Atuagagdliutit - 21.05.1998, Side 13

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 21. MAJ 1998 • 13
Asbest landskarsip ajomartorsiutigigaa
Grønlandsbanken-ip taarsiissuteqarnissaanik piumasaqarnissaq inatsisit tungaasigut
tunngavissaqanngilaq
NUUK (KK) - Grønlands-
banken-ip siornagut Nuum-
mi qullersaqarfigimasaata
allanngortiterneqarnerani
asbestip iikkaniittup qilaava-
niittullu piiameqamera milli-
onit affaannik naleqartoq
landskarsip aningaasartuuti-
gissavaa.
Grønlandsbanken-ip nam-
minersornerullutik oqartus-
sanut illumik asbestimik
ulikkaartumik tunisisimanera
pillugu Grønlandsbanken-ip
taarsiissuteqarnissaanik piu-
masaqarnissami ullumikkut
Kalaallit Nunaanni inatsisit
tungaasigut tunngavissaqan-
ngilaq, taamaattumik akili-
gassat namminersornerullu-
tik oqartussanut landskarsi-
mut akiligassanngortinne-
qassapput.
Inatsisartut Kukkunersiui-
soqarfiata Aningaasaqarner-
mullu Ataatsimiititaata taa-
matut saniatigut akiligassa-
qalersimaneq sakkortuumik
isornartorsiorsimavaat, taa-
maattumik naalakkersuisut
piumaffigineqarsimapput
Grønlandsbanken-ip Nuum-
mi qullersaqarfigisimasaata
namminersomerullutik oqar-
tussanit pisiarineqarnissaata
tungaanut pisimasunik nas-
suiaateqaqqullugit.
Tuniniagaq
Nuna Bank aamma Grøn-
landsbanken siorna uper-
naakkut kattuttussanngorma-
ta aningaaseriviit arlaata
Nuummi qullersaqarfla tuni-
niameqartussanngorpoq.
Namminersomerullutik
Oqartussat ingerlatsinermin-
ni annertusiartuinnartumi al-
laffissaminnik amigaateqar-
tuartut neqeroorput Grøn-
landsbanken-ip illuutaa pisi-
ariumallugu 18,2 millioner
koruunilerlugu, Nuna Bank-
illu illuutaa 24 millioner ko-
ruunilerlugu pisiariumallu-
gu. Akigitinniarneqartut
Nuup qeqqani inissisimasut
kvadratmeterimut 13.000
koruunilerlugit pisiarinis-
saannik akeqartitsinissamut
naleqqupput.
Kisermaassilluni aningaa-
serivinngortup Grønlands-
banken-ip qullersaqarfigisi-
masaa tuniumallugu aalaja-
ngiuppaa, Nuna Bank-illu
illuutaa allaffeqarfigilerlugu.
Juni 1997-imi namminer-
somerullutik oqartussaneer-
sunit Grønlandsbanken-ip
qullersaqarfla misissomeqar-
poq. Aatsitassanut Allaffim-
mi Nunanullu allanut Allaf-
fimmi sulisut illorsuarmut
nuuttussat sinniisaat misis-
suinermi peqataapput, ta-
kujumallugu illorsuaq qanoq
aaqqisuunneqarsimanersoq.
Naalakkersuisut nassuiaa-
taanni sakkortuumik erseq-
qissaatigineqarpoq tekniki-
mut tunngasortai misissorne-
qarsimanngitsut, Grønlands-
banken-ip sulisui illorsuarmi
suli sulimmata, aatsaallu
qaammatit marlussuit qaa-
ngiummata inuerummat.
Tamatumunnga atatillugu
namminersomerullutik oqar-
tussat isumaqatigiissuteqarfi-
gaat A/S Inissiaatileqatigiif-
fik INI-p Nuummi immik-
koortortaqarfia, illussanik ti-
tartaasartut siunnersuisartut
Tegnestuen Nuuk A/S aam-
ma Aningaasaqamermut Pi-
sortaqarfiup teknikimut/ani-
ngaasaqarnermut immik-
koortortaqarfia, illorsuup al-
lanngortiternissaanut piler-
saamsioqqullugit.
