Atuagagdliutit - 14.07.1998, Qupperneq 13

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 14. JULI 1998 • 13
Cafeteriami pujortameq ajortut nerisarfiat aamma
TV-eerfiusarpoq, danskit allamiullu videoliaat
isiginnaarneqarsinnaallutik.
Cafeteriets ikke-rygerafdeling på Saqqit Ittuk fungerer også
som TV-stue, hvor der bliver vist danske og udenlanske
videofilm.
Saqqit Ittuk umiarsuaavoq qajannaatsoq, mallersumili
orfaasinnaasukasiulluni. Silagissumi umiarsuup qaavani
seqinnisaarneq nuannersorsuuvoq.
Saqqit Ittuk er et søstærkt skib, men den kan godt vippe i
søgang. Til gengæld er brodækket et herligt sted at slikke
solskin, når vejret arter sig godt.
Womsi aliikkutaalluavittarpoq - aamma umiarsuanni
ilaasuni.
Woms er et herligt tidsfordriv - også når man sejler med
kystpassagerskib.
Inuit Saqqit Ittummi naapittarput
Arctic Umiaq Lines-ip Ittuutai pingasut aasaanerani kitaani sinersortuartarput -
Kujataaliartussaq ilaaffigaarput
Ilaasaartaatit Ittukkut tamarmik 18-nik ineeraqarput
ammaanartunik, issiavissalinnik sisamanullu siniffilinnik.
Ataasiarluni marloriarluniluunniit unnuineq ajunngilaq,
inissakilliomerli malunnarsereertarpoq.
De tre kystpassagerskibed har hver 18 sovekupéer med
siddeplads og soveplads til fire passagerer. En enkelt eller
to overnatninger er OK, men så begynder pladsen hurtigt at
blive for knap.
NUUK(KK) - Saqqit Ittuk
sisamanut Narsamut tikis-
saaq.... (nipaaruppoq) .... si-
korsuarnut sapersissanngik-
kutta.
Arctic Umiaq Line-p ilaa-
sartaatai pingasuusut ilaat
ataaseq ilaaffigaarput, ulluni
makkunani kitaa sinerlugu
uteqattaartuartoq, inunnik
assigiinngitsuneersunik isu-
malluartunik ilaasulik. Tulaf-
fissatta tullia højtalerikkut
tusarliunneqarpallappoq.
Ukiuni makkunani mittar-
filiortiternerit nunatsinnilu
angallassinerup timmisartuk-
kuinnaq pisalemissaa politi-
kerinit pingaartinneqangaar-
lutik oqallisaaleruttornerisa
nalaanni Sakæusi Biiniamiil-
lu uagullu allat tamatta pisar-
nitsitut umiarsuarmut ilaa-
sartaammut ilaasarpugut.
Ilaarusuttut imaaginnavip-
put, aasaaneranilu angallati-
leruttornerup utaqqisorpas-
suaqartarluni.
Ittukkunnut ilaasussangor-
tut ilaaffitsik maluginiagassa-
qanngitsoortinneq ajorpaat.
Qanorluunniilli ikkaluar-
pat ilaasartaatit apuuttarput.
Sikorsuit akomataaneq a-
joraangata.
Ukiuni 25-ni katiffissortut
Saqqit Ittumi naapippavut
Sisimiormiut Charlotte, aali-
sakkerisoq aamma Peter
Brandt, bussertitsisoq.
Ilaanerat sivitsorsimaler-
poq. Sapaatiummat Aasian-
nit aallarput aatsaallu pinga-
sunngornermi ualikkut 16.00
Narsamut tikittussaallutik.
Ullut pingasut Saqqit Ittu-
mut ilaaneq ingasaginarpoq.
Ilaasartaat ataasiaannarlugu
unnuiffissatut sanaajusima-
galuarpoq, kingornali KNI
ajomartorsiuteqalersimavoq.
Charlotte aamma Peter
Brandt umiarsuup qaavani
silagissiorput. Qanittukkut
ukiuni 25-ni katiffissiorsi-
mapput, kinguaavisalu tunis-
sutigisimavaat Saqqit Ittum-
mut ilaassutissat.
Sisimiunit Aasialiaqqaar-
simapput tassaneeriarlutillu
Narsaliarlutik aallarsimallu-
tik, Narsaminngaanniit Igali-
kumi ilaquttanut ingerlaan-
narniarlutik.
- Sap. akunerini pingasuni
sulinngiffeqartussaavugut
taamaammat soqutigivalla-
anngilarput ullut arlallit Saq-
qit Ittumut ilaagaluarutta,
Charlotte aamma Peter
Brandt oqarpoq.
