera ajorsimavoq, tam-
matsaalisatummi saaffigin-
nissutiga ulloq manna tikillu-
gu suli akissallugu nukissa-
qarsimanngilaq. Akissuteqan-
nginnera pingaakujunniamer-
mut takussutissatut isigisin-
naanngilara, taamaaliornis-
saanummi Nukissiorfiit pivi-
usunik pingaartitsilluarput
oqaluukkuminarlutillu.
0 - i AG er der også
SMÅ ANNONCE«
Narsami
innaallagissiorfiup
pisortaa
ajmmgikkaluarpa?
Allattoq, K.V. Kirk, Narsaq