Atuagagdliutit - 09.07.1998, Blaðsíða 7

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 9. JULI 1998 • 7
Aalisakkanik
misissuisut
pisarisinnaasat
immikkut
killileqquaat
Diskobugten
(7.900 tons),
Uummannaq
(6.000 tons)
aamma
Upemavik
(4.300 tons).
Biologerne
anbefaler
seperatve
fangstkvoter for
hver af de tre
områder
Diskobugten
(7.900 tons),
Uummannaq
(6.000 tons) og
Upemavik
(4.300 tons).
Aalisakkani misissuisut
mianersoqqusipput
Aalisakkanik misissuisut naliliipput Diskobugtimi aamma Uummannami
Upernavimmilu qalerallit ikilerujussuarsinnaasut
NUUK(KK) - Atlantikup
Avannaani Nunatta Kitaa
kisiartaangajalerpoq qalera-
leqarfiusutut, ikikkaluartut
taamaaginnagajattulli.
Canada aamma Norge ima
qaleralinniapiloorsimatigaat
ullumikkut unitsissimallugu.
Island taama kukkugaluttua-
lerpoq, Nunarpullu taama
ajutoorsinnaavoq qaleraligut
mianersuuterujussuanngikku-
tsigit.
Pinngortitaleriffik Nunatta
eqqaani aalisakkat pingaar-
nerit pillugit inassutiminnik
saqqummeeqqammerpoq aa-
lisarnermut naalakkersuiso-
qarfimmut kiisalu soqutigi-
saqaqatigiinnut, aalisartut pi-
niartullu kattuffiannut
KNAPK, kiisalu kilisaataa-
tilinnut APK-mut.
Inassutaasut tassaapput aa-
lisakkat amerlassusaat 1999-
imi aqunneqamissaat, sioma
inassutigineqartunut naleqqi-
ullugu allannguuteqalaagin-
nartoq. (1999-imi raajartassa-
nut inassut november naaler-
pat saqqummiunneqassaaq).
Naalakkersuisut 1999-imi
pisassat aalajangissavaat, u-
kiup naalemerani saqqummi-
unneqartussaalluni. Pisassat
aalajangiunneqannginneranni
Aalisamermut Siunnersuiso-
qatigiinni oqallisaassapput,
taanna aalisamermi apeqqu-
tini namminersomerusut o-
qallittarfigititaat.
Avataani
Aalisakkanik misissuisut na-
liliipput Kitaani avataani qa-
lerallit amerlassusaat nike-
rarpallaanngitsut.
Tamaaniittut nunatsinni/
canadami ataatsimut qalera-
liinut ilaapput, kujataani Fle-
mish Cap-imit avannaanut
Nunatta kitaata Avannaanut
killittut.
Canadap Nunattalu akor-
nanni qitiutillugu killeqarfi-
up eqqaani Davis Strædet-
imi aalisameq 1980-ikkunni
2.000 tons missaannit 1992-
imi 18.000 tonsinut annertu-
seriarpoq.
1992-imili ukiumut pisat
10.000 tonsiusarput. 1997-
imi 10.540 tonsiupput, taak-
kunannga nunatta imartaani
qaleralittat 4.800 tonsiullu-
tik.
Taamaattumik aalisakka-
nik misissuisut siunnersuu-
tigaat Nunarput Canadalu a-
taatsimut pisassinneqartassa-
sut 11.000 tonsinik, sioma i-
nassutigisaasut amerlaqqa-
taat.
Sinerissamut qanittoq
Diskobugtimi kiisalu Uum-
mannap Upernaviullu eq-
qaanni ukiuni qulini kingul-
lemi qaleralittarineqartut a-
merliartuinnarput.
Aalisakkanik misissuisut
nalilerpaat qalerallit taamaa-
lillutik ikiliartuinnassasut.
Amerlassutsit nalilernerinut
ajomakusoortitsipput paasis-
sutissat amigarmata aningaa-
sarsiutigalugu aalisarnermit
qanoq immikkut ingerlatsi-
nerni; tassa kilisannermi
nal.ak., ningittagarsorneq
kiisalu allatigut qaleralinni-
arnermi ingerlatsinerit.
Aalisakkanik misissuisut
kaammattuipput aalisarneq
annertutsaaliorneqassasoq,
taamaanngippat aalisarneq i-
ngerlajunnaassammat, 1999-
imilu pisassat ukiuni 1995,
1996 aamma 1997-imi pisat
agguaqatigiissinnerat qaa-
ngerneqassanngitsoq. Tassa
pisat katillugit 18.200 tons.
Inassuteqarput Diskobugt,
Uummannaq aamma Uper-
navik immikkut pisassinne-
qartalissapput, ima aggua-
taarlugit:
Diskobugten: 7.900 tons.
Uummannaq: 6.000 tons.
Upemavik: 4.300 tons.
1997 Diskobugtimi 8.600
tonsit qaleralittarineqarput,
6.300 tons Uummannami kii-
salu 4.900 tons Upemavim-
mi; katillugit qalerallit
19.800 tons, taamaattumik
aalisakkanik misissuisut
qalerallit pisarineqartartut
1997-imit 1999-imut 1.200
tonsinik ikilisinneqarnissaat
kaammattuutigaat.
