Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 02.03.1999, Blaðsíða 15

Atuagagdliutit - 02.03.1999, Blaðsíða 15
GRØNLANDSPOSTEN MARLUNNGORNEQ 2. MARTS 1999 • 15 Qinersineq - piorsarsimanerlu All. Knud Seblon, Nuuk Qineqqusaartut alla pinngi- laat inuup tunngaviunerusu- mik pisariaqartitai. Kulturi- aasit mininneqarpoq. Inuk sulereerluni angerlar- simaffimmini naarsuani isu- magereerlugit pisariaqartiler- tarpaa tarnimi piorsarsimas- sutsikkullu ineriartortinne- qarnissaa immerneqamissaa- lu. Inummi tamakkiisumik peqqittutut inuussaguni aam- ma suliffissatut, taamatullu i- nissaqamiarnissatut pisaria- qartitsigaa piorsarsimassut- sikkut ineriartortinneqarnis- sani. Suliaq taanna eqqumiitsu- liortup akisussaaffigaa. Nam- mineq akilerlugu suliffimmi avataatigut inuussutissarsiu- taaslnnaanngimmat sulisar- poq, inuiaasullu aliikkusersu- palaarlugit. Meeqqat siunissami eqqu- miitsuliortussanngortussat pissutsinut taamaattunut i- ngerlateqqiinnarneqassap- pat? Kia akisussaaffigisin- naavaa? Pissutsit taamaattut tamakkiisumik meeqqamut eqqumiitsuliorusuttumut ine- rititsisinnaanngillat. Eqqu- miitsuliortut atugarisaat Valget og kulturen Eqqumiitsuliortut atugaat ilaimgullugit aaqqiivigisariaqarput. Det er nødvendigt også at diskutere kunstnernes vilkår. aamma oqallinnerni ilaasari- aqarput, taakkuami siunissa- mi tarnikkut nukittunissarput tigummimmassuk aamma. Sualummik ullumikkut silar- Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnerniullu Pisortaqarfik Ilinniarnertuunngorniarfinni 1. august 1999-imi adjunk- titut/lektoritut atorfiit qas- siit inuttalerneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Ilinniarnertuunngorniarneq ukiu pingasut ilinniameru- voq, atuarfmni pingasuusu- ni neqeroorutigineqartartoq. Ilinniartitaanermut minis- teriaqarfiup peqqussutaa nr. 108, 17. februar 1992- imeersoq kiisalu nalunaa- rutaanr. 589,21. juni 1996- imeersoq naapertorlugit i- linniartitsineq ingerlanne- qartarpoq (takukkit malit- tarisassat: Mappi aappa- laartoq, imm. 1. peqqussu- tinut, kiisalu nalunaaruti- nut imm. 2). Ilinniarnertuunngorniarfik ukiut pingasuni atuarfiu- sarpoq, kiisalu danskit ilin- niarnertuunngorniarneq pillugu nalunaarutaanneer- sunik aamma HF pillugu nalunaarummeersunik ila- qarluni. Ilinniarnertuunngorniarne- rit Aasianni, Nuummi Qa- qortumilu ingerlanneqar- tarput. Ilinniartitsissutit makku so- qutiginaateqarput: Aasianni: Qallunaatoorneq, inuiaqat- igiilerineq, Tyskisoorneq, kalaallisoorneq A,B aam- ma C, eqaarsaameq, uu- massusilinnillu ilinniarneq. Nuuk: Qallunaatoortitsinermi a- torfiit 4-5, qarasaasialeri- neq, tuluttoomeq, fran ski- soorneq, uumaatsulerineq, nunalerineq, kalaallisoor- neq A+B, oqaluttuarisaa- neq, eqaarsaameq, Film & TV, kisitsineq aamma tar- nip pissusaanik ilinniarneq. Qinnuteqartut allaffissor- nermut ilisimasaqarnersut ilinniarfiup paaserusuppaa. Qaqortoq: Qarasaasialerineq, kalaal- lisoomeq, oqaluttuarisaa- neq, upperisalerineq Qinnuteqartut ilinniartitsis- sutini sorlerni piginnaane- qarnerminnik nalunaarute- qaqquneqarput, tassami kandidatit ataasiinnarmik ilinniagaqarsimasut naat- sorsuutigineqarsinnaaneq ajormata. Atorfinitsitsineq Nammi- nersornerullutik Oqartussat kiisalu Ilinniarnertuun- ngorniarfinni llinniartitsi- sut Peqatigiiffiata akor- nanni isumaqatgiiissutit a- tuuttut naapertorlugit pis- saaaq. Taamaattorli Nam- minersomerullutik Oqar- tussani tjenestemanditut a- torfinitsitsisoqarsinnaavoq pineqartoq tjenestemandi- tut atorfeqareersimappat. Malittarisassat qaquguk- kulluuniit atuuttut naaper- torlugit inissamik inner- suussisoqassaaq. Nuummi inigilivigassamut nuun- nginnermi