Atuagagdliutit - 22.01.1998, Blaðsíða 11

Nr. 6-1998
11
GRØNLANDSPOSTEN
Qaanaap Ummannaaq
soqutigiunnaarpaa
1. september 2000 mittarfiup ammarnerani kommuni avinngarusimasoq
nutaarluinnarni periarfissaqalissaaq
QAANAAQ(PM) - Thuleto-
qaq pillugu Nunarput, Dan-
mark aamma USA politikkik-
kut paatsiveeruteruttomeran-
ni Qaanaap Kommuniani
Uummannaq pillugu soquti-
ginninneq annikillivoq.
Qaanaap Kommunermiut
Nunatta sinneranut toqqaan-
nartumik amerikamiut sak-
kutooqarfiat aqqusaaqqaar-
nagu attaveqalemissaq qila-
naaraat.
Pilersaarutit malillugit
Qaamaami mittarfik 1. sep-
tember 2000 piariissaaq. Uki-
orpassuarni avinngarusima-
neq, amerikamiut inuinnamik
Pituffimmik aqqusaartarni-
saannik killiliiuarsimanerat
taamaatissalluni.
- Taamaallutik qallunaat
naalakkersuisui siunnersuute-
qarput Thule Air Base sak-
kutuunut inuinnamullu avin-
neqassasoq, Qaanaap kom-
muniani borgmester Lars Je-
remiassen AG-mut oqarpoq.
- Pilersaarutigaat Uum-
mannami illut pisoqqat nutar-
terneqassasut aqqusaartunut
akunnittarfinngorlugit. Qaa-
naap Kommuniani angallan-
nitsinnut aaqqissutissaq pit-
saanersaanngitsoq, Qaanaa-
milu mittarfittaamissaa aaq-
qissutissatut orniginarneru-
ngaarpoq, amerikamiut sak-
kutooqarfiannut naleqqiullu-
gu-
- Qaanaami mittarfittaarut-
ta takomariaqarneq aallunne-
rulissavarput, tikeraat toq-
qaannaq tikissinnaalerpata.
Thule Air Base-imut aqqu-
saaqqaarnani toqqaannarto-
qartalerpat takomarissat qa-
ngamut naleqqiullugu amer-
lanerit tikittalissapput, ullu-
mikkut amerikamiut killiliim-
mata inuinnaat sakkutooqar-
fimmiittut ataatsikkut amerla-
nerpaamik 14-iusinnaasut.
Attaveqarneruneq
- Qaanaami mittarfiliortoqar-
nissaa paasinarsimmat Uum-
mannaq soqutigivarllaarun-
naarparput, imaanngilarli sak-
kutooqarfik sammiunnaavis-
sagipput, Lars Jeremiassen
oqarpoq.
- Paarlattuanillu soqutigisa-
rilluinnarparput sakkutooqar-
fimmi sulisorpassuit kulturik-
kut aaqqissuussisarnitsinni
attaveqarfiginerunissaanni
soqutiginnippugut.
Lars Jeremiassen oqaluttu-
arpoq Qaamaap Kommunia
upemaaq kommunalbestyrel-
simut qinersereernerup ki-
ngorna Greenland Contrac-
tors aamma amerikamiut sak-
kutuuisa pisortaat attavigine-
qarsimasut, attaveqamerunis-
saq kommunip kissaatigisaa
pillugu.
- Nunatta avannaarpiarsua-
ni inuiaqatigiiuvugut ikittun-
nguit avinngarusimasut, ka-
perlanneranilu avinngarusi-
manerulersarpugut. Taamaat-
tumik sakkutooqarfimmiut
eqqaamiuilu ataatsimoorneru-
samissaat pingaaruteqarpoq.
- Naatsorsuutigaara qanit-
tukkut Pituffimmiut Qaa-
naamut ataatsimiigiamissaat.
- Iluanaarutaanngilagut
Angallanneq pillugu issak-
kunni Kangerlussuarmi isu-
masioqatigiinnermi peqataa-
neq nuannaarutigigaluarlugu,
aporfissaasinnaasut suugalu-
illuunniit eqqartorneqarsin-
naallutik, Lars Jeremiassen
rriisiginngitsoorsinnaanngila
Qaanaap Kommunermiut a-
ngallannikkut sumiginna-
gaammata.
- Ukiorpassuami Qaanaap
Kommuniani imaatigut ilaa-
sartaammik angallavigine-
qanngilagut, siunissamullu ta-
manna pilersaarutaanani.
- Qanga KHG, GTO sulif-
fiillu allat angallataannut ilaa-
soqarsinnaagaluarpoq. Ullu-
mikkut periarfissaqanngilaq,
KNI-p »Ittuk«-taasa arlaan-
nut assartuutinut inissaqaria-
taanngikkaanni.