Aalisakkat allaneersut
Qalerallit Diskobugtimiittut
aamma Uummanna Uperna-
viullu eqqaanniittutk eqqu-
miikajaamik pissusilersor-
put.
Qalerallit Davis Strædet-
imi suffisarput, qaleraleeq-
qallu Diskobugtimut kiisalu
Uummannap Upernaviullu
kangerluinut ingerlasarlutik.
Qalerallit tamaaniittut toqus-
sartik tikillugu tamaaniittar-
put namminneq suffinatik.
Ikkannerit ingerlaffigissallu-
git nuannarigunanngilaat,
Avannaanilu kangerluit
imartaat suffiffigissallugit
nillerpallaaqaat.
Taamaattumik aalisarfinni
taakkunani qalerallit amer-
lassusaat Davis Strædet-imit
ilaneqartarnerat apeqqutaal-
luinnarpoq. Davis Strædet-
imi kalaallit/canadamiut a-
taatsimoorullugu qaleralinni-
artarnera ingasappallaaner-
pat toqqaannartumik Disko-
bugtimi, Uummannami aam-
ma Upernavimmi qalerale-
qarnernut toqqaannartumik
sunniuteqassaaqq.
Ukiuni makkunai Avan-
naani qalerallit ukiut qulit
sinnerlugit utoqqaassusillit
qangamut naleqqiullugit
ikinninngortut maluginiar-
neqarpoq. Tamanna aalisak-
kanik misissuisut isumakulu-
utigaat.
Qalerallit utoqqaanerit aa-
lisarlugit nungukkiartuinnar-
neri ilutigitillugu ukioqati-
giikkaat ikinnerit pisarine-
qartalissapput, taamaalilluni-
lu ukioqatigiikkaat allat ava-
taanit amerliartornerisa ni-
kerarnerannut sunniuteqas-
saaq kiisalu Davis Strædimi
suffisartut amerlanerannut.
Tunu
Sioma aalisakkanik misis-
suisut kaammattuipput Tu-
nup, Islandip Savalimmiullu
eqqaani avataani qalerallit
pisarineqartartut ikilisinne-
qarujussuassasut. Tamaani
aalisarneq ingasappallaar-
poq.
Taakkunani pingasuni a-
taatsimoorullugit pisarisar-
takkat sunnerneqaqqapput
aalisakkat pisaralugit toquin-
nartartut, allanit nuuttut ikil-
lutik kiisalu suffisartullu ka-
tillugit 80.000 tons inorlugu.
Taakkunani pingasuni qa-
leralinniarnerup annersaa Is-
landip eqqaani pisarpoq kili-
saatersorluni.
Islandip katillugit pisari-
sartagai 11.000 tonsit inutsi-
arpaat, tassa taakku pingasut
pisarisinnaasaasa katinneri
ataatilaarlugit, aalisakkallu
toquinnartartut pisarineqar-
tartut katinneri nakkutigine-
qanngingajapput Tunup, Is-
landip Savalimmiullu ataat-
simut aalisagaataannit.
Tamannalu ajornakusoor-
titsivoq ataatsimoorussamik
pisarisinnaasat aqunneqame-
ri Kalaallit Nunaanni, Islan-
dimi Savalimmiunilu assi-
giinngitsunik ingerlanneqar-
mata.
Savalimmiuni aalisamerup
ingerlanneqamera killilersor-
neqanngilaq, uffa Kalaallit
Nunaanni Islandimilu pisari-
sartakkat angissusaat kille-
qartinneqartut.
Sakkortuumik
Taamaattumik sakkortuner-
mik iliortoqartariaqarpoq.
Aalisakkanik misissuisut
1998-imut katillugit pisari-
sinnaasatut inassutigaat
11.000 tons inorlugit, 1999-
imullu aamma taamaappoq.
Inassutaasut 11.000 tonsit
qaleralinnik 1997-imi pisa-
nut 29.964 tonsinut naleqqi-
unneqassapput.
Taakkunannga 29.964 ton-
sinit 8.429 tonsit nunatta
imartaani pisarineqarput;
taakkunannga 991 tons
kalaallit aalisariutaannit
pisarineqarlutik.
Qalerallit pisarineqartut
1989-imi amerlanersaapput
60.000 tonsit angugamikkit,
aalisarnerli ingasappallaa-
qaaq.
Qalerallit saniaa-
tigut pisarisartakkat
Nunarput qalerallit alliartorfiisa
pingaarnersaraat
NUUK(KK) - Qalerallit
Diskobugtimi aamma
Uummannap Upernaviul-
lu eqqaanni aalisarnermik
pingaaruteqaleraluttuin-
narpoq, aningaasarsiuti-
galugulu soqutiginninneq
aalisakkanik misissuisut
soqutigilluarpaat.
Qaleralilliuna aalisa-
gaq suna?
