Atuagagdliutit - 19.03.1998, Qupperneq 14

14
/^l^a.ap'ap'c/é/'a £/£
Nr. 22 • 1998
Ukiut marluk qaangiummata
- 1961-imi - katippugut, Nor-
ge-mullu katemaatut angala-
vugut.
- Ålborg Stiftstidende-mi
ukiut marluk sulereerlunga
piffissap ilaani Sorø Amts-
tidende sulivunga, tamatuma-
lu kingoma Vejle Folkeblad-
imi redaktionssekretær-itut
sulillunga, kingusinnerusuk-
kullu Vejlep avataani pisunut
redaktionschef-iullunga. Taa-
manikkut soqutigisaraara tu-
sagassiortuunermi suliassanik
tamanik sapinngisamik ilinni-
arnissaq, unamminartut ta-
maasa tigorusuttarlugit, tusa-
gassiortuunermi aviisinillu
naqiterisarnermi pissutsit ta-
maasa ilikkarumallugit.
Kalaallit Nunaat
- Atorfigilivigassannut ikkut-
sinnanga marluulluta kissati-
gisimavarput Savalimmini
Kalaallit Nunaannilluunniit
sulinissarput, Nuummilu ra-
diuavisiimi tusagassiortutut
atorfik inuttassarsiuunneqar-
mat qinnuteqarpunga. 1. au-
gust 1966-imi sulilersussaa-
vunga, angallannermili pis-
sutsit pissutigalugit siusinne-
rusukkut aallartariaqarpugut.
- Ajuusaarnartumilli Alice
siullermik ilaasinnaanngilaq.
Naartuvoq, SAS-illu inerteq-
qutigaa timmisartornissaa,
taamaattumik eminissani u-
taqqeqqaartariaqarpaa, eme-
reeramilu qitomavut pingasut
ilagalugit malippaannga. Taa-
maattumik qitomatsinnik Ka-
laallit Nunaanni inunngorto-
qanngilaq, tamarmilli Kalaal-
lit Nunaanni peroriartorsi-
mapput.
- Nunamullu takomartamut
nuunneq aalajangeruvoq an-
nertooq. Nuunnissamik aala-
jangertinnata oqaloqatigiissu-
tigiuarsimavarput, siumoortu-
millu Akicep piumasaraa
ukiuni marluinnami Kalaallit
Nunaanni najugaqassasugut,
sivisunerunngitsumik. Tama-
tuma kingorna nunatsinnut
angerlassaagut, aalajangersi-
masumik atorfmilluta siunis-
sami atorfigisassatsinnik.
- Sap. akunnerinili arlaqa-
ngitsuinnami maaneereerluni
ilaqutariit puigugassarinngi-
saannik ima oqarpoq: - Ukiu-
ni marluinnami maaniinnis-
sarput puiguinnartigu!
- Kalaallit Nunaannut ti-
keqqaamerit qanoq eqqaasa-
maqarfigaajuk ?
- Nuannersorujussuuvoq,
Ole Oxholm ingerlaannaq a-
kivoq. - Silagissorujussuu-
voq. Kialluni, kiattorujus-
suulluni, aaqqissuisullu Jør-
gen Bentzon-ip heliportimut
aavaanga, ingerlaannarlu Ra-
diuavisimi suleqatissannik
ilassinnitsillunga. Taamanik-
kut radiuavisiimi sulipput
aaqqissuisoq, Arne O. Han-
sen, Ulloriannguaq Kristian-
sen, oqalutsit marluk allatsilu
Kirsten-imik atilik.
- Allatsip tupaallatsittoru-
jussuuaanga, mannalu tikillu-
gu paasinngisaannarpara skri-
vemaskinap toortagartai qa-
noq ililluni eqqorsinnaanerai.
Nujaqarpoq takisuunik imu-
sorujussuarnik, isaasa sio-
raannut igalaat saaguisut nak-
kartuaannartunik, skirive-
maskinap toortagartaanik isi-
ginissaanut mattussisunik. Ili-
manarporlu blindskrift ilik-
karluinnarsimassagaa.
»Qanga«
- Oqarluarsinnaavunga 1966-
imi Radiuaviisimi tusagas-
siortuuneq »qanganisarujus-
suusoq«. Pissutsit allarluin-
naapput. Ullumikkut tusagas-
siortut Danmarks Radio ulloq
unnuarlu malinnaaffigisinnaa-
vaat, TV ullumikkut pisunik
aallakaatitsisarpoq, nunarsu-
armut sumulluunniit tele-
fonikkut atassuteqarsinnaap-
put, Internet aamma e-mail
ilanngullugit. Golf-imi sor-
sunneq imaaliallaannaq ma-
linnaaffigisinnaavarput. Nu-
narsuarmi pisut tamaasa imaa-
liallaannaq malinnaaffigisin-
naavavut.