- Angallasseriaaseq taanna
eqqarsaatigineqarsimanngim-
mat pakatseqaagut. Tamanna
uppernarsaatit ilagaat kom-
munerput angallanneq eq-
qarsaatigalugu imminut aki-
lersinnaalluni aningaasarsiu-
taasunut ilaannginnera, Lars
Jeremiassen oqarpoq.
Qimussertameq
- Novembarimit aprilimut
kaperlkannerani nunaqarfigut
ullut 14-ikkaarlugit helikop-
terimik tikinneqartarput, Lars
Jeremiassen oqarpoq.
Kommunalpolitikeritut
kommunimiluunniit atorfilit-
Borgmester Lars Jeremiassen: - Qaanaami mittarfissaq
ornigineruarput Uummannap ingerlatilernissaanit.
Borgmester Lars Jeremiassen: - Vi satser mere på en
landingsbane i Qaanaaq end på en overtagelse af Dundas.
tut nunaqarfiit arlaanni sulias-
saqaraanni ullut 14-it inorlu-
git angalasoqarsinnaanngilaq.
- Taamaattoqartillugulu ila-
qutariit imminnut tikeraarpi-
arsinnaanngillat. Taamaattu-
mik helikopteri angalassutitut
pingaamersaanngilaq, qimus-
semerli. Qaammarluni man-
nguumaleraangat amerlasuut
qimussimik ilaqutsiarrattar-
put. Angalanermuttaaq killi-
lersuutaavoq helikopteremer-
mi akigitinneqartut, borgme-
ster Lars Jeremiassen oqalut-
tuarpoq.
Qaanaamit Nunatta sinne-
ranut angalaneq aamma akik-
itsuinnaanngilaq. Qaanaamit
Nuummut uterlugulu 9.510
kroneqarpoq, Kangerlussuar-
mut uterlugulu 6.320 krone-
qarluni. Qaanaamit Danmar-
kimut aningasaajarusuttut
14.146 kroneertariaqarput.
Borgmester Lars Jeremias-
sen oqarpoq Qaanaap Kom-
munermiut soorunami neriuu-
tigigaat ukioq 2000-ip ukiaa-
ni mittarfittaarpat akikinner-
mik angalasinnaassallutik.
Naatsorsuutigaattaaq mit-
tarfittaarunik timersortartut
inuusuttut kommunimeersut
angalanerulissasut, aammalu
atuartut Nunatta sinneranut
paasisassarsiorlutik angala-
nissamut periarfissinneqar-
sinnaallutik.
Angallassineq ullumikku-
tut aaqqissuunneqartillugu u-
kiut arlallit aningaasanik
ileqqaartoqartariaqarpoq inu-
innaat helikopterimut ilaallu-
tik Pituffiliaqqaariarlutik alla-
nut aallamiassagunik.
pisinnaanngitsoq. Inuk ukiuni
11-ni atuareerluni kisitseriaat-
sit ajomaannerit piginnaasa-
qarfiginngippagit erseqqarip-
poq ukioq ataaseq marlul-
luunniit atuaqqikkuni pigin-
naasaqarfigilemavianngikkai.
Ilinniartup meeqqat atuarfian-
ni »nalinginnaasumik naala-
gaarsiorsinnaanermik« taane-
qarsinnaasut suli ilikkarsi-
manngippagit, soorlu piffis-
saq eqqorlugu takkuttameq,
ullut tamaasa takkuttameq
il.il., sooq suli atuaqqikkuni
ilikkarsinnaanissai isumaqar-
figissavarput?
Qinnuteqartut ingerlaannaq
ilinniartunngorsinnaanngitsut
arlaatigut piukkunnarsartin-
nissaannik pilersitsisoqartari-
aqarpoq, sammisami atuagar-
sornikkut piumasaqaatinut
piginnaasaqalersinniarlugit,
aammalu sammisaq ilisima-
saqarfigilertinniarlugu, kiisa-
lu inuussutissarsiomermi qa-
noq piumasaqamersoq qanor-
lu ingerlanersoq ilikkartinni-
arlugu.
Piukkunnarsamerit
Illoqarfmni tamani piukkun-
narsarfmnik pilersitsisoqarta-
riaqarpoq, peqataasut suliffin-
ni sungiusartittarlugit kiisalu
inuussutissarsiomermik ilin-
niarfimmi atuartittarlugit.
