Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 22.01.1998, Blaðsíða 11

Atuagagdliutit - 22.01.1998, Blaðsíða 11
Nr. 6-1998 11 GRØNLANDSPOSTEN Qaanaap Ummannaaq soqutigiunnaarpaa 1. september 2000 mittarfiup ammarnerani kommuni avinngarusimasoq nutaarluinnarni periarfissaqalissaaq QAANAAQ(PM) - Thuleto- qaq pillugu Nunarput, Dan- mark aamma USA politikkik- kut paatsiveeruteruttomeran- ni Qaanaap Kommuniani Uummannaq pillugu soquti- ginninneq annikillivoq. Qaanaap Kommunermiut Nunatta sinneranut toqqaan- nartumik amerikamiut sak- kutooqarfiat aqqusaaqqaar- nagu attaveqalemissaq qila- naaraat. Pilersaarutit malillugit Qaamaami mittarfik 1. sep- tember 2000 piariissaaq. Uki- orpassuarni avinngarusima- neq, amerikamiut inuinnamik Pituffimmik aqqusaartarni- saannik killiliiuarsimanerat taamaatissalluni. - Taamaallutik qallunaat naalakkersuisui siunnersuute- qarput Thule Air Base sak- kutuunut inuinnamullu avin- neqassasoq, Qaanaap kom- muniani borgmester Lars Je- remiassen AG-mut oqarpoq. - Pilersaarutigaat Uum- mannami illut pisoqqat nutar- terneqassasut aqqusaartunut akunnittarfinngorlugit. Qaa- naap Kommuniani angallan- nitsinnut aaqqissutissaq pit- saanersaanngitsoq, Qaanaa- milu mittarfittaamissaa aaq- qissutissatut orniginarneru- ngaarpoq, amerikamiut sak- kutooqarfiannut naleqqiullu- gu- - Qaanaami mittarfittaarut- ta takomariaqarneq aallunne- rulissavarput, tikeraat toq- qaannaq tikissinnaalerpata. Thule Air Base-imut aqqu- saaqqaarnani toqqaannarto- qartalerpat takomarissat qa- ngamut naleqqiullugu amer- lanerit tikittalissapput, ullu- mikkut amerikamiut killiliim- mata inuinnaat sakkutooqar- fimmiittut ataatsikkut amerla- nerpaamik 14-iusinnaasut. Attaveqarneruneq - Qaanaami mittarfiliortoqar- nissaa paasinarsimmat Uum- mannaq soqutigivarllaarun- naarparput, imaanngilarli sak- kutooqarfik sammiunnaavis- sagipput, Lars Jeremiassen oqarpoq. - Paarlattuanillu soqutigisa- rilluinnarparput sakkutooqar- fimmi sulisorpassuit kulturik- kut aaqqissuussisarnitsinni attaveqarfiginerunissaanni soqutiginnippugut. Lars Jeremiassen oqaluttu- arpoq Qaamaap Kommunia upemaaq kommunalbestyrel- simut qinersereernerup ki- ngorna Greenland Contrac- tors aamma amerikamiut sak- kutuuisa pisortaat attavigine- qarsimasut, attaveqamerunis- saq kommunip kissaatigisaa pillugu. - Nunatta avannaarpiarsua- ni inuiaqatigiiuvugut ikittun- nguit avinngarusimasut, ka- perlanneranilu avinngarusi- manerulersarpugut. Taamaat- tumik sakkutooqarfimmiut eqqaamiuilu ataatsimoorneru- samissaat pingaaruteqarpoq. - Naatsorsuutigaara qanit- tukkut Pituffimmiut Qaa- naamut ataatsimiigiamissaat. - Iluanaarutaanngilagut Angallanneq pillugu issak- kunni Kangerlussuarmi isu- masioqatigiinnermi peqataa- neq nuannaarutigigaluarlugu, aporfissaasinnaasut suugalu- illuunniit eqqartorneqarsin- naallutik, Lars Jeremiassen rriisiginngitsoorsinnaanngila Qaanaap Kommunermiut