Atuagagdliutit - 27.01.1998, Side 13

Nr. 7-1998
13
Cg apygpsc/é/'a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Amerikarmiut uuliasioqatigiiffiat ARCO Nerierit Inaanni Det var det amerikanske olieselskab ARCO, som i 1985
1985-imi mittarfiliortitsivoq. Ittoqqortoormiuni soqutigisat anlagde lufthavnen Constable Point. Placeringen var valgt
pinnagit, uuliasioqatigiiffiulli suliaqarnissaa ud fra olieselskabets aktiviteter, ikke udfra
eqqarsaatigalugu mittarfik inissinneqarsimavoq. Ittoqqortoormiits interesser.
awnssg-'--—

Mittarfik illoqarfimmut qaninneq
Ittoqqortoormiut Kommuneat illoqarfimmit 4 kilometerisut ungasitsigisumi
ujaraaqqanik qallersuutilimmik mittarfilioreersimasoq
NUUK (KK) - Mittarfiup il-
loqarfimmut qanillineqarne-
ratigut Ittoqqortoormiut
Kommuneat pisariaqartinne-
qartumik ikiorserneqassaaq,
minnerunngitsumik eqqar-
saatigalugu takornariartitsi-
nerup ineriartortup annertu-
sameqamissaa, Jens Napatoq,
Siumut, oqarpoq.
- Ullumikkut Ittoqqor-
toormiuni akunnittarfeqan-
ngikkaluarpoq, kisiannili Nu-
kissiorfiit inissiaateqarput ar-
finilinnit ineqarfiusinnaasu-
mik, aammalu sanasut naala-
gaat Simonsen & Holst inissi-
aateqarlutik pingasunit ine-
qarfiusinnaasumik isersi-
maartarfilimmillu. Takomari-
artitsinerullu aallartinneraniit
takornariat inissaqartinnia-
rumaarpavut.
- Pinngortitarlu alianaat-
sorsuuvoq kalaalivittullu pis-
susilinnik inoqarpoq, takoma-
rissanit allakkajaanik misigi-
saqarusuttunit alutorineqarlu-
artussanik. Pikkorissunik qi-
mussiussisartoqarpugut sana-
luttartoqarlutalu kusanartuli-
ortartunik, takomariaqamik-
kut inuuniuteqalersinnaasu-
nik.
- Tamakkuli anguneqamis-
saanni mittarfeqamissaq pisa-
riaqartinneqarpoq, Jens Napa-
toq AG-mut oqarpoq.
Taamaattumik ungasinngit-
sukkut Kangerlussuanni a-
ngallanneq pillugu seminare-
qamermi siunnersuuteqarpoq
Nerierit Inaanni mittarfiup
Ittoqqortoormiunit 4 kilome-
teriinnamik ungasitsigisumut
Uajittulaajimmut nuuneqar-
nissaanik.
- Mittarfiup illoqarfimmut
qaninnerulemeratigut takor-
nariartitsinerup iluani amerla-
nernik suliassaqartoqalissa-
galuarpoq. Ullumikkummi a-
ngallannerup aaqqissuunne-
qamera pissutigalugu takor-
nariat annerusumik minneru-
sumilluunniit Ittoqqortoormi-
ut qaangiinnartarmatigik.
Kangerlussuarmi seminare-
qarnerup kingoma angerlari-
artorluni Jens Napatoq
Nuummiippoq, tassanilu a-
ngallannermut naalakkersui-
soq Peter Grønvold Samuel-
sen aamma Mittarfeqarfiit
qullersaat Jesper Juhl siunner-
suutini pillugu paasissutissip-
pai.
Jens Napatup islandimiut
suleqatini suleqatigalugit tim-
misartuussisameq tamatuma-
lu sunniutai pillugit nalunaa-
rusiorsimavoq.
Nalunaarusiaq taanna Inat-
sisartut Angallannermut A-
taatsimiititaannut aamma
Angallannermut Pisortaqar-
fimmut nassiunneqarsimasoq,
Kalaallit Nunaanni angallan-
nerup aaqqissuunneqamissaa-
nut naalakkersuisut sulineran-
nut ilanngunneqassaaq.
Mittarfik
Mittarfiup Ittoqqortoormiu-
nut qanillineqamissaanik pi-
lersaarut sunniuteqarneroq-
qullugu sioma aasakkut kom-
munep 112.000 koruunit ator-
simavai Uajittulaajimmi mit-
tarfiliornissamut ujaraaqqa-
nik qallersuutilimmut 500
meterisut takitigisumut.
Ittoqqortoormiut nunaqar-
fiullu Uunartup akomat nar-
saamanersuuvoq takisooq
ujaraarartalik ujarattalillu, an-
nikitsuinnarnik qaarsortaqar-
toq. Tamanna pissutigalugu
mittarfik aningaasarpassuit
atunngikkaluarlugit talline-
qarsinnaavoq; siullermik 799
meterinut, kingornagullu
1500 meterinut.