Inuussutissarsiomermik i-
linnialernissamut piumasa-
qaatinik pisarialinnik ilinni-
artut ataasiakkaat ilinniartin-
neqassapput. Pingaarluinnar-
portaaq suliffimmi sungiusar-
titsineq kiisalu ilinniartup
piginnaasai tunngavigalugit
ilinniartitaanerup aallaavigi-
nissaa.
Suliffimmi sungiusamerup
atuarfimmiinnerullu paarla-
kaajaannerini amerlasuunut
iluaqutaasarpoq paasisinnaa-
lersaramikku »meeqqat atuar-
fiini sammisanik« piginnaa-
saqameq qanoq pingaamte-
qartigisoq.
Sungiusarfik naalagarsior-
finngortitsinissatut atuutis-
saaq. Inoqatit akomanni pit-
saasumik akisussaassuseqar-
tumillu ingerlasinnaanngitsut
immikkoortikkiartuaaginnar-
sinnaassavagut.
Ukiuni kingullemi Tasii-
lami taamatut misiliisoqartar-
simavoq iluatsilluartumik.
Nunap immikkoortui
Uloqarfiit ilaanni STI-ni sulif-
fimmi ilinniartuusut ikittuar-
arsuupput. Taamaattumik
KUP nunap immikkoortuinut
agguaasimavoq, ukioq siulleq
atuartut katersuutsittarlugit,
illoqarfimmi atuarfik sammi-
saqarfimmi ataatsimi tallimat
inorlugit ilinniartoqarpat.
Taama ilioriaaseq Diskomi,
Avannaani Tunumilu kan-
ngunaannartumik kingune-
qarpoq. Uinniartut nunap im-
mikkoortuini paarlakaajaat-
sitsilluta ima aallarartitsiti-
gaagut najoqqutassatut taku-
tissallugit ajomarluinnarluni.
Upemavik eqqarsaatigiin-
naraanni 1996-97-imi angala-
nermut 200.000 kronit sinner-
lugit atomeqarput, ilinniartul-
lu ilarpassuisa angalanermin-
ni kinguaattoorlutik atuarfis-
sat sapaatit akunneri arlallit
annaavaat. Soorunami eqqu-
gaanerlunnersaapput Disko-
bugtiliaqqaariarlutik sermer-
suaq itiveqqaarlugu Tasiila-
mut atuariartortut. Taamatut-
taaq ilinniartut Ittoqqortoor-
miinit imaluunniit Tasiilamit
Qasigiannguanut Ilulissanul-
luunniit atuariartortartut ajor-
nartorsiortaqaat.
Ilinniartitsineq
pitsaassuserlu
Atuaqatigiikkaat sammisaqa-
qatigiikkaallu sammivallaa-
mnnaarlugit imaqameri pit-
saassusiilu sammineruleralu-
amtsigit illoqarfikkaani pit-
saanerujussuarmik atuartitsi-
sinnaagaluarpugut.
»Nalinginnaasumik« atuar-
titsinemi nal. akunneri ilua-
qutaasumik amerlisinnaaga-
luarput, eqqarsaatigisariaqar-
pormi saviminilerisut, sanaar-
tortut, inuussutissalerisut
aamma HK assigiinngitsuni
kisitsisilereriaasii assigiin-
ngissuteqarpallaartorsuun-
ngillat, taamaattumik kisitsi-
silerinerit iluaqutaasumik a-
taatsimoorunneqarsinnaap-
put. Taamaalilluni atuarfiit
minnerit atuaqatigiikkaat si-
visunermik agguataamagit a-
tuartissinnaavaat, ilinniartullu
ukiup affaa siulleq illoqarfh-
niitsiinnarsinnaallugit.
Sammisat eqqarsaatigalugit
ilinniartitsinerni nunap im-
mikkoortuinut agguaasamis-
saq suli pisariaqassaaq, ilinni-
artulli ukiup ataatsip siulliup
ingerlanerani ataasiaannarlu-
tik illoqarfimmut allamut aal-
lartassapput.
Tamanna aningaasatigut
sipaarutissarpassuaqarpoq,
taamaalilluni aningaasaliussat
amerlaqataat atorlugit atuar-
titsineq annertusameqarsin-
naalluni.
Taamatuttaaq ilinniarfiit
ataasiakkaat torersumi ilinni-
artut ataasiakkaat nalilersin-
naalissavaat, angalanernut,
najugaqartitsinernut assigi-
saannullu aningaasarpassuit
atunnginnerini.