Junimi Northwest At-
lantic Fisheries Organiza-
tion, NAFO-mik naalisa-
gaq, ataatsimiinnermi ca-
nadamiut NAFO ilisima-
tuussutsikkut ataatsimiiti-
taliaanut arlalinnik apeq-
quteqarput, aalisagaq
taanna pingaarutilik paa-
sisaqarfigerusullugu.
Nunatsinni
alliartorpoq
Qalerallit Atlantikup
Avannaani Kitaani 78
grade-mit (Nunatsinni
nunaqarfiit avannarpasin-
nerap Siorapaluk) kujam-
mut Gulf of Maine-imut,
qalerallillu ataatsimut
suffisarfeqartut isigine-
qarput.
Suffisarfiil pingaarnerit
itisoorsuarniipput, 2.000
meter angullugu, Davis
Strædip qiterpasissuani.
Suaat uummaralersullu
sumi tamaani sarfarsia-
taartut, kiisalu ukiup i-
ngerlanerani peroriartor-
neri takuneqartartut tun-
ngavigalugit Davis Stræ-
dimi ukiukkul upemaler-
neranilu suffisartut paa-
sinarpoq.
Suaat uummaralersullu
Nunatta kitaa atuarlugu
Canadalu sinerlugu sar-
farsiataartarput ikkanne-
rillu qaavinut naqqinnit-
tarlutiic.
Qalerallit alliartorner-
minni itinerusumukartar-
put, suffisinnaanngoraan-
gamillu suffisarfiit angu-
sarlugit.
Perorfiit ingaarnerit
tassaapput Store Hellefi-
skebankep avannaatu-
ngaa aamma Disko Ban-
kep kujataatungaa. Qale-
raleeqqat siammarsimaf-
figisaminni tamani taku-
neqartaraluartut peroriar-
torfinnik pingaartunik al-
lanik nassaartoqanngilaq,
taamaallaat Store Hellefi-
skebankep avannaatu-
ngaa aamma Disko Ban-
kep kujataatungaa.
Saniatigut
pisarisameri
Raajarniarnermi qaleralit
saniatigut pisarineqarta-
qaat.
1997-imi misissuiner-
nit paasissutissat tunnga-
vigalugit Kitaani julimi
augutsimilu avataani ra-
jarniarnerni qalerallit
saniatigut pisarisartakkat
287,8 tonsiupput ima-
luunniit qalerallit ataa-
siakkaat 3,3 million-it
Saniatigut Diskobugti-
mi 304,1 tons imaluunniit
qalerallit ataasiakkat 4,5
millionit saniatigut pisa-
rineqartarput, ilisimane-
qanngilarli tamakku sine-
rissamut qanittumi ava-
taaniluunniit amerliartuu-
taasussaasimassagaluar-
nersut.
Fyllas Bankemi sania-
tigut pisat amerlanerup-
put, oqimaassutsit eqqart-
oraanni: raajamut kiilu-
mut qaleralik 0,090 kiilu.
Amerlanerpaapput per-
oriartorfimmi Store Hel-
lefiskebankep avannaa-
tungaani, amerlassutsit
eqqartoraanni: raajat kii-
lumut qaleralik 1,1.
Peroriartorfinni qale-
rallit saniatigut pisarine-
qartut ataatsimik marlun-
nillu ukiullit 20 centime-
ter inorlugit angissusillit.
Canadap eqqaani raa-
jarniarnermi saniatigut
pisarisat 1997-imi 42 ton-
situt nalilemeqarput ima-
luunniit raajanit pisat
0,45 procentii. Angissus-
eraat 6 aamma 40 centi-
meterit akornanni.
Saniatigut pisaqarna-
veersaatitut nakkartitsi-
viit 1997-imili Canadap
imartaani raajarniarnermi
inatsisiliuussinikkut ator-
tussaatinneqarput. Nak-
kartitsiviit pitsaalluin-
narsorinarput qaleralin-
nik saniatigut pisarisar-
takkanut ikilisaatitut, siu-
nissamilu qaninnermi
Nunatta imartaani raajar-
niarnermi aamma atomis-
saannut piumasarineqa-
lertussaallutik.
Islandip
aalisamennut
ministeria
tikeraarpoq
NUUK - Islandip aalisar-
nermut ministeria Torste-
inn Palsson ulluni mak-
kunani Nunatsinnut tike-
raarpoq, aalisamermut
naalakkersuisoq Paaviaa-
raq Heilmann tikeraartit-
sisoralugu.
Torsteinn Palsson mar-
lunngomerup ualiani ti-
kikkami Royal Greenland
takuniarpaa.
Pingasunngornermi
Torsteinn Palsson aamma
Paaviaaraq Heilmann Ilu-
lissiarput, sisamanngor-
nermi politikkikkut oqa-
loqatigiittoqartussaalluni,
tassani naammassineqas-
saaq Islandip Savalimmi-
ullu akornanni aalisar-
nermi najoqqutassat atsi-
omissaat.
Tallimanngornermi
Torsteinn Palsson Kan-
gerlussuarmi umimman-
nik tuttunillu takusaas-
saaq, unnukkut Reykja-
vik-imut utinnginnermi-
ni.