Atuagagdliutit - 08.02.1996, Page 9

Nr. 11 • 1996
9
£a gjt'Op'c/é/'a. £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Ilulissat kommuniani atuarfiit
qarasaasiartaalersut
Pisoqqat piumasaqaatinut tulluukkunnaarput
ILULIS SAT (PM) - Ilulissani
atuarfiit marluk, nunaqarfin-
nilu atuarfiit atuartitsinermi
atugassanik qarasaasiartaas-
sapput. Aningaasaqarnermut
ataatsimiititaliap kaammat-
tuutaa malillugu Ilulissani
kommunalbestyrelse isuma-
qatigiippoq 200.000 kronit
pisissutissat immikkut akuer-
sissutiginiarlugit.
- Atuarfinni qarasaasiat
pigineqartut nalitsinni piu-
masaqaatinut tulluukkun-
naarsimapput, Ilulissani kul-
tureqarnermut ilinniartitaa-
nermullu ataatsimiititaliap
siulittaasua Gustav Tobias-
sen AG-mut oqarpoq. - Ajor-
tikulaarmata atuartut ilikka-
gassaraluatik ilinnianngi-
tsoortarpaat.
- Meeqqat atuarfianni atu-
artunut ilinniartitsissutaasin-
naasunik neqeroorfiginngi-
tsoorsinnaanngilagut, qaras-
aasiat suliffinni atugaalera-
luttuinnarmata. Nunaqarfin-
nullu taama maannakkut a-
tassutigissaartigisoq, nuna-
qarfinni atuarfiit illoqarfin-
nisut qarasaasiamik ilinniar-
tinneqarnissaat periarfissitta-
riaqarpoq, Ilulissani kultu-
reqamermut ilinniartitaaner-
mullu ataatsimiititaliap siu-
littaasua Gustav Tobiassen
oqarpoq.
Qarasaasiat 18-it naqitan-
ngortitsisarfinnillu tallima-
nik pisisoqassaaq. Atuarfik
Mathias Storch-ip qulit, Atu-
arfik Jørgen Brønlund-illu
sisamat pissavaat, sinnerilu
sisamat nunaqarfinni atuar-
finnut agguaanneqassallutik.
Ilulissat atuarfdni qarasaa-
siat i gut atort ut nutaanngi-
limmata maanna atuartitsi-
nermi atugassanik nutaalia-
anerusunik pisiniartoqaler-
poq.
EDB-udstyret på skolerne i
Ilulissat er blevet for gam-
melt og ikke mere tidsvaren-
de, efter en beslutning i
kommunalbestyrelsen skal
det nu skiftyes ud.
■(Ass./Foto: AG-arkiv).
Nyt EBD-udstyr til skolerne i Ilulissat kommune
Det gamle udstyr lever ikke op til kravene
ILULISSAT(PM) - Der skal
nu indkøbes nyt EDB-udstyr
til undervisningsbrug i de to
skoler i Ilulissat og til skoler-
ne i bygderne. En enig kom-
munalbestyrelse i Ilulissat
besluttede at vedtage en ind-
stilling fra økonomiudvalget
om en tillægsbevilling på
200.000 kroner til dette ind-
køb.
- Det nuværende EDB-
udstyr i skolerne lever ikke
længere op til de krav der
stilles i dag, siger formanden
for kultur- og undervisnings-
udvalget i Ilulissat Gustav
Tobiassen til AG. - Udstyret
går tit i stykker, og det går ud
over eleverne, der ikke får
lært det de skal.
- Vi kan ikke tillade at fol-
keskoleeleverne ikke kan til-
bydes den undervisning de
har krav på, når EDB efter-
hånden vinder frem på alle
arbejdspladser. Med de for-
bindelser der er etableret til
bygderne skal der også være
mulighed for at undervise i
EDB på lige fod som bysko-
lerne, siger formanden for
kultur- og undervisningsud-
valget i Ilulissat, Gustav
Tobiassen.