Tamatigoomeruneq
Sammisaqarfinni ataasiak-
kaani ilinniartut amerlassu-
saat, suliffinni sungiusarfiit a-
merlassusaat pissutsillu allat
ukiumit ukiumut allanngorar-
put. Taamaattumik nunap im-
mikkortoortakkaarluni aala-
jangersimasumik maleqqis-
saagassamillu pilersaarusior-
neq ajomarluinnarpoq. Ukiut
ilaanni sammisami ataatsimi
atuaqatigiikkaat ilasinnaasar-
put, ukiuni allani atuaqati-
giikkaat pisarialimmik ima-
luunniit naleqquttumik aal-
lartinngitsoorsinnaasarlutik.
Naleqqutinngilluinnarpoq
KIIP Nuummi sulisui ulape-
qisut nunap immikkoortuini
aalajangersimasut qanoq ilil-
lutik ingerlassanersut sualun-
nguakkuutaarlugit pilersaaru-
siortameri. Illoqarfmni ilinni-
arfmni aaqqitassat qanilluin-
narlugit sulivugut, ilinniarfiit
akomanni pitsaasumik qani-
mullu suleqatigiittarluta. Po-
litikkikkut aningaasaqarnik-
kullu najoqqutassat naaper-
torlugit nunap immikkoortui-
ni suliassat aaqqitassallu ua-
gut aqunniartigit.
Ungasianit ilinniartitsineq
Ilinniartitaanerup pitsaassusia
sakkortusarniarlugu kiisalu
assigiaamik inissisimasoqa-
lernissaa qulakkeemiarlugu
paasissutisseeriaatsimi periar-
fissatsialassuit atorluamiarlu-
git aallartisamiarta. Assersuu-
tigalugu Norgep Avannaani
aamma Islandimi ukiorpaa-
lunngulersuni inuussutissarsi-
ornermik ilinniartitaaneq
»ungasianit ilinniartitseriaa-
seq« atorlugu ingerlanneqa-
reerpoq iluaqutaaqisumik.
Nunap immikkoortuinut
agguaassineq eqaannerusu-
mik ingerlakkaanni, atuaqati-
giikkaat amerlassusii eqqar-
saatiginagit pitsaassuserli tun-
ngavigalugu, ukiakkut sam-
misat amerlanerit ataatsi-
moorussamik atuartitsissuti-
ginerisa nalaanni atuaqati-
giikkaat ikittunnguit - ataasi-
innaagaluamniluunniit - sam-
misaq tunngavigalugu unga-
sianit ilinniartitsineq ingerlas-
sinnaavarput, pitsaassuseqar-
luartumik qaffasissusilerlugu.
Periarfissarpassuaqarpoq.
Ilisimasallit oqarput ullumik-
kut eqqarsariarsinnaaneq kisi-
mi killiliisuusoq. Paasisinnaa-
varput allaffissomikkut pitut-
tuinerit kisimik killilersui-
suusut. Aningaasatigut poli-
tikkikkullu periarfissaqartitsi-
nerit iluini iliuuseqarsinnaa-
nitsinnut periarfissitsigut, tek-
nologiimi periarfissat atorlu-
arsinnaaniassagatsigit!
Eqikkaaneq
Matumani siunnersuutigut
tunngavigalugit qularutigin-
ngilarput inuusuttut amerla-
nerit inuussutissarsiomermik
ilinniagaqarnissaannut pivi-
usunik periarfississinnaava-
gut, aallartittut maanaannaq
unittut ikinnerulissapput,
naammassinnittullu piginnaa-
saat qaffatsissinnaallutigit.
Taamaaliomitsigut inuiaqati-
giit inuussutissarsiomermillu
ingerlatsisut sulisartut nuna-
qavissut piginnaasaqameru-
nissaannik piumasaqaataat
naammassisinnaassagaluar-
pagut.
Tamatumunngali piumasa-
qaataassaaq uagut ulluinnarni
tamakkuninnga sammisaqar-
tugut tusamiameqamissarput,
malittarisassanillu ileqqoreq-
qusanillu nutaanik suliaqar-
toqartillugu ilaatinneqartar-
nissarput.
Allatut oqaatigalugu maan-
na aaqqissueriaatsip allan-
ngortinneqamissaa akerlerin-
ngilarput, piumasareqaarpulli
aaqqissuusseriaaseq pingaar-
tippallaamnnaarlugu pitsaas-
suseq imarisallu pingaartin-
neqamerulemissaat.
Neriuutigaarput taama ilan-
ngussaqamitsinni Kalaallit
Nunaanni inuussutissarsior-
nermik ilinniartitsinermi qa-
noq ililluni pitsaassuseq pit-
saanerusoq kiisalu najoqqu-
tassat pitsaanerusumik atorlu-
arneqarsinnaanerat tamati-
goortumik oqallitsitsinissa-
mik aallameeqataasinnaallu-
ta.
ASS J FOTO: AG