a- ngallannikkut sumiginna- gaammata. - Ukiorpassuami Qaanaap Kommuniani imaatigut ilaa- sartaammik angallavigine- qanngilagut, siunissamullu ta- manna pilersaarutaanani. - Qanga KHG, GTO sulif- fiillu allat angallataannut ilaa- soqarsinnaagaluarpoq. Ullu- mikkut periarfissaqanngilaq, KNI-p »Ittuk«-taasa arlaan- nut assartuutinut inissaqaria- taanngikkaanni. - Angallasseriaaseq taanna eqqarsaatigineqarsimanngim- mat pakatseqaagut. Tamanna uppernarsaatit ilagaat kom- munerput angallanneq eq- qarsaatigalugu imminut aki- lersinnaalluni aningaasarsiu- taasunut ilaannginnera, Lars Jeremiassen oqarpoq. Qimussertameq - Novembarimit aprilimut kaperlkannerani nunaqarfigut ullut 14-ikkaarlugit helikop- terimik tikinneqartarput, Lars Jeremiassen oqarpoq. Kommunalpolitikeritut kommunimiluunniit atorfilit- Borgmester Lars Jeremiassen: - Qaanaami mittarfissaq ornigineruarput Uummannap ingerlatilernissaanit. Borgmester Lars Jeremiassen: - Vi satser mere på en landingsbane i Qaanaaq end på en overtagelse af Dundas. tut nunaqarfiit arlaanni sulias- saqaraanni ullut 14-it inorlu- git angalasoqarsinnaanngilaq. - Taamaattoqartillugulu ila- qutariit imminnut tikeraarpi- arsinnaanngillat. Taamaattu- mik helikopteri angalassutitut pingaamersaanngilaq, qimus- semerli. Qaammarluni man- nguumaleraangat amerlasuut qimussimik ilaqutsiarrattar- put. Angalanermuttaaq killi- lersuutaavoq helikopteremer- mi akigitinneqartut, borgme- ster Lars Jeremiassen oqalut- tuarpoq. Qaanaamit Nunatta sinne- ranut angalaneq aamma akik- itsuinnaanngilaq. Qaanaamit Nuummut uterlugulu 9.510 kroneqarpoq, Kangerlussuar- mut uterlugulu 6.320 krone- qarluni. Qaanaamit Danmar- kimut aningasaajarusuttut 14.146 kroneertariaqarput. Borgmester Lars Jeremias- sen oqarpoq Qaanaap Kom- munermiut soorunami neriuu- tigigaat ukioq 2000-ip ukiaa- ni mittarfittaarpat akikinner- mik angalasinnaassallutik. Naatsorsuutigaattaaq mit- tarfittaarunik timersortartut inuusuttut kommunimeersut angalanerulissasut, aammalu atuartut Nunatta sinneranut paasisassarsiorlutik angala- nissamut periarfissinneqar- sinnaallutik. Angallassineq ullumikku- tut aaqqissuunneqartillugu u- kiut arlallit aningaasanik ileqqaartoqartariaqarpoq inu- innaat helikopterimut ilaallu- tik Pituffiliaqqaariarlutik alla- nut aallamiassagunik. pisinnaanngitsoq. Inuk ukiuni 11-ni atuareerluni kisitseriaat- sit ajomaannerit piginnaasa- qarfiginngippagit erseqqarip- poq ukioq ataaseq marlul- luunniit atuaqqikkuni pigin- naasaqarfigilemavianngikkai. Ilinniartup meeqqat atuarfian- ni »nalinginnaasumik naala- gaarsiorsinnaanermik« taane- qarsinnaasut suli ilikkarsi- manngippagit, soorlu piffis- saq eqqorlugu takkuttameq, ullut tamaasa takkuttameq il.il., sooq suli atuaqqikkuni ilikkarsinnaanissai isumaqar- figissavarput? Qinnuteqartut ingerlaannaq ilinniartunngorsinnaanngitsut arlaatigut piukkunnarsartin- nissaannik