- Eqqissiivilluta angalaar-
pugut ilaquttattalu takunis-
saat qilanaarisaqaarput. It-
tummi inissakilliornarsin-
naagaluartoq ilaanerput ajo-
rinngilarput, amigaatigaar-
pulli umiarsuup qaavaniin-
ngikkaangatta cafeteriamiin-
ngikkaangattaluunniit su-
miiffissaq.
- Kununguamut Disko-
mullu ilaareernikuuvugut.
Sulinngiffeqarnerup nalaani
aningaasat atugassagut eq-
qarsaatigalugit billitsip akia
pingaaruteqarpoq taamaam-
mallu umiarsuarmut ilaaneq
Grønlandsfly-mut unammil-
lersinnaalluarpoq.
Inissaq
Ilaasartaatit kujataani, qeq-
qani Qeqertarsuullu Tunuani
angalasussatut Frederiks-
havn-imi Ørskov Stålskibs-
værft-ani sananeqarput.
1992-mi Nunatsinnut ti-
kimmata minnaarsinaqaaq
Kununguamit Disko-millu
minnerugamik, »Tåteråq«-
mut »Tugdlik«-mullu taarta-
agunik pitsaanerugaluarluni.
Taamani eqqarsaatigine-
qarsimavoq ilaasut Paamiu-
nut Aasiannullu pigaangata
umiarsuarmut allamut ikiar-
tortassasut, bussertut qimut-
suittumulluunniit ilaasut pi-
sarnerattut.
Ineeraliornani (akisuner-
nik) ineeqqanik taaneqarsin-
naasunik 18-nik sinittarfili-
ortoqarpoq, ineeqqanillu am-
masanik 13-nik sinittarfilior-
toqarluni. Isersimaartarfik
pinnagu cafeterialiortoqar-
poq pujortartartut pujortar-
nerlu ajortut immikkut nerri-
vissalerlugit.
Ittukkut ulluinnaraanga-
mik 150-nik ilaasoqarsin-
naapput, ullu-unnarlu anga-
lassagaangata 122-nik ilaa-
soqarsinnaallutik.
Siunertaq ajorineqaqqaar-
simanngippasippoq, piviu-
sulli allaapput. Tamatumun-
nga pisooqataapput Nunat-
sinni angallanneq pillugu
politikkikkut isummat allan-
ngorartuarnerat.
1994-mi Sarfaq Ittuk aam-
ma Sarpik Ittuk tuniniame-
qarput, pisiumasoqanngilarli.
Ukioq illuanut saammat
KNI-p umiarsuaatileqatigiif-
fia Arctic Umiaq Line A/S-
mik atserneqarpoq, maanna
Ittunnik taakkuninnga pinga-
sunik sinersortitsisoq.
Aasaanerani ilaasartaatini
taakkunani ulapaartoqarta-
qaaq, tamannalu pillugu Saq-
qit Ittuup naalagaa Svend Pe-
dersen ima oqarpoq: - Ka-
laallit Nunaata busseraatigut.
Nerersuuaqqat
Nuummit kuj ammut Qaqor-
tuliarnitsinni naappippavut
ilinniartitsisut Lars Peter
Lynge aamma Marie Simon-
sen, atuartut 9. klassit Nuum-
meeqatigereersimallugit.
- Nuuliamissaq sivisuumik
piareersarsimavarput, Lars
Peter Lynge oqarpoq. Anga-
lanissatsinnut 50.000 kroni-
limmut akissaqarumalluta bi-
ngortitsisimavugut, atorun-
naakkanik tuniniaasimavu-
gut allanillu aaqqissuussisi-
malluta.
- Atuartut Danmarkiliaru-
masimasuuppata Canada-
mulluunniit aningaasaateqar-
fiit qinnuteqarsimassagaluar-
pavut, atuartulli nunartik ta-
kornarniarumammassuk ar-
laatigut tapiiffigineqarsin-
naanngilagut. Ilaa tupin-
naaq?
Atuartut grupperabat-eqar-
put, nerisaalli akikinnerusin-
naasimanngillat.
- Niviarsiaqqat nukappi-
aqqallu 15-nik ukiullit ner-
rerituut umiarsuaqatigalugit
akisoqaaq, Lars Peter Lynge
oqarpoq. Nerisassat akiso-
qaat mamanngillalli. Allaan-
ngilaq Sømandshjemmemi
nerilluni, miseraq naatsiiallu.
Umiarsuarmi kalaaliminer-
nik nerisassaqanngilaq.