Uajittulaajimmi mittarfik
nalunaaqqutsemeqarsimavoq
ammalortulianik sungaarujut-
tunik qalipaatilinnik, anori-
saateqarlunilu. Mittarfik ullu-
mikkut taamaatillugu mittar-
fimmut mittoqamissai tamaa-
sa mittoqamissaanut immik-
kut akuersissummik kommu-
ne piniartassaaq. Taamaalillu-
ni mittarfik Daneborg-imi,
Zackenborg-imi Danmarks-
havn-imilu mittarfittut uja-
raaqqanik qallersuutilittut pis-
suseqartinneqarpoq.
Mittarfittut nunani assigiin-
ngitsuni atorneqartartutut
mittarfik atomeqarnissamini
amerlasoorpassuarnik ami-
gaateqarpoq, illoqarfimmiilli
kilometerinik sisamaannamik
ungasissoqameratigut apeq-
qutaalerpoq isumatusaarne-
russannginnersoq Nerierit
Inaanni miittarfiup Uajittu-
laajimmut nuunneqamissaa.
Suliassaqartitsineq
Nerierit Inaanni mittarfik si-
laannakkut Ittoqqortoormiu-
nit 40 km-isut ungasitsigisoq
amerikarmiut uuliaqisoqati-
giiffiannit ARCO-mit Jame-
son Land-imi uuliasiortumit
1985-imi pilersinneqarpoq.
Ukiuni arlaqanngitsuinnar-
ni uuliasioreemerup kingune-
qanngitsup kingoma ameri-
karmiut Jameson Land qi-
mappaat, mittarfillu Nammi-
nersornerullutik Oqartussanut
tunniullugu.
Nerierit Inaanni mittarfik
1.000 meterisut takitigisoq
ujaraaqqanik qallersuuteqar-
poq, ullumikkullu Mittaife-
qarfimmit ingerlanneqarluni.
- Mittarfik 1.000 meterisut
takitigisoq 300 meterinik
naappallaarpoq timmisartunit
soorlu Kitaanit Island-imil-
luunniit tikittartunit miffigis-
sallugu, borgmester Jens Na-
patoq oqarpoq.
- Mittarfiup illutai nunami
aqitsumi sananeqarsimapput,
qangalu sananeqaramik eq-
qarsaataasimavoq sivikitsuin-
narmik atorneqarnissaat,
maannakkulli ukiuni 13-ini
Nerierit Inaanni atomeqarsi-
nallutik.
- Illuutit ilaat ingitsemeqar-
sinnaapput, qamutit motorillit
atortullu allat assigalugit Ua-
jittulaajimmi atoqqinneqar-
sinnaallutik.
Nerierit Inaanni mitatrfik
Ittoqqortoormiunut atassute-
qarpallaanngilaq, tassanilu
sulisut Kalaallit Nunaanni
Danmark-imiluunniit najuga-
qartuupput, Jens Napatoq o-
qarpoq.
- Akerlianilli Uajittulaajim-
mi mittarfimmi sulisussat It-
toqqortoormiunit imaluunniit
Uunartumit sulisussarsiarine-
qarsinnaapput, soorlu Kulu-
summi taamaaliortoqarsima-
soq. Tamanna kommunemut
allaanerujussuarmik sunniu-
teqalissaaq, akileraarutit su-
lisoqamiamerlu eqqarsaatiga-
lugit.
Aningaasanik
sipaarutaassaaq
Borgmester Jens Napatoq: - Ukiut qulit
iluanni naatsorsuutit iluarsisapput
NUUK (KK) - Ittoqqortoor- gut mittarfiup ingerlanneqar-
miut Kommmuneanni borg-
mesterip Jens Napatup Ner-
ierit Inaanni mittarfiup Uajit-
tulaajimmut nuunneqarnis-
saata inuiaqatigiinnut qanoq
kinguneqamissaa naatsorsor-
simavaa.
Jens Napatoq isumaqarpoq
mittarfiup nuunneqamissaa
20-25 millioner koruunit mis-
saannik akeqassasoq. Taam-
matut akeqamissaanut ilaati-
gut pissutaassaaq iluaqutigi-
neqarsinnaammata inissiat in-
naallagissiorfiillu ullumikkut
pigineqareersut Uunartumi It-
toqqortoormiunilu, imaluun-
niit biilit illuutillu Nerierit
Inaannit nuunneqarsinnaasut.
- Pineqartut aningaasarpas-
suupput, kisiannili ukiut qulit
iluanni naatsorsuutit iluarsis-
sapput, Jens Napatoq oqar-
poq.
- Mittarfiup Uajittulaajim-
mut nuunneqameratigut ani-
ngaasatigut sipaarutaasinnaa-
sut saniatigut inunnik isuma-
ginninneq aningaasatigullu
sunniutissat aamma taamatut
pingaamteqartigissapput. As-
sersuutigalugu suliffiit nutaat
arfineq-pingasut, sulisullu a-
kissarsiarissaartut annertuu-
mik sunniuteqassapput kom-
munemut Ittoqqortoormiutut
ittumut akileraarutitigut anni-
kitsuinnarmik tunngavissa-
qartumut.