utaqqinissaq naatsorsuutigineqartaria- qarpoq. Tamatigorluinnarli inissiigallartitsisoqartar- poq atorfinitsitsisup akili- gassaanik. Atorfininnermi angalaneq pisattallu angallanneqarne- rat akilerneqassapput uki- ullu pingasut atorfeqareer- nermi soraarluni angalaneq pisattallu angalallanneqar- nerat akilerneqassapput. Paasissutissat erseqqinne- rusut ilinniarfiit pisortaan- nut, immikkoortortami pi- sortamut Bent Krogh Pe- tersenimut, Namminersor- nerullutik Oqartussat Dan- markimi allaffiannut, oqa- rasuaat 33 69 34 80 ator- lugu, imaluuniit ilinniarfiit ingerlaqqiffiusut pillugit siunnersortimut Jes Dahli- mut, Kultureqarnermut, I- linniartitaanermut, Ilagee- qarnermullu Pisortaqarfim- mut, Box 1029, 3900 Nuuk, oqarasuaat (009 299) 34 57 31 atorlugu saaffiginnilluni pissarsiari- neqarsinnaapput. GL-blanket atorlugu qinnuteqaatit Namminersornerullutik Oqar- tussanut tunniwmeqassapput aammalu atuarfimmi qinnuteqarfi- usumi ilinniarfiup pisortaanut ilinniarfiit allat qinnuteqarfigisat ilaimgullugit taallugit nassiunneqassallutik. Qinnuteqaatit Dan- markimit allakkatut tammatsaalisatut nassiunneqassapput, taakkulu immikkut akeqarput, kingusinnerpaamik 17. marts 1999. Avannaani Ilinniarnertuunngorniarfik (009 299) 89 29 99 (oq aras.) Pisortaq (009 299) 89 29 98 (fax) UlfBerg Box 225 3950 Aasiaat Qeqqani Ilinniarnertuunngorniarfik Pisortaq (009 299) 32 46 33 (oqaras) Margit Motzfelt (009 299) 32 46 30 (fax) Box 1067 3900 Nuuk rektor @ greennet.gl Kujataani Ilinniarnertuunngorniarfik Pisortaq (009 299) 64 89 50 (oqaras) Bruno Hansen (009 299) 64 26 50 (fax) Box 515 3920 Qaqortoq rektor @ qaqugu.gl suarmut appakaakkiartorfit- sinni meeqqat ineriartortut katataaqqunagit. All. Knud Seblon, Nuuk Det eneste kandidaterne i valgkampen beskæftigede sig med var de grundlæggen- de behov i samfundet. De glemte igen det kulturelle. Når en person kommer hjem efter en lang arbejds- dag sørger han/hun først for sin mave, og derefter kom- mer behovet for åndeligt og kulturelt føde. En sund per- son har nemlig også behov for at udvikle sig kulturelt, ligesom han/hun har behov for et fast arbejde og bolig. Den del er kunstnerens opgave. Kunstneren betaler selv sin arbejdstid, og må bruge sin fritid fra sit almin- delige arbejde, fordi han/hun ikke kan leve af kunst alene, og på den måde opnår han/ hun noget samfundet kan underholdes med. Skal de bøm, der bliver fremtidens kunstnere have samme vilkår? Hvem er den ansvarlige? De nuværende vil- kår er ikke udviklende for bar- net. Derfor bør kunstnernes vilkår også indgå i debatten, fordi det er dem, der har ansvaret for at styrke os ånde- ligt i fremtiden. Især for at undgå, at børnene, der er frem- tidens kunstnere, bliver tabt bag vognen i denne tid, hvor alt bliver internationaliseret. NAMMINERSORNERULLUTIK OQARTUSSAT Nuummi Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfimmi nakorsamik peqqinnissakkut nakkutiiliisussamik pissarsiorput Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfik Naalak- kersuisut siulittaasuata suliassaqarfianiippoq suliffeqarfillu Kalaallit Nunaanni nakorsatut peqqinnissakkut nakkutilliisutut suliaqarfiul- luni. Atorfik piaarnerpaamik, imaluunniit isu- maqatigiissuteqarnikkut, inuttalerusun- neqarpoq. Suliffeqarfiup suliassai pingaarnerit: - Kalaallit Nunaanni inuit peqqissusaat malinnaaffigissallugu - suliffeqarfiit nakorsaatilerisut sulisui nak- kutigissallugit - peqqinnissaqarfiup suliffeqarfii (nappar- simmaviit, kigutileriviit il.il.) nakkutigissal- lugit - malittarisassiortassalluni, aamma katsor- saavinni paaqqutarinniffinnilu, atuarfmni, paaqqinnittarfinni, mattussisarfinni