Suliaq sukkasuumik inger-
lanneqassaaq, namminersor-
nerullutik oqartussani im-
mikkoortortaqarfiit ilaat inis-
saaleqisorujussuummata,
aammalu namminersomerul-
lutik oqartussat naalagaaf-
fimmut isumaqatigiinniar-
mata Aatsitassat pillugit
Ingerlatsiviup tiguneqarnis-
saanik.
Suliarlu sukkasuumik i-
ngerlanneqarpoq, immaqalu
sukkavallaamik.
Uppemarsaat
Inatsisartut ilassutitut anin-
gaasaliissutissatut inatsimmi
1997-imi siullermi pilersaar-
ummut 25 millioner koruuni-
nik atugassanngortitsipput:
Illorsuarmik pisinissamut
18,2 millioner koruunit, al-
lanngortiterinissamullu 6,8
millioner koruunit.
20. juni namminersorner-
ullutik oqartussat Grønlands-
banken-ilu illorsuarmik pisi-
nermik uppernarsaammik
atsiugaqarput, illorsuarli aat-
saat 1. august tiguneqarpoq.
Illorsuarmik pisinermut
uppernarsaammi isumaqati-
giissutaavoq illorsuaq pissu-
simisut pissuseqartillugu pi-
siniartumillu misissorneqa-
reerneratut isikkoqartillugu
tiguneqassasoq.
Illorsuarmillu pisinermut
uppernarsaammi allassima-
voq aningaaserivik kukkus-
sutaasunik imaluunniit ami-
gaataasunik ilisimasaqanngi-
tsoq.
Misissuineq
Ukiup ataatsip matuma sior-
na Inatsisartut 25 millioner
koruuninik atugassanngortit-
simmata, taakkunannga 6,8
millioner koruunit atorneqas-
sallutik allanngortiteriner-
mut, landskarsip aningaasa-
nik atugassanngortitsinera-
nut tunngaviuvoq illorsuar-
mik misissuilluni angallan-
neqamissaq.
Inuit namminersomerullu-
tik oqartussani sulisut tekni-
kimik paasisimasaqanngitsut
sulifflup nalaani Grønlands-
banken-imut takuniaapput,
tamatumanili pilersaarusior-
neq pineqanngilluinnarsima-
voq.
Illorsuarmik allanngortite-
rinissamut 6,8 millioner ko-
ruunit atugassanngortinne-
qameranni ilaatigut tunnga-
viuvoq illorsuaq pillugu paa-
sissutissat tiguneqarsimasut
pillugit naliliiniameq aamma
Aatsitassat pillugit Allafftup
ineqarnissamik pisariaqar-
titsinera, ilaatigullu tunnga-
viulluni siornagut illorsuar-
nik allanngortiterisarnerni
misilittagaalersimasut.
Ullumikkullu naalakkersu-
isut nassuerput naliliisoqarsi-
masoq tunngavigalugit eqqo-
riaanerit arlallit. Taamaattu-
mik naliliineq ilaqarpoq qula-
mtaasinnaasunik arlalinnik.
Qularnartumillu tunnga-
vissaasut taamaattut tunnga-
vigalugit Inatsisartut ani-
ngaasanik atugassanngortit-
sipput - taamalu illorsuaq qa-
noq innersoq paaseqqaama-
gu pisiaralugu.
Asbest
Illorsuarmik allanngortiteri-
neq oktoberimi aallartippoq,
illorsuullu iluani assiaquter-
Aningaasaqarnermut inis-
saqarniarnermullu naalak-
kersuisoq Daniel Skifte
Landsstyremedlem for
økonomi og boliger
Daniel Skifte
suutit qilaavatalu qallersuu-
tai tamarmik piiameqarlutik.
Sanaartomermik nakkutil-
liisut teknikerillu pilersaaru-
siortut paasisimavaat illorsu-
aq 1974-imi sananeqartoq
sananeqaatimi ilaasigut asbe-
stimik akulinnik ilaqassasoq.
- Kisiannili paasineqarsin-
naanngilaq siulittuutigine-
qarsinnaananilu Grønlands-
banken-ip qullersaqarfigisi-
masaani asbesti taama anner-
tutigisoq atorneqarsimasoq,
naalakkersuisut nassuiaam-
minni allapput.