Der skal indkøbes 18 pcere
og fem printere. Atuarfik
Mathias Storch skal have de
10 af PCeme, mens Atuarfik
Jørgen Brønlund skal have
de fire og de resterende fre
fordeles til bygderne.
liat pitsaasuunissaannut a-
kornutaasarput aningaasar-
tuutit akissarsiat saniatigut
annertusarlutillu. Sanilliuk-
kusunnartarpoq sulisoqarnik-
kut atugarititat pitsanngor-
sarneqartuugaluarunik suli-
sut suliffitik sivisunerusumik
attattualissagaluarmassuk su-
liarlu torersoq anguneqassa-
galuarluni.
Ilanngartuinerit
1993-ip kingomagut Qaqor-
tup peqqinnissaqarfiani su-
lisut 88-init 60-inut ikililer-
neqarsimapput (tamanna a-
torfiit inuttaqanngitsut nalu-
naarsuutaannut kusanarsaal-
luni periuserineqarsinnaasu-
tut torrattutut taaneqarsin-
naagunarpoq).
1. januar 1996-imit Alluit-
sup Paa Ammassivillu Na-
nortallup peqqinnissaqarfia-
nut atalersinneqarput. Ta-
matumunnga tunngasumik
Nanortalimmi sulisut amer-
lanerulernissaannut iluarsii-
soqanngilaq, Qaqortumili
peqqinnissaqarfik nunaqar-
fiit taakku marluk sulisui
peertut naatsorsuutiginagit
atorfinnik ikililiisoqarsima-
voq makkuninngamakorsaq
ataaseq, sygeplejerske ataa-
seq, laboranti ataaseq, allaf-
fimmioq ataaseq nalunaaqut-
tap akunnermusisartullu pi-
ngasut.
Alluitsup Paani Ammassi-
vimmilu inuit tassaasimap-
put Qaqortup nakorsaqarfia-
ni sullinneqartut arfinilerar-
terutaat (1/6) atugassanillu
pilersaarusiap (Finanslov 96)
millilernerani 1/6 atorlugu
21,4 millioner kroninit 18,1
millioner kroninut milline-
qarsimallutik. Kisianni nuna-
qarfiit taakku marluk ukiup
ingerlanerani aningaasat arfi-
nilerarterutaannik atuiffiun-
ngillat. Taamaattumik milli-
lerineq sakkortoqisumik i-
ngerlatsinermut eqquisussaa-
voq.
Ilanngartuinerup
kingunissai
Nakorsat sisamaagaluartut
pingasuinnanngomerat sulif-
fimmut malunnaqisumik
sunniuteqassaaq. Nakorsat
sinneruttut piareersimasuu-
sutut atuuffigisartagaat angi-
suumik ilaneqassaaq. Tassa-
mi piffissap affaata missaani
nakorsat marluinnaasalissap-
put feeriamerit, qasuerserfiit
(fridage), nunaqarfinnut a-
ngalanerit pikkorissartarne-
rillu malittaannik.
Nakorsap napparsimasut
uninngasut ulloq unnuarlu
kipinngitsumik piareersimaf-
figisarpai. Unnuaanerani
qaaqquneqarsimaguni ulloq
tulliuttoq qasuerserfissaa-
voq. Soorlu nukinginnartu-
mik pilattaasoqarsimaguni
nakorsiartarfik ulloq naallu-
gu ulloq ilaaluunniit matusa-
riaqalersinnaavoq nakorsiar-
tut utaqqisarnerat taamatut
sivitsussalluni.
Sisamanik nakorsaqarne-
rata nalaani nakorsiarumallu-
tik allatsittut ulluni 14-ini
utaqqisinneqartarput, piffis-
sami aggersumi suli sivisu-
nerusumik utaqqisalemissaq
ilimagivarput. (Maannakkut
sapaatit akunneri 3).
Nakorsat ilarpassui maan-
nakkut aalajangersimasumut
ilinniarsimasuusarput (speci-
allæge). Nakorsat ikiliartuin-
nassappata tamatuma peqata-
anik assigiinngitsunik ilinni-
arsimasut aamma ikilissap-
put. Nakorsat taama ikitsiga-
lutik napparsimasunik misis-
suinermut suliarinninnermul-
lu periarfissat annikilliartuin-
narmata, Nuummi DIH-mut
Rigshospitalimullu ingerlati-
tassat amerliartussapput.