isertit- sisarfinnilu il.il. peqqinnissamut tunngasu- nik nakkutilliissalluni - napparsimasut naammagittaalliutaannut tunngasut piareersaataasumik suliarisas- sallugit - nappaatinik tunillannartunik pinaveersaar- titsissalluni akiuissallunilu - Namminersornerullutik Oqartussat peqqinnissamut tunngasutigut peqqissaa- nikkut sulisunut malittarisassiai maleru- aqqusaalu oqaaseqaateqarfigisassallugit - Kalaallit Nunaanni pisortanik, aamma eqqartuussiveqarnikkut oqartussaasunik politiinillu, peqqinnissamut tunngasutigut - aamma inooqatigiit peqqissusaannut tun- ngasutigut - siunnersuissalluni ikiuutissal- lunilu - ajunaarnersuaqarnerani peqqinnissakkut qitiusumiit aqutsinermi peqataassalluni - nakorsaatinut tunngasunik kisitsisitigut paasissutissanik nalunaarutinillu katersis- salluni, suliaqassalluni kiisalu ingerlatit- seqqissalluni. Nakkutilliinermut atatillugu Kalaallit Nu- naanni angalasarnissaq naatsorsuutigineqar- tariaqarpoq. Nakorsamut peqqinnissakkut nakkutilliisu- mut immikkut ittut - peqqinnissakkut nakkutilliisoqarfiup qul- lersaanut saaffiginnittassaaq - suliassat pingaarnerit taaneqareersut suti- arineqarnerini peqqinnissakkut nakkutil- liisoqarfiup qullersaata ilitsersuinera ma- lillugu, tassungalu akisussaalluni, peqataa- sassalluni - peqqinnissakkut nakkutilliisoqarfiup qul- lersaata angalanerani, sulinngiffeqarnerani, napparsimanerani il.il. taassuma suliassai isumagisassallugit. Piginnaassutsit: - inuiaqatigiinni peqqissaanermut/allaffis- sornikkut peqqinnissaqarfimmik sammi- saqarnermut nakorsatut immikkut ilinni- arsimasutut akuerineqarsimaneq - naatsorsueqqissaarnermut il.il. ilisima- saqarluarneq - suleqatiginnilluarsinnaaneq, ammasuuneq kiisalu suliassatigut eqaatsuuneq. Atorfik ullumikkut tjenestemanditut atorfiu- voq qaffasissusaa aalajangigaanngitsoq. Atorfinitsitsisoqassaaq Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussani kom- muninilu tjenestemandit pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 5, 14. maj 1990-imeersoq naa- pertorlugu, Kalaallit Nunaanni Namminer- sornerullutik Oqartussat kommunillu ataan- ni tjenestemanditut atorfinnut ilaasut ator- feqarfiussallutik. Maannakkut Nuuk sulif- feqarfiuvoq. Atorfik akissaatinut ataatsimiititaliamit ukiu- nut aalajangersimasunut atorfeqarfigineqar- tartussanngorlugu akuerisaavoq, tamannalu pissutigalugu akissarsiat saniatigut atorfimmi ukiunut aalajangersimasunut atorfeqartus- saatitaanermut tapiissuteqartitsisoqassalluni. Atorfimmut atasumik inissaqartitsisoqarsin- naavoq ineqarnermut, qularnaveeqqutinut il.il. malittarisassat qaqugukkulluunniit atuut- tut naapertorlugit akiliuteqarfigineqarta rtus- samik.lnissamilli innersuunneqarnermi utaq- qinissaq naatsorsuutigisariaqarpoq Nuup Kommuniani inissaqarniarnikkut pissutsit pissutigalugit. Atorfik pillugu paasissutissat sukumiinerusut peqqinnissamik nakkutilliisoqarfiup quller- saanut Flemming Stenzimut oqarasuaat 345192 sianerluni pissarsiarineqarsinnaapput. Qinnuteqaat ilinniagarisimasat siornatigullu suliarisimasat pillugit paasissutissartalik, so- raarummeersimanermut uppernarsaatit il.il. assilinerinik ilalerlugu, erseqqissumik nalu- naaqutserlugu atorfik inuttassarsiugaq nr. 612, uunga nassiunneqassaaq: Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfik Postboks 120 * 3900 Nuuk Qinnuteqarnissamut killissarititaq: Qinnuteqaatit Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfimmi 15. marts 1999 tiguneqareersimassapput. Qinnuteqaatit allakkatut tammatsaalisatut nassiunneqartariaqarput, taakkulu Kalaallit Nunaanni immikkut akeqarput.

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.