Atuagagdliutit - 04.02.1999, Side 13

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 4. FEBRUAR 1999 • 13
»Hedtoft«-ip annaanneqamissaa
neriuutigineqartuarsimagaluartoq
Neriunnerli qaminneqarpoq. Annanniummik takunninneq aamma morsemik seqertaammillu takunninnerit
kinguneqanngillat. Umiarsuaq Kalaallit Nunaannukartaat nutaaq tassa tammarpoq
»Hans Hedtoft« umiummat ullut marlussuit qaangiummata sila ersiimimmat immami
iluliaqarluartumi mallit 9 meterinik portussuseqarput.
Sådan så vejret ud under en kort opklaring et par dage efter »Hans Hedtoft« ’s forlis,
ni meter høje bølger i isfyldt farvand.
(JB) - Ukiut 40-t matuma si-
oma, eqqomerusumik oqaa-
tigalugu tallimanngornermi
30. januar 1959-imi, AG-mi
aaqqissuisuusimasoq Palle
Brandt nulianilu Stormgade-
mi najukkaminnut unnukkut
angerlarput, radiuavisilu tu-
sarnaarlugu, nalunaaruteqar-
toq umiarsuaq Kalaallit Nu-
naannukartaat nutaaq »Hans
Hedtoft« tammaaneqartutut
nalunaarutigineqartoq, im-
maqalu Nunap Isuata kuja-
taani umiusimasoq.
- Aqaguani ajunaartut aqqi
aviisimi atuaratsigit paasi-
varput ukiuni tallimani Ka-
laallit Nunaanniinnitsinni
ikinngutigisavut ilisarisima-
savullu 22-t ajunaartunut
ilaasimasut, Palle Brandt
oqaluttuarpoq, umiarsuup
umiunera pillugu Jan
Schmidt-ip 1996-imi atuak-
kiaanut aallaqqaasiummini.
Ullut tulliuttut sinnattupa-
laatut ipput Palle Brandt-
imut aammalu Kalaallit Nu-
naanni Danmark-imilu inun-
nut tuusintilikkaanut, umi-
arsuarmut ilaasunik ilaquta-
linnut, ikinngutilinnut ilisa-
risimasalinnullu. Neriunneq
qaminneqarlunilu ikinneqar-
tuarpoq.
Neriuutissaqanngilaq
Amerlanerit Nunap Isuata
ukiuunerani qanoq ittamera-
nik ilisimasallit qamuuna na-
lunngilaat annerusumik ne-
riuutissaqaratik. Naluneqan-
ngikkaluarpoq umiarsuaq ki-
visinnaanngitsoq, kisiannili
immami iluliaqaqisumi 10
meterisullu portutigisunik
maleqartumi aammalu ser-
mersoorfiusartumi inuit aki-
uussinnaanngillat.
Atlantikup Avannaani uki-
ukkut umiartornermik nam-
mineq misilittakkakka eq-
qaamallugit paasivara aju-
naamersuarmik pisoqarsima-
soq, tamannalu uanga umi-
arsuillu naalagaasa misilitta-
gaqarluartut ersissutigisarsi-
mavaat, Palle Brandt 1996-
imi aallappoq. Unnuk taanna
ajunaamersuaqarfiusumi paa-
sereerpaa periarfissaqanngil-
luinnartoq annassimasunik
nassaamissaq.
Immaqalu aamma ilaqu-
taasut taamatut misigisimasi-
massapput. Erseqqissumilli
paasisaqartoqartinnagu neri-
unneq suli ikumavoq, qiim-
maallannartumillu nalunaa-
ruteqartoqartillugu neriun-
neq ikeqqinneqartarpoq, tu-
pinnartuliamik pisoqassaso-
ralugu.
Tallimanngormat umiu-
nerup ukiunik 40-nngortor-
siorlugu AG-mi allaaserine-
qarnerata nangissutaatut u-
jaasineq eqqartoqqinneqas-
saaq. »Hans Hedtoft«-ip
aamma tyskit kilisaataata
»Johannes Kriiss«-ip akor-
nanni atassuteqarneq sisa-
manngormat allaaseraarput,
»Johannes Krtiss«-imillu
allat piffissaagallartillugu
anngunnissamut periarfissa-
qanngikkaluartut, taamaattoq
amerlasoorpassuit ujaasiner-
mut peqataapput.
Allaaserisami uani paasis-
sutissat pissarsiarisimavavut
allaaserisanik nipititeriffim-
mit siomagut eqqaaneqareer-
sumit AG-mit pissarsiarine-
qarsimasumit. Aammali na-
joqqutariniarsimavarput Jan
Schmidt-ip 1996-imi atuak-
kiaa siomagut oqaatigineqa-
reersoq, aammalu atuarsi-
mallugu AG 7. febmar 1959-
imi immikkut saqqummer-
soq - tassalu umiuneq sap.
akunneranik ataatsimik qaa-
ngiuttoq.
