Atuagagdliutit - 21.05.1998, Blaðsíða 15
GRØNLANDSPOSTEN
SISAM AN NGO RNEQ 21. MAJ 1998 • 15
sit, atuarfeqameq, nunarsuar-
mi inuit allarpassuillu, naggu-
eqatigiit marluullutik ataatsi-
moorussaat.
- Qimussemitsitta angusa-
qarfiulluameranut uppemar-
saatit pitsaanersat ilagaat, i-
nuusuttut ilinniartitseriaatsit-
sinnik apersortamerat kiisalu
misissussallugu soqutigaat
Nunatsinnukarlutik ilinniaga-
qariartorsinnaanerlutik. Taa-
maaliortoqarsinnaasoraaralu.
Oqaatsivut kulturerpullu im-
minnut qanittuupput, Karo
Thomsen oqarpoq.
Karo oqaluttuarpoq ilisari-
simanngisani najugaqassallu-
ni ittukkujussinnaasarluni.
- Angalanitsinni assigiin-
ngitsuni 22-ni najugaqarpu-
gut. Tamatigut paasisarparput
inunni ammasuni inussiarner-
sunilu najugaqartarluta, Nu-
natsinnik pissutsinillu soquti-
ginnittorujussuit. Tamatigut
eqqartugassaqartaqaaq. Ilaat-
igut tusarusuttarpaat
juullisiortarnersugut, uuma-
sugut qanoq taaguuteqamer-
sut, uagut nammineq inuit
oqaasiisut qanoq ateqamersu-
gut, inuit-mmi canadamiut
tuluttut ateqarlutillu nammin-
neq oqaatsiminni aamma
ateqarput, Karo oqarpoq.
- Ajomartorsiummik naam-
mattugatuarput, isumarput
malillugu, tassa qarasaasiati-
gut ajomartorsiutit. Pitsaane-
rusumik piareersarsimassa-
galuarparput. Tamanna eq-
qaassanngikkaanni angala-
nerput iluatsilluarpoq.
Utoqqaat qimmit
upippaat
Karo-mut angalaqataanullu
sakkortuumik misigisaavoq,
inuit Canadamiittut qimuttu-
nik qimmeqaqqusaajunnaar-
nerat.
- Tikiffitsinni inuppassuar-
nit tikilluaqquneqartuarpugut.
Utoqqaallu qimussemermik
suli eqqaamannittut saarler-
saajuarput. Qimmit takullugit
attortittartorujussuupput. Ilaat
qimminik qimuttunik takoq-
qillutik misigissutsinik sak-
kortoqisunik ersersitsisarput.
Qimmillu pillugit paasinnik-
kumasut amerlaqaat, amerla-
suullu paaserusuppaat qanoq
qisuariassanersugut ilisima-
tinneqaraluarutta qimmigut
tamarmik toqorameqassasut,
Karo oqaluttuarpoq.
- Amarpassuaqarporlu tul-
luusimaartuni uanga amatut
taama isorartutigisumut qi-
musseqataagama. Qamutinit
niugaangama tamatigut taku-
sinnaasanngilaat amaasunga,
taakkunannga anginerugama.
Arnaasungali paasigaanga-
mikku nuannaamermik uis-
suummisarput.
Allatulli ippoq
- Amaavunga allatulli ittoq.
Allatulli meeraallunga alliart-
orpunga. Niviarsiaqqatut alla-
tut ippunga. Imaanngilaq nu-
kappiaqqat pinnguaqatigine-
rugikkat imaluunniit nukappi-
aqqat pinnguaannik pinnguar-
nerusunga, Karo oqarpoq, a-
perineqarami sooq killiffissa-
minik ujartuiniamermut ka-
jungernersoq. Nassuerporli
Ono-p aperimmani ilaarusun-
nersoq oqaluttuussimallugu
mersorsinnaannginnami neri-
sassiorsinnaananilu.
- Uannulli killiffissaasin-
naasut sumut killinnersut paa-
serusuttorujussuuvakka - ti-
mikkut tamikkullu, Karo o-
qarpoq.
Tamannalu tunngaviuvoq
taamani sermersuarmik itivii-
niarluni eqqarsaatersorami.
Iluatsitsivorlumi. Aperineqar-
poq amat nunat tamaneersut
sermersuarmik itiviiniartunut
ilaarusunnersoq.