Nalunngilarput napparsi-
malluni ilaquttat qanigisallu
qimallugit ungaseqisumut
aallarneq inummut misigi-
saasartoq artomartoq.
Ilanngartuinerup kingune-
ranik Qaqortumi laborantit
marluusimagaluartut ataa-
siinnaalissaaq. Laboranti a-
taaseq piffissaq tamaat piare-
ersimajuartuusinnaanngilaq,
tamanna tujorminartumik ki-
nguneqarsinnaavoq utaqqi-
sitassaanngitsumik pisoqar-
tillugu.
Aningaasanik atuinissamik
aalajangersagaq (Finanslov)
malillugu laboratoriamit mi-
sissugassatut nassiuttakkat
affaasa tungaannut ikinneru-
sussatut pilersaarusiorneqar-
simapput (DIH-mut Danmar-
kimullu nassiuttakkat). Ta-
matuma akerlianik pisoqarta-
riaqalissasoq ilimagaarput.
Tassami misissugassatut nas-
siunneqartartut laborantit
qassiunerinik pissuteqarnatik
napparsimasut amerlassusii-
nik pissuteqartarmata aam-
malu laboranti ataasiinnaq
marluk naammassisinnaa-
saannik sulineq saperpoq.
Taamaammat napparsimavi-
up avataani misissugassat
ikilinavianngillat.
Napparsimasut nerisaqar-
nissaannut atugassatut aala-
jangersakkat oqallisaallua-
reersimalerput. Tamatumani
aamma sulisut eqqorneqarsi-
mapput, kantiinamimi akit
marloriaatinngortinneqassam
mata. Ersinngitsumik akis-
sarsianik ilanngartuinermik
assersuutissaq.
Napparsimavik 1972-imi
sananeqarsimavoq, maan-
nakkullu iluarsaattariaqali-
vissimalluni. Igalaat tamar-
mik ussiitsorujussuupput, a-
norlertillugu anorip sammi-
viata tungaani uninngasut
qiialertarlutik. Napparsima-
vimmi uninngagaanni peq-
qinnartumiinnissaq pisaria-
qarluinnartuuvoq. 1994-imi
illup iluarsaanneranut aser-
fallatsaaliuinermullu ani-
ngaasat 263.000 kronit ator-
neqarsimapput, ukioq man-
nalu 92.000 kroninut ikiline-
qarsimallutik!
Ukioq manna pisaartugas-
sanut atugassat 226.000-nit
133.000-inut ikilineqarsi-
mapput. Atortut pigineqartut
nungullarsimallutillu ullu-
tsinnut naleqqukkunnaarsi-
mapput. Assersuutitut taane-
qarsinnaapput siniffiit 33-
iusut ilaat marluinnaat ator-
toqarput portussusiat allan-
ngorartinneqarsinnaallutik.
Napparsimasut sanngiitsut
pilatsissimasullu kivillugit
ikiortarneranni sulisut qitik-
kut tuikkullu annialersinnaa-
sarput, siniffiit taama ittunik
atortoqanngikkaangata.
Illoqarfinni
assigiinngitsuni
sipaarutissat
Illoqarfiit assigiinngitsut atu-
inissaannik aalajangersagaq
(Finanslov 96) isumaliorlu-
aqqaarluni suliaasutut isik-
koqanngilaq. Sipaarutissat
aalajangersarneqarsimapput
immikkoortortaqarfiit sund-
hedsnævnillu oqaloqatigeq-
qaarnagit. Ersissutigaarput
sipaartoqamavianngitsoq, si-
paagassatut pilersaarutaasut
qitiusumi napparsimavim-
mut nuuinnassallutik ani-
ngaasanillu atuineq anner-
tusiinnassalluni. Napparsi-
masumik Nuummut aallar-
titsinerit tamaasa 5.000 kro-
nit sinnerlugit billitsiinnar-
mut atorneqartarput, paarsi-
soqartitsinikkullu marloriaa-
tai atorneqartarlutik. DIH
aamma sipaarniarnermit eq-
qorneqarsimavoq inuttakilli-
orlunilu, nassataraalu nap-
parsimasut rigshospitalimut
ingerlatinneqartartut amerli-
simaneri. Tamanna suli aki-
suneruvoq, aningaasallu ta-
matumunnga atugassat aam-
ma ikilineqarsimallutik.