Aliasunneq
Amager-imi ineerannguami
kalaaleq folketing-imut ilaa-
sortaq Elias Lauf 30. januar
unnukkut angerlarsimavoq
bibelinilu atuarlugu. Ilaasor-
taaqataa Augo Lynge »Hans
Hedtoft«-imut ilaavoq, ilaa-
sullu ilarpassui nammineer-
luni ilisarisimavai.
Eqqarsaatigaalu ilaasortaa-
qatini aamma landsrådemut
ilaasortaq Carl Egede, aali-
sartut siulittaasuat inuusuttoq
pikkorissorlu, Kalaallit Nu-
naata ineriartomerani malun-
naateqarlualersussaq.
Aviisimit ullormut saq-
qummersartumit BT-mit Eli-
as Lauf unnuk taanna pulaar-
neqarpoq, tusagassiortullu
oqaluttuuppai qanoq aliasut-
siginerminik. Nunap Isuani
imaq nammineerluni ilisi-
malluarpaa, ukiullu arlallit
tamatuma sioma anorersuar-
torsuugaa Qaqortumiit Ta-
siilamut nuliani ilaaqatigisi-
mavaa. Nulia ersisimavoq,
aperisimalluni umiussanerlu-
tik.
- Naagga, Elias Lauf aki-
voq. Imalu nangilluni:
- Taamanikkulli aasaavoq.
Maannakkullu ukiuuvoq,
ukiuuneralu allarluinnaavoq.
Elias Lauf-ip oqaluttuaraa
nuliami jomgua Ellen Høegh
meerannguani aapparalugu
ilaaqataasoq, allallu ilisarisi-
masai aamma ilaaqataapput.
Oqaloqatigiinnerup nalaa-
ni Elias Lauf qamuuna killit-
sittorujussuuvoq, bibelilu ti-
goqqillugu tuppallersaatissa-
mik nassuiaatissamilluunniit
ujarlilerluni.
Unnuk taanna amerlasoor-
passuit eqqissisameqarnissa-
minnik pisariaqartitsipput.
Umiiameq pillugu radiukkut
nalunaaruteqartuarpoq, aqa-
guanilu - ullunilu tulliuttuni -
umiiarneq avisiini nutaarsi-
assat pingaamersaraat.
Suliaq annertooq
Tyskit kilisaataata »Johannes
Kriiss«-ip annaassiniarnera
tupinnartoq allanit qaanger-
neqarsimanngilaq.
Kilisaat angisuujunngilaq,
isumannaatsuunissarlu eq-
qarsaatigalugu nikissanani
anori saallugu assoralisimaa-
ginnassagaluarpoq, mianer-
sortumillu ingerlasimassa-
galuarluni iluliarpassuarnut
sikutarpassuarnullu aporu-
manani.
Kisiannili kilisaat kigaal-
linngilluinnarluni avannamut
aamma avannamut-kimmut
ingerlaarsuataarpoq piffis-
saagallartillugu »Hans Hed-
toft« angujumallugu. 10
knob-inik sukkassuseqarluni
umiarsuannguaq sukkassu-
sissani tamaat ingerlaarpoq,
umiarsuaq inuttallu navia-
nartorsiortillugit. Aalisartut
marluk imaanut nakkarput,
iluatsitsinikkulli annaanne-
qarlutik.
Tupinnaannartumik umiar-
tullaqqissutsimik takutitsi-
nikkut umiarsuaq »Hans
Hedtoft«-ip sumiissutsiminik
nalunaamtigisaanut anngup-
poq, piffissaagallartillugu is-
simasunik annaassiffigisin-
naasaminut, isikkivilli ima
ajortigaaq, allaat »Hans Hed-
toft« nassaarineqarsinnaana-
ni.
Qummoroortaatinik kaler-
risaarutinik seqersittakkamil-
luunniit ujaasineq kingu-
neqanngilaq. Umiarsuit im-
minnut takunngisaannarput.
»Hans Hedtoft« ilaasuni ta-
maasa nassataralugit kivi-
voq. Island-imi sissami nas-
saarineqarpoq annanniut
umiarsuarmeersoq. Tassalu
taanna nassaarineqartutuaq.
Umiarsuit akornanni pisoq
alianartoq sisamanngormat
sukumiisumik allaaseraar-
put. Tamanna pivoq ualikkut
marluniit unnukkut arfineq-
pingasut qeqqata tungaanut,
taamaalineranilu »Hans Hed-
toft« radiukkut atassuteqarfi-
gineeruppoq. Tamatumalu
kingoma umiarsuaq tusarfi-
geqqinneqanngilaq.
Peqataasut amerlasuut
Taamaalineranili amerla-
soorpassuit ujaasinermi pe-
qataalereersimapput. Ualik-
kut tallimanut qiteqquttoq
timmisartoq Canada-meer-
soq nalunaarpoq »Hans Hed-
toft« atassuteqarfigalugu,
umiarsuarlu qulaavaallugu
kaavillugu, umiarsuit an-
naassiniartut sumunnarnis-
saannik ikiorumallugit.