- 1966-imi oqaluttuunne-
qarsimasuuguma 1990-ikkut
qanoq issanersut upperisi-
massanngikkaluarpara. Ka-
laallit Nunaanni illoqarfiit a-
kornanni telefonersinnaan-
ngilagut. Danmark-imut kort-
bølgikkut atassuteqarneq a-
jortorujussuuvoq, piffissallu
Ole Oxholm ajanilu 80-inik ukiulik Kapisilinnut tikeraartut.
Ole Oxholm med sin 80-årige moster på besøg i Kapisillit.
annertunersaani BBC aamma
Voice of America malinnaaf-
figisariaqartarparput, nutaar-
siassat nunanit assigiinngitsu-
neersut nutsertarlugit. Ullu-
mikkumut naleqqiullugu ta-
manna sulerulunnartorujus-
suuvoq, pissanganartorujus-
suullunili. Tassami radiu-
aviisi Kalaallit Nunaata nu-
narsuullu sinneranut atassute-
qaataavoq. Uagut - kisitta -
nutaarsiassanik pissarsisin-
naallutalu siammarterisinnaa-
vugut.
- Ullumikkut ilaqutariit ta-
marmik tusagassiuutinik arla-
linnik peqarsinnaapput, qanit-
tumit ungasissumiillu nutaar-
siassanik nutaarluinnarnik
pissarsisinnaallutik.
- Atortulli ajunngikkaanga-
ta suut tamarmik ajunngitsu-
mik ingerlasarput. Ajomeru-
sarporli blackout-ertoqaraa-
ngat, seqemup milaasai assar-
nerillu pissutigalugit atassute-
qarniarneq kipineqaraangat.
Taava sumulluunniit atassute-
qarsinnaajunnaartarpugut. Ra-
diup maligaasai tiguneqarsin-
naaj unnaartarmata.
- Avannaanut tusagassiori-
artortillunga Kangerlussuar-
mi ingerlariaqqissinnaajun-
naarpunga, Bentzon-illu tele-
gramerfigaanga nutaarsiassa-
nik katerseqqullunga ameri-
karmiut radioqarfiat atorlugu.
Atortorissaartorujussuupput,
ullullu marlussuit atorlugit
nutaarsiassanik katersivunga
nutsertarlugillu, Nuummut
nassiussassat radiuavisiikkut
aallakaatinneqartussat.
- Nutaarsiassalli nassiussin-
naanngilakka. Qaleriiaatiin-
nalerput, blackout-emeq sak-
kortungaarmat illoqarfiilluun-
niit akomanni telegramerto-
qarsinnaajunnaarmat.
- Ilumut taamanikkut pis-
sutsit allarluinnaapput.
Grønlandsfly
aamma NAPA
Ole Oxholm-ip 1985-imi Ra-
diuaviisi qimappaa, Grøn-
landsfly-milu unamminartu-
nik allanik suliaqalerluni.
Grønlandsfly-mi tusagas-
siisarnermi pisortatut sulif-
fimmi nutaarluinnarmi ukiuni
tallimani ilikkagarpassuaqar-
poq, tamatumani allannerin-
naq suliassaanngimmat. Tas-
sani Grønlandsfly-p iluanut a-
vataanullu pissutsit tamarmik
iserfigineqartussaapput, ilaa-
tigullu timmisartortitseqati-
giiffik sinnerlugu tusagassi-
uutinut avammullu tusagas-
siisartuunera isumagineqar-
tarpoq.
Pingaartumik pisortaaneq
Claes Piper suligallarmat Ole
Oxholm Grønlandsfly-mi su-
linermini toqqissisimasumik
sulivoq, timmisartortitseqati-
giiffilli nutaamik pisortaa-
nertaarmat nutaamillu aaqqis-
suussisoqarmat pissutsit al-
lanngorluinnarmata, isuma-
qalerpoq unamminartunik nu-
taanik ujarlertariaqalerluni.
Suliffigilerpaalu Nunat A-
vannarliit Piorsarsimassutsik-
kut Attaveqaataat, NAPA.
Tassani pisortatut atorfik i-
nuttassarsiuunneqarpoq, taa-
maalillunilu Ole Oxholm-ip
inuunermini sulinermini nu-
annarinerpaasani suliffigiler-
paa.
NAPA-mi pisortatut suli-
neq aalajangersameqarsima-
voq ukiunik sisamanik si-
visussuseqassasoq, ukiulli
marluk atorfeqareersoq siu-
lersuisut kajumissaarpaat suli
ukiuni sisamani sulinissaanik.
Taamaalilluni ukiuni arfineq-
pingasuni sulivoq, maannak-
kullu Ole Oxholm soraassaaq.