Sulisartut paasimmassuk
iikkani qilaamilu sanaartor-
nermi atomeqarsimasut as-
bestimik akoqartut suliamik
ingitserineq unitsinneqarpoq,
aammalu iikkat qilaallu i-
ngitsemeqartussat tamarmik
misissorneqarlutik.
Misissuinermi paasineqar-
poq illorsuarmi pingasunik
quleriiusumi iikkat qilaallu
tamarmik asbestimik anner-
tuumik akoqartut.
Sanaartomermi atomeqar-
simasut asbestimik akullit
piiamissaat namminersome-
rallutik oqartussat immikkut
ittumik neqeroorlutik piiar-
tippaat, avatangiisinut suli-
sullu illersomeqamissaannut
iliuuseqarnerit pisariaqartut
tunngavigalugit.
Asbestip piiarneqamerani
saniatigut aningaasartuutit
500.000 koruuninik amerlas-
suseqarput.
Kinguartoomeq
Suliap navianartup tamatuma
suliarineqamerani allanngor-
titerinermi suliassat allat i-
ngerlanneqanngillat.
Piffissaq ingerlavoq, suli-
sartunillu isumaqatigiissutit
aatsaat naammassineqarput
novemberip naalemeqani de-
cemberillu aallartinnerani.
Tamatumunnga atatillugu
allanngortiterinermi atortus-
sat kingusinnerusukkut ator-
neqartussaagaluit kinguaat-
toomissaq pinaveersaamiar-
lugu piniameqarput. Kisian-
nili tuaviuussamik sulisoqar-
simanera pissutigalugu kuk-
kusumik inniminniisoqarsi-
mavoq, taamaattumik ator-
tussat Danmark-imut utertin-
neqarput, allanillu nutaanik
taarsemeqarlutik.
- Allanngortiterinerup tua-
viuussamik ingerlanneqame-
ra pissutigalugu kukkuso-
qartarsimavoq iluarsineqar-
tarsimasunilli, kisiannili al-
lanngortiterineq kinguarsar-
neqarpoq, naalakkersuisut o-
qarput.
Nuummi sanaartornerup
annertuumik ingerlanneqar-
nerata nalaani taamatut tua-
viuussamik allanngortiteri-
neq kinguneqarpoq, entre-
prenørit allanngortiterinissa-
mik neqeroortinneqamissaa-
ta ajornartorsiutaanera.
Taamaalilluni allanngorti-
terinermik suliaqarneq akit-
sorpoq, naalakkersuisullu na-
liliipput tamatumunnga ani-
ngaasartuutissat 1,5 millio-
ner koruuninik amerlassuse-
qassasut.
Tamatumunnga atatillugu
quleriit allersaat niuertarfin-
nut »Unik«-imut amama
»Legeland«-imut atukkiun-
neqartussaavoq, aammalu
quleriit siulliat aappaallu al-
laffittut atorneqassallutik,
aammalu ikuallattoornissa-
mut assiaqutissat immikkut
ittut ikuallattoqalerneranilu
qimaaffissat isumagineqas-
sallutik. Aammattaaq innaal-
lagissap aqqutai silaannaris-
sarfiillu aqqutaat inatsisilior-
nermut atuuttumut naleqqus-
sarneqassapput, illorsuup
1974-imi sananeqarnerata
kingorna atomeqalersimasut.
Immikkut suliat taakku
300.000 koruuninik naleqar-
put.
A j utoorsinnaaneq
Asbestip piiarneqarneranut
aningaasartuutit 500.000 ko-
ruunit, tamatumalu kingune-
ranik kinguartoomermut ani-
ngaasartuutit 1.500.000 ko-
ruunit illorsuullu maannak-
kut inatsisiliomermut naleq-
qussarneqarnissaanut ani-
ngaasartuutit 300.000 koruu-
nit katillutik immikkut 2,3
millioner koruuninik ani-
ngaasartuuteqarnermik ki-
nguneqarput.
Ilanngullugulu oqaatigine-
qassaaq sipaarfiusinnaasuti-
gut tamatigut namminersor-
nerullutik oqartussat sipaar-
niarsimammata.
Taamaalilluni allanngorti-
terinermi manna tikillugu
aningaasartuutit 8,4 millio-
ner koruuninik amerlassuse-
qarput.
Ukiup ataatsip matuma
siorna Inatsisartut 6,8 millio-
ner koruuninik atugassan-
ngortitsipput.