Kingullermik sisaman-
ngormat allaaserisamit eq-
qaamavarput »Hans Hedtoft«
nammineerluni sumiissutsi-
minik »Johannes Kriiss«-
imut nassitsisimasoq, umi-
arsuarnullu allanut tusaasa-
qarsinnaasunut. Aammattaaq
»Hans Hedtoft nammineerlu-
< ni Ikerasassuarmi radioqar-
o fimmut sumiissutsiminik
° nassitsivoq.
8 Kalaallit Nunaanni umiar-
suit ujaasinermi peqataasut
siullermik ikiuutaanngillat.
Amerlanerit anginngillat, taa-
malu anorersuartigisumi a-
ngalasinnaanatik, »M/S Uum-
mannaq« Nuummiit aalla-
qammersoq sap. akunnerata
naanerata qaangiunnerani
aatsaat anngussinnaasoq.
Sakkutuut angallataat
»Teisten« Kangilinnguaniit
ikiuiartortillugu aallartinne-
qarpoq.
Amerikarmiut sinerissami
alapernaarsuutaat »Cambell«
umiarsuit pingasuusut ilagaat
»Hans Hedtoft«-ip ajunaaler-
nermi kalerrisaarutaanik toq-
qaannartumik akisoq. Su-
miissusianilli nalunaarutigi-
saa ungasippallaarpaa, aat-
saallu iluaqutaalersinnaalluni
ujaasinermi namminermi.
Ingerlaannaq paasineqarpoq
»Johannes Krtiss« kisimi an-
naassiniartutut atorneqarsin-
naasoq.
Unnukkut arfineq-marluk
eqqaanni angallatit atorne-
qarsinnaasut tamarmik Qa-
qortumiit aallartinneqarput,
tamarmilli angivallaanngin-
namik ikuutaasinnaanngillat.
Arfininngomikkut timmi-
sartut Goose Bay-imit, Ka-
ngerlussuarmit, Halifax-imit
Pituffimmiillu aallartinne-
qarput, ualikkullu Catalina
Værløse-mi sakkutooqarfim-
mit aallartinneqarpoq, siul-
lermik omissallugu Stavan-
ger.
Ualikkut timmisartut ta-
marmik utiinnartariaqalerput
suluusamikkut timitamikkul-
lu sermersoomertik pissuti-
galugu.
Siumut utimullu
assigiipput
Allaat »Uummannaq« nak-
kaannartariaqarpoq pinngor-
titap nukiinut, aatsaallu taa-
ma sukkatigisumik Nanorta-
limmut anngukkaluarluni u-
jaasinermut peqataasinnaa-
nani. Aqaguani Kangilin-
nguanut utiinnarpoq ilaasu-
nik niusiartorluni, aqaguani-
lu - februarip aappaanni -
Ivittuuliarpoq orsugissamik
usilersoriartorluni, silarluttu-
mi angalanissamini usini
oqimaatsut iluaqutigiumallu-
git-
Ullut ingerlatillugit neri-
unneq annikilliartorpoq. Taa-
vali tassanngaannaq nalunaa-
rutigineqarpoq angallat an-
nanniutitut isikkoqarsinnaa-
soq takuneqarsimasoq, naal-
lu annanniut qaleqaraluartoq
taamalu inoqarnaviarnani
ujaasineq sakkortusineqaq-
qippoq. Kinguneqanngitsu-
milli.
Sapaatikkut unnukkut
morsemik aallakaatitsineq
tusaaneqarpoq, ujaasinerlu
sakkortusineqaqqippoq. Ta-
mannali aamma kinguneqan-
ngilaq. Aammalu seqertaam-
mik seqersitsinerit umiune-
rup kingorna marlunngor-
nermi Cambell«-imit taku-
neqartut aamma kinguneqan-
ngillat. Nutaamilli tusarto-
qartorlu amerlasuut neriuute-
qaqqilersarput, sumik arlaan-
nilluunniit neriuutissaminnik
pisariaqartitsisut.
Kingoma pisut
Neriuuteqamerli peeruppoq,
naggataagullu kikkut tamar-
mik nassuerutigisariaqarpaat
»Hans Hedtoft« ilaasuni ta-
maasa nassarlugit umiusima-
soq. Nassuemeq mamaatsoq
alianartorlu, kisiannili siu-
mut aallariaqqinnissamut
inissaqartitsisoq.
Kingomagullu pisoqarpoq
Kalaallit Nunaannut ministe-
riusimasup Johannes Kjær-
bøl-ip qinikkat eqqartuussi-
vianni eqqartuussaanissaanik
kinguneqangajattumik. Eq-
qartuunneqarsimassagaluar-
poq, kisiannili politikikkut
amerlanerussuteqartut kater-
sorneqarsinnaanngillat.
Tamatuma oqaluttuassar-
taa kingullermik sisaman-
ngormat allaaseraarput.
»Hans Hedtoft« Nuummiit aallarpoq, Qaqortumit ilaasussat kingulliit ikiartorlugit.
»Hans Hedtoft« afgår fra Nuuk for at tage de sidste passagerer ombord i Qaqortoq.
ASS./ FOTO: ALLAN MOE/NORDFOTO