Woms
Cafeteria umiarsuup aquata
missaaniippoq.
Ullup-qeqqasiorneq ta-
maat 80 kroneqarpoq: Qal-
lersuutissat 45 kroner taavalu
ilaagimaarsuit 35 kroner,
soorlu kukkukuuaraq; a la
marengo.
Unnukkut nerineq tamaat
100 kroneqarpoq: siuleqqiut
* 20 kroner, soorlu minestro-
nesuppe, igaat 60 kroner
soorlu Boeuff Stroganoff,
kinguleqqiut 20 kroner soor-
lu æblegrød.
Qaqutikkut kalaalimemgit
sassaalliutigineqartarput, ne-
riuffiulli aaliangersimasut
avataasigut qanorsuaq pølsi-
sisoqarsinnaavoq hambur-
gerinillu.
Kaffit aalaterutassat 6 kro-
neqarput, so vandi 12 kronit
immiaararlu 35 kronit.
Cafeteriami nerisarfiit
marluusut aamma isersi-
maarfiusarput. Womserpa-
laameq tusarsaaqaaq. Dan-
skit allamiullu videoliaannik
isiginnaartoqarsinnaavoq, u-
miarsuarli aatsaat talikkaa-
ngat nunatta tv-a isiginnaar-
neqarsinnaasarluni.
Umiarsuaq 18-nik ineera-
qarpoq (akisunerit), ineeran-
nguillu ammasut . 13-nit.
Taakkunani inersimasunut
sisamanut inissakilliorna-
qaaq, anorlersumilu quller-
miilluni nangiamartaqaluni.
Torsuusani issiaviit ilaat
arsakoorfeqarput, maluginia-
gassaavorlu pujortartorpas-
suaqartartoq. Ilaalli pujortan-
ngikkaangamik aningaasanik
iluanaarniarfiit sammisar-
paat.
Meerarpassuit ilaasartaati-
nut ilaasarput, umiarsuullu
qeqqata missaani meeqqat
pinnguarfigisinnaasaannik i-
neeraqarluni.
Aquttarfiup qaavani umi-
arsuarmi ilaasut silagitsillu-
gu siqinnisaarsinnaapput.
Anorersuaq
Umiarsuup qaavani naapip-
pavut Qaqortormiut Sofie
aamma Jakob Berthelsen ila-
galugit meeqqatik marluk
John 2-nik ukiulik aamma
Ane Sofie 4-nik ukiulik.
Paamiuni ilaquttatik tiker-
aarsimavaat maannalu uter-
put angerlarlutik. Unnup
qeqqarluinnartoq Saqqit It-
tummut ikisimapput, aqagua-
nilu unnulernerani nal. 18.00
Qaqortumut tikittussaallutik.
- Meeqqagut nukangasut
marluk ilagigatsigit unnuap
qeqqanut aallartussaanerput
ajorigaluarparput, Sofie Ber-
thelsen oqarpoq, ilaasartaam-
mulli ilaasamigut ajorinngi-
lagut. Maannakkut ilaanerput
siornanit nuannerneroqaaq,
siorna ukiakkut Paamiunit
Qaqortuliaratta anorersuarsi-
oratta. Taamani meeqqat
minnempput ilaasullu tamar-
mik merissapput.
- Ilaasartaatinut ilaaneq
akikinnerummat taakkunun-
nga ilaasarpugut, Jakob Ber-
thelsen oqarpoq. Narsarsuak-
koorluta helikopterersinnaa-
galuarpugut kisianni unnueq-
qaartariaqassaagut, tassalu
akisoqut.
U nammillemeq
Saqqit Ittummi ilaasut ilaa-
sartaatini ilaaneq naammagi-
simaarmassuk malunnarpoq.
Umiarsuarmut ilaaneq
Grønlandsflyp timmisartuu-
taanut ilaanermit akikinneru-
voq, Maniitsormiullu Paami-
ormiullumi eqqarsaatigalugit
ilaasartaammut ilaaneq he-
likopterernermit pisariinne-
roqaluni.
Tassalu nalunarunnaarpoq
inuit timmisartoratik ilaasar-
taammut ilaarusunnerusartut,
akikinnerummata perifissa-
qamerummatalu. Taamaam-
mat pissanngatissaq uaniik-
kumaarpoq, mittarfissarpas-
suit naammassineqariarpata
ilaasartaatit timmisartullu a-
kigititamikut unammilleme-
rat.
Usi: Sikorsuaqaraluartoq
Narsamut 16.00 tikippugut.
ASS./ FOTO: AG