Taamaalilluni Grønlands-
banken-ip qullersaqarfigisi-
masaata niuertarfittut allaf-
feqarfittullu allanngortiter-
neqarnera siullermik naat-
sorsuutigisamit 1,6 millioner
koruuninik akisuneruvoq.
Murphy’s Lov oqarpoq,
suut ajutoorsinnaasut tamar-
mik ajutoorumaartut.
Kisiannili Murph’s Lov-ip
eqqarsaatiginissaa nammi-
nersornerullutik oqartussat
puigorsimavaat, naalakker-
suisut nassuerput.
- Illorsuarmik allanngorti-
terinermi aningaasartuutit
qanoq amerlatigisinnaanera-
ta siumoortumik naatsorsor-
nissaa ajornakusoortuusoq
misilittakkat takutippaat, siu-
moortumik naatsorsuutigisi-
manngisanik suliaqartoqar-
nissaa pisariaqartoq paasi-
narsisarmat, aatsaat paasinar-
sisartunik suliap ingerlatiler-
nerani.
T unngavissaqanngilaq
Aningaasaqamermut Ataat-
simiititap inassuteqamerati-
gut Naalakkersuisut inatsisit
tungaasigut naliliiniarsimap-
put, Grønlandsbanken A/S-
imut akiliutigineqarsimasut
18,2 millioner koruuniusut
ikilisinneqarsinnaanerat a-
nguniarlugu.
Pisinermi akiliutigineqar-
tut ikilisinneqarnissaannut
tunngaviussaaq illorsuaq pi-
siarineqartoq kukkuneqarsi-
mammat imaluunniit ami-
gaateqarsimammat, taakkulu
nalunaarutigineqartussaallu-
tik tunisisumit Grønlands-
banken-imit pisisumut Nam-
minersornerullutik Oqartus-
sanut.
Aammattaq pisinermi akil-
iutit ikilisinneqarnissaannik
piumasaqaammut tunngavi-
ussaaq, namminersomerullu-
tik oqartussat illorsuarmik
allanngortiterinerminni sani-
atigut aningaasartuuteqaler-
simammata, taamalu ani-
ngaasanik annaasaqarsimal-
lutik amigartumik paasissu-
tissiisimaneq pissutigalugu,
soorlu illorsuup sananeqaa-
taasa ilaasa asbestimik ako-
qarsimanerat.
Kisiannili eqqartuussissu-
serisoq Wilhelm Malling
inatsisit tungaasigut naliliini-
arsimasoq isumaqarpoq, pisi-
nermi illorsuup amigaateqar-
simanera tamatumani pine-
qanngitsoq.
Illorsuarlu amigaateqarsi-
masuuppat eqqartuussissuse-
risoq naliliivoq, Grønlands-
banken A/S-imut taarsiissu-
teqarnissamik imaluunniit
akiliutigineqarsimasut ikili-
sinneqarnissaannik piumasa-
qarnissamut naammattumik
tunngavissaqanngitsoq.
Tamanna tunngavigalugu
Naalakkersuisut naliliipput
Grønlandsbanken-ip taarsiis-
suteqarnissaanik piumasa-
qarnissaq tunngavissaqan-
ngitsoq.
T uaviupilunneq
ajoqutaaginnartarpoq
Grønlandsbanken-ip quller-
saqarfigisimasaanik pisiner-
mut atatillugu Naalakkersui-
sut nassuiaataat atuarlugu i-
sumaqalemarpoq suliami ta-
matumani namminersorne-
rullutik oqartussat kukku-
taarlutik isumaginnissimasut.
Namminersomemllutik o-
qartussat allaffissaminnik
pissarsiniamertik tuaviuussi-
manermik taamaallaat piffis-
saqarfigisimavaat illorsuup
qarsupiinnartumik misissuif-
figineqamera.
Taamaalilluni illorsuaq i-
luamilluunniit misissornagu
pisiarineqarsimavoq. Tekni-
kerillu suliamik isumaginni-
lermata illorsuarmik pisiner-
mut uppemarsaat atsiomeqa-
reersimavoq.