NAPA-mi suliffik suliffis-
satut kissaatigisassat nuan-
nemersaraat. Pisortatut suli-
Inatsisit tunngaviusut atulerfiat ukioq 1953. Zoologi pillugu nunani assigiinngitsormiut 14-issaa Ole Oxholm nukarlersaalluni peqataavoq. Ole Oxholm
timmissanik soqutigisaqarluarpoq, tamannalu aamma Kalaallit Nunaanni ingerlallugu.
Grundlovsåret 1953. Ole Oxholm som yngste deltager i den fjortende internationale kongres for zoologi. Ole Oxholm var ornitolog og bragte sin interesse
med til Grønland.
soq qanoq ilineraniluunniit -
siulersuisut aalajangersagaasa
iluanni - kulturikkut paarlaa-
teqatigiittarnermi nammineq
kulturikkut soqutigisat aallaa-
vigalugit sunniuteqarsinnaa-
voq. Ole Oxholm-ip soqutigi-
sarilluagaraa nipilersorneq.
Pisortap allap pingaartinneru-
sinnaavaa assilissanik qali-
paasameq, taamaaliomikkul-
lu ukiut ingerlaneranni tama-
tigoortumik ingerlatsineq qu-
larnaarneqarsinnaavoq, taa-
malu nunani avannarlerni
kulturikkut pisartut assigiin-
ngitsut sinniisuuffigineqar-
sinnaallutik.
Suli Kalaallit Nunaat
Pinngortitamik nuannarinnit-
tutut allatulli ilaqutariinnut
Oxholm-ikkunnut Kalaallit
Nunaat nuannisarfiulluarsi-
mavoq. Siornagut periarfissat
tamaasa atorlugit ilaqutariit
aallaartarsimapput. Ukiorpas-
suamilu ilaqutariit aasaanera-
ni sulinngiffeqarnerminni ka-
ngerlummut angalaartarsi-
mapput, pingaartumik Qooq-
qunut, kangerluup silaannaa
pitsaasoq omillugu.
- Ikinngutigillualerparput
Lars Rasmussen ilaqutaalu,
allallu assigalugit ikiortarsi-
mallugu akunnittarfimmik
aallartitsiniarnerani, Ole Ox-
holm oqaluttuarpoq. - Ka-
ngerlunnguarlu taanna ima
nuannaritigilerparput, allaat
maannakkut orneqqinnissaa
kissaatigiunnaarlugu. Nalul-
luinnarpara qanoq pissusiler-
sussanerlunga ikuallannikoq
qimagaanerlu takussagukkit.
Ilaquttammalu Qooqqut ta-
koqqinnissaat kissaatiginngi-
laat.
Pinngortitarli kisimi pissu-
taanngilaq ilaqutariit Ox-
holm-ikkut taama sivisutigi-
sumik Kalaallit Nunaanni na-
jugaqarsimanerannut. Pi-
ngaameruppummi inuit ullu-
innami naapittarsimasaat.
Ikinngutit
- Nunami maani ikinngutigil-
luakkannik ikinnguteqarsima-
vunga. Amerlasuut aallarsi-
mapput, ilaallu toqusimapput.
Annaasaq annertoorujussuu-
voq aasaq Aqigssiaq Møller
toqummat, pissutsillu pissusi-
toqqaminnut uteqqinnavian-
ngillat.
- Ikinnguteqamerlu anner-
toorujussuarmik sunniuteqar-
simavoq. Maanimi takomar-
tartut taaneqarsinnaavugut,
ima paasillugu, Danmark-
imit ldngomisuugatta, tappa-
vanilu ilaqutaqarluta. Tama-
tumali kingunerisaanik ikin-
ngutigiinneq nukittunerulersi-
mavoq. Ikinngutigut »ilaquta-
rilersimavavut«, meeqqat pe-
roriartorneranni pisartuni
peersussaanngitsunik sunniu-
teqalersimallutik, nalliuttor-
suarni uagullu utoqqaat ar-
laannik nalliussiamitsinni.
- Qulamanngilarlu aallarut-
ta maqaasisaqalerumaartugut.
Pissanngatigeqaarpullu qanoq
ingerlassanerluta. Nuannaa-
rutigissavarpulli meeqqavut
pingasut, ukussavut ningaa-
vullu emguttavullu najugari-
ligassatsinnit biilimik nal. a-
kunnerata affaanik ornittaris-
sami najugaqarmata. Tassaa-
voq Sjælland-ip avannaani il-
loqarfeeranngiiaq, tassanilu
eqqissisimaneq maani aamma
sungiusimasarput atorsinnaa-
varput. Qitornavut Køben-
havn-imi najugaqartut qanil-
lillugit.