Aqqusineq
Nerierit Inaanni mittarfimmit
Ittoqqortoormiunut aqqusin-
niomissaq periarfissaqanngi-
laq.
Akerlianik Uajittulaajim-
miit Ittoqqortoormiut tu-
ngaannut aqqusinniornissaq
periarfissaqassaaq, naak Jens
Napatup isertomianngikkalu-
araa Amdrup Havn aqqusaar-
lugu nunalu maniitsoq aqqu-
tigalugu aqqusinniornissaq
akisussasoq ajomakusuussa-
sorlu. Tamatuma akerlianik
Amdrup Havn-ip kujataa’tu-
ngaanit Uajittulaajiic aqqu-
saarlugu Uunartumut aqqu-
sinniomeq ajomannginnerul-
lunilu akikinnemssaaq.
- Amdrup Havn tunoqqul-
lugu aqqusinniornissamut
taarsiullugu pissanganassaaq
misisussallugu Amdrup Havn
napillugu 600 meterisut taki-
tigisumik ikaartarfiliomissaq
sapusiomissarlu, Jens Napa-
toq oqarpoq. Taamaaliomik-
kut angallatit mikisut isuman-
naatsumik kisartafeqalissa-
galuarput, ikaartarfiullu a-
vammut sammematigut umi-
arsuit pajuttaatit talittarfeqa-
lissagaluarlutik usingiartarfis-
samik.
- Ullumikkut Nerierit I-
naannit Ittoqqortoormiunut
ukioq naallugu timmisartuk-
kut atassuteqartoqartarpoq,
kisiannili aasaanerani aqqusi-
nikkut immakkullu ajunngit-
sumik atassuteqamikkut uki-
uuneranilu qimussinik sne-
scooterinillu atassuteqamik-
kut timmisartumik atuineq u-
pemaakkut ukiakkullu qaam-
matinut marlunnut sivikilline-
qarsinnaavoq, sila ajortinnagu
angallatit helikopterimit al-
laanerit atomeqarsinnaassam-
mata.
Ilaasut ikittuinnaat
Mittarfiup nuunneqarnerati-
nera helikopterilu pinngit-
soomeqarsinnaanngitsoq ani-
ngaasarpassuamik sipaarfiu-
sinnaapput.
- Nerierit Inaanni mittarfe-
qamermut taarsiullugu Uajit-
tulaajimmi mittarfeqalemik-
kut iluaqutissat aningaasati-
gullu sipaarutissat agguame-
qarsinnaapput Mittarfeqar-
fimmit Ittoqqortoormiullu
Kommuneannit, naggataagul-
li iluaqutissat annertunerpaat
pissarsiarineqarsinnaapput i-
laasunit.
- Ilimanarpoq soqutiginnin-
neq ima annertoreertigisoq,
allaat pilersaarut aallartinne-
qarsinnaalluni, Jens Napatoq
oqarpoq.
Mittarfeqarfmnit oqaatigi-
neqartut malillugit Nerierit
Inaanni mittarfiup 1998-imi
ingerlanneqamissaanut 5 mil-
lioner koruunit atugassan-
ngortinneqassapput. Ukioq
mannalu anorersuartameranut
isumannaallisaanissamut mil-
lionit affaat atomeqassapput.
Alpha Air Greenland A/S
Tunumi timmisartuussisamis-
samik tiguseqqammersoq ma-
lillugu Nerierit Inaannit Ittoq-
qortoormiunut timmisartuus-
sisamermi aningaasat ukiu-
mut 3 millioner koruunit ator-
neqartassapput.
- Aningaasat taaneqartut
mittarfiup Ittoqqortoormiunut
qanillineqameragut annertuu-
mik annikillisinneqarsinnaap-
put, naatsorsuutillu imminnut
naligiilissapput, Jens Napatoq
oqarpoq.
Air Alpha malillugu ukioq
manna Nerierit Inaata Ittoq-
qortoormiullu akomanni ilaa-
sut 800-t 900-ullu akomanni
amerlatigissapput.
Ilaasunik timmisartuussi-
samerup saniatigut Ittoqqor-
toormiut eqqaanni allanik su-
liassaqartoqassaaq, Air Al-
pha-llu naatsorsuutigaa peri-
arfissaqarluassasoq Bell 206
Long Ranger III maannakkut
Tunumi timmisartuussisamis-
samut atugassatut pisiariniar-
neqartoq atorlugu attartor-
neqarluni timmisartuussisar-
nissaq.
Borgmester Jens Napatoq
siunnersuuteqarpoq Nerierit
Inaanni mittarfiup
Ittoqqortoormiunut
qanillineqamissaanik.
Borgmester Jens Napatoq
foreslår, at lufthavnen i
Constable Point bliver flyttet
tættere på Ittoqortoormiit.