Pereersut kingorna silatu-
saartumik isummertoqarsin-
naavoq, kisiannili soorlu
namminersortoq pisisoq iki-
ortissarsiorsimassannginner-
luni teknikerinik, illorsuup
qanoq innera iluamik paasi-
umallugu, 18,2 millioner ko-
ruunit atorlugit pisiariniak-
kap millionillu arlallit atorlu-
git iluarsaanniakkap?
Namminersomemllutik o-
qartussat siunnersuut taman-
na malissimasuuppassuk uki-
up ataatsip qaangiunnerani
landskarsi saniatigut akili-
gassaanik nassinneqarsimas-
sanngikkaluarpoq.
Daniel Skilte:
Inatsisitaassaaq
NUUK(KK) - Aningaasa-
qarnermut ineqarnermullu
naalakkersuisoq Daniel
Skifte, Atassut, ilimasaari-
voq inatsisiliortoqassasoq,
illunik pisinerni nuanniitsu-
nik uissuummisitaasarner-
nik siunissami pinngitsoor-
titsisussamik: pisisumut tu-
nisisumullu.
Inatsisiliornissamut tun-
ngaviuvoq namminersome-
rusut Grønlandsbankenip
Nuummi qitiusumik allaf-
feqarfiata pisiarinerani nu-
anniitsunik uissuummisin-
neqarmat.
Grønlandsbankenimik
niueqateqarnermi nammi-
nersornerusut susinnaajun-
naareerput. Peqqissimeriar-
fissaqanngilaq, siunissamili
illorsuarnik illunillu niue-
qatigiinnermi tunisisoq pi-
sisorlu illersorneqamerulis-
sapput.
Isorinninneq
Aningaasaqamermut ataat-
simiititaliap ataasinngor-
nermi 18. maj inatsisartut
ataatsimiittarfianni naalak-
kersuisunut isorinnillutik
oqaaseqaateqarput, Grøn-
landsbankenip qitiusumik
allaffeqarfikuanik pisiner-
mut atatillugu, isomartorsi-
uinerli Daniel Skifte-p,
Atassut, ilassinngilaa.
- Naalakkersuisut tupaal-
laatigaat Aningaasaqamer-
mut Ataatsimiititaliap isu-
maliuutissiissummini taam-
magu namminersomerusut
Grønlandsbankenip qitiu-
sumik allaffeqarfikuanik
pisinermut atatillugu rnisis-
suisartunik nalunaarusior-
titsisimanngimmata.
- Naalakkersuisut ilisi-
mavaat misissuisartunik
nalunaarusiortitsinerit Dan-
markimi inatsiseqartinne-
qartut illunik niuernerni pi-
sisoq pisisitsisorlu illersor-
neqarniassammata.
- Uangali ilisimanngilara
Inatsisartut inatsimmik taa-
maattumik Nunatsinnut
tunngasumik aalajangiussa-
qarnikuunersut, nalunaam-
siortussaatitaanermut aki-
sussaassusermut apeqqut
Nunatsinni inatsisitigut
tunngavissaqanngitsoq in-
nersuussutigissallugu tun-
ngavissaqanngilaq, Daniel
Skifte oqarpoq.
Daniel Skifte AG-mut o-
qarpoq inatsit tamatumun-
nga tunngasoq Nunatsinni
atuuttussaq suliniutigissa-
maarlugu, Nunatsinni illu-
nik pisisartut pisititsisartul-
lu Danmarkimisut illersor-
neqartalemiassammata.
Ileqqorissaarnermi?
Aningaasaqamermut Ataat-
simiititaliami ilaasortaq
Tuusi Motzfeldt, Inuit Ata-
qatigiit, isumaqarpoq siu-
sippallaartoq naalakkersui-
sut Grønlandsbankenip tu-
ngaanut iliuuseqassalluni.
Nunatsinni inatsisitigut
tunngaviusut iluarsineqar-
simanngippata naalakker-
suisut niuemermi ileqqoris-
saarnissaq tunngavigalugu
Grønlandsbanken uparuar-
sinnaavaa.
- Namminersomerullutik
Oqartussat Grønlandsban-
kenilu ikinngitiitoqaapput,
Grønlandsbankenilu ileq-
qorlussaaq asbest-imik u-
likkaartumik namminersor-
nerusut uukapaatissaguni-
git, Tuusi Motzfeldt oqar-
poq.