- Eqqarsarianngivillunga
ingerlaannaq akuersivunga.
Maannali eqqarsarfissaqaru-
suppunga, naak oqamikoo-
reeraluarlunga Canadamut
ilaanissannik soqutiginnillu-
nga. Tamatumunnga peqqu-
taavoq 1991-imi Ilisimatusar-
fimmi ilinniartuugama piffis-
saralu aqulluamerusinnaallu-
gu, maannali atorfeqarpunga,
qujanartumilli angalanitsinni
sulinngiffeqamissannut akue-
rineqarpunga.
Karo 1996-imi Ilisimatu-
sarfimmit kulturimut inui-
aqatigiillu oqaluttuarisaane-
rannut cand.phil.-itut soraar-
ummeerpoq, kinguninngualu
Dansk Institut for Klinisk
Epedemiologi-p nunatsinni
immikkoortortaani atorfinip-
poq, taanna Pinngortitalerif-
fimmi inissisimasoq.
Angajoqqaanit
tapersersorneqarneq
Karo Thomsen-ip amaa Emi-
lie, nuannaarpallaanngikkalu-
arpoq panimmi angajulliup
1991-imi oqaluttuummani si-
soraatinik sermersuarmi iti-
veeqataaniarluni, taamaattorli
Karo-p angajoqqaavisa taper-
sersortuarpaat killiffissaminik
ujartuiumatuneranut.
- Tulliani...Aap, qaqqasior-
nissara eqqarsaatiginikuuara.
Portusuunik ersigisaqarpu-
nga, qaqqamilli qaqisinissara
misilemsoqaara. Meeraagal-
laratta qaqqajunnani pinngu-
artarpugut qallorluta eqqar-
saatigissanagu sunerluta. Eq-
qarsaatigisarali tassa atorto-
rissaaruteqarluni qaqqasiuin-
neq.
Meeqqammi?
- Meerartaarusuppunga. Ui-
simanngilarali paasiniaaru-
sussusinnut meeqqat unitsitsi-
sinnaanersut. Tusaamavara
meeqqat piffissamik tamar-
mik atuiffiusut. Takorluuk-
kakka tamatigut nipituumik
oqaatigisanngilakka, ilaalli
naammassereerpakka. Ta-
manna inummut namminer-
mut pitsaasuuvoq sunullu al-
lanut siunissami naammassi-
sinnaasanut aamma pitsaa-
suulluni. Angajoqqaat
meeqqamik takorluugaannik
angusiniarneranni taperser-
suisariaqarput.
- Nuna najugaqarfigisarput
periarfissarpassuaqarpoq. Aam-
mali killeqarfik qaangerlugu
qimerluuisoqartariaqarpoq. Nu-
taanik pissarsilluni pitsaavoq,
ulluinnami inuunermit aala-
terneqalaarluni. Tamanna ine-
riartuutaavoq. Unuttut ineri-
artomermut pitsaavoq. Inuit
ilaat eqqissisimallutik inooru-
supput. Ajunngilaq. Allalli ar-
laannik angusaqarusuttut ta-
persersorneqartariaqarput.
Inuusuttut takorluugaat pillu-
git qanoq navianartigineran-
nik oqaluttuutiinnamagit
naammassinninnissaannut ta-
persersomeqartariaqarput. Nu-
taanik aqqutissiuipput, Karo
Thomsen oqarpoq, 6. maj
1962-imi Paamiuni inunngor-
toq, alliartomerminili najuga-
qarfii arlaliupput, Nanortalim-
mit Uummannamut, angutaa
Johannes ilinniartitsisuusi-
mammat.
Allattoq, Laila
Ramlau-Hansen
Karo Thomsen 6. maj 1962 Paamiuni inunngorpoq. Aana 3. juni 1962 kuisinnermini
angajoqqaani tulluusimaaqisut assiliseqatigai.
Karo Thomsen blev født 6. maj 1962 i Paamiut. Her er hun fotograferet sammen med sine
stolte forældre på dåbsdagen 3. juni 1962.
Mathias Ingemann.
Karo Thomsen saamerliulluni qatanngutinilu Aqqaluk, Thilde aamma Ulrik 1968-imi Karo Thomsen til venstre sammen med sine søskende Aqqaluk, Thilde og Ulrik i Nanortalik
Nanortalimmi. i 1968.