Tassa kinguneqartussaan-
ngitsumik sipaarniarneq!
Sundhedsdirektoratimut
pissuseq
Peqqinnissamut, Avatangii-
sinut Ilisimatusarnermullu
naalakkersuisoqarfik aala-
jangiisarfiuvoq uatsinnut
pallitassaanngitsoq, ingerla-
qatiginiarneq ajornartoq.
Naammagittaalliutivut si-
unnersoqqullutaluunniit qin-
nutivut apeqqutivulluunniit
utaqqerujussuaqqaartarpa-
vut, ilaannilu qisuariarfigine-
qanngivilluta. Tamakku assi-
ngi illoqarfinnit allanit aam-
ma tusartarpavut.
Inuiaqatigiit amerlanngit-
sigaluta paasiuminaappoq pi-
sortaqarfik taama annertuti-
gisoq sullissinerlutsigisorlu
pisariaqartinneqarmat.
Immaqa inuiaqatigiinnut i-
luaqutaanerussasoq nappar-
simaviit kommuininit aqun-
neqalertuugaluarunik? Taa-
ma kommunimi inunnik isu-
maginninnikkut peqqinnis-
saqarnikkullu siunertaq ataa-
tsimoorussaq ingerlanneqa-
lissagaluarpoq.
Qitiusumik aqutsisoqar-
nerup sipaarneratigut imma-
qa peqqinnissaqarfiup anin-
gaasalersorneqarnera iluaqu-
serneqassagaluarpoq, peq-
qinnerulerlunilu.
Kommuni napparsimavim-
mik ingerlatsisutut inissisi-
malertuugaluaruni qaninner-
ulerneratigut uumitsassima-
nikujuppassuit peqqiillior-
nartumik sunniuteqartartut,
napparsimavimmi inuttaasu-
nit minnerunngitsumillu
kommunimi innuttaasunit
pinngitsoorneqarsinnaalissa-
galuarlutik.
P.S.
Ammasumik oqallinneq
annertunerujussuusiman-
ngimmat eqqumiigaarput.
Kissaatiginaraluarpoq nap-
parsimasut tungaannit tusa-
gaqarnerunissarput, sivisuu-
mik utaqqisitaanernit suliari-
nerlugaanermilluunniit atu-
garliortinneqartunit, sulisuu-
sut stressemerat pikkorlun-
nerilluunniit pissutigalugu.
Ulapippallaamerit, qasoqqa-
nerit suliassanillu tulleriiaa-
rinerit kukkusut sulisullu ni-
kerarnerat napparsimasut mi-
sigisartagaat.
llisimavarput inuppassu-
aqartoq naammagittaallior-
tartunik peqqinnissaqarfiup
isumaginninnera annikippal-
laarmat inuillu nammineq
akunnerminni tamakku oqa-
luuserinerusarpaat peqqin-
nissaqarfinnut tusagassiutin-
ulluunniit tusarliutinngisaan-
nangajallugit.
Asasara napparsimasoq!
Anguniagarput tassaavoq
illit peqqinnissat. Tassaaju-
magaluarpugut sulilluartut,
akissarsiagissaartut, illit iki-
ussallutit nukissaqartut. Su-
liffipput tassaaqqugaluarpar-
put napparsimavik kusanar-
toq najoruminartorlu nutaali-
aasunik atortulik.
Napparsimaveqarfimmit
kissaatigisatit qanoq ittuup-
pat?
Sullinneqameq ullumikku-
mit pitsaanerussappat pisari-
aqarpoq naalakkersuinermik
suliallit oqaasiinnaat atorna-
git, aammattaarli aningaasar-
talerlugit maannakkumit an-
nerusumik peqqinnissaqarfik
piorsassagaat.