pilersitsisoqartari- aqarpoq, sammisami atuagar- sornikkut piumasaqaatinut piginnaasaqalersinniarlugit, aammalu sammisaq ilisima- saqarfigilertinniarlugu, kiisa- lu inuussutissarsiomermi qa- noq piumasaqamersoq qanor- lu ingerlanersoq ilikkartinni- arlugu. Piukkunnarsamerit Illoqarfmni tamani piukkun- narsarfmnik pilersitsisoqarta- riaqarpoq, peqataasut suliffin- ni sungiusartittarlugit kiisalu inuussutissarsiomermik ilin- niarfimmi atuartittarlugit. Inuussutissarsiomermik i- linnialernissamut piumasa- qaatinik pisarialinnik ilinni- artut ataasiakkaat ilinniartin- neqassapput. Pingaarluinnar- portaaq suliffimmi sungiusar- titsineq kiisalu ilinniartup piginnaasai tunngavigalugit ilinniartitaanerup aallaavigi- nissaa. Suliffimmi sungiusamerup atuarfimmiinnerullu paarla- kaajaannerini amerlasuunut iluaqutaasarpoq paasisinnaa- lersaramikku »meeqqat atuar- fiini sammisanik« piginnaa- saqameq qanoq pingaamte- qartigisoq. Sungiusarfik naalagarsior- finngortitsinissatut atuutis- saaq. Inoqatit akomanni pit- saasumik akisussaassuseqar- tumillu ingerlasinnaanngitsut immikkoortikkiartuaaginnar- sinnaassavagut. Ukiuni kingullemi Tasii- lami taamatut misiliisoqartar- simavoq iluatsilluartumik. Nunap immikkoortui Uloqarfiit ilaanni STI-ni sulif- fimmi ilinniartuusut ikittuar- arsuupput. Taamaattumik KUP nunap immikkoortuinut agguaasimavoq, ukioq siulleq atuartut katersuutsittarlugit, illoqarfimmi atuarfik sammi- saqarfimmi ataatsimi tallimat inorlugit ilinniartoqarpat. Taama ilioriaaseq Diskomi, Avannaani Tunumilu kan- ngunaannartumik kingune- qarpoq. Uinniartut nunap im- mikkoortuini paarlakaajaat- sitsilluta ima aallarartitsiti- gaagut najoqqutassatut taku- tissallugit ajomarluinnarluni. Upemavik eqqarsaatigiin- naraanni 1996-97-imi angala- nermut 200.000 kronit sinner- lugit atomeqarput, ilinniartul- lu ilarpassuisa angalanermin- ni kinguaattoorlutik atuarfis- sat sapaatit akunneri arlallit annaavaat. Soorunami eqqu- gaanerlunnersaapput Disko- bugtiliaqqaariarlutik sermer- suaq itiveqqaarlugu Tasiila- mut atuariartortut. Taamatut- taaq ilinniartut Ittoqqortoor- miinit imaluunniit Tasiilamit Qasigiannguanut Ilulissanul- luunniit atuariartortartut ajor- nartorsiortaqaat. Ilinniartitsineq pitsaassuserlu Atuaqatigiikkaat sammisaqa- qatigiikkaallu sammivallaa- mnnaarlugit imaqameri pit- saassusiilu sammineruleralu- amtsigit illoqarfikkaani pit- saanerujussuarmik atuartitsi- sinnaagaluarpugut. »Nalinginnaasumik« atuar- titsinemi nal. akunneri ilua- qutaasumik amerlisinnaaga- luarput, eqqarsaatigisariaqar- pormi saviminilerisut, sanaar- tortut, inuussutissalerisut aamma HK assigiinngitsuni kisitsisilereriaasii assigiin- ngissuteqarpallaartorsuun- ngillat, taamaattumik kisitsi- silerinerit iluaqutaasumik a- taatsimoorunneqarsinnaap- put. Taamaalilluni atuarfiit minnerit atuaqatigiikkaat si- visunermik agguataamagit a- tuartissinnaavaat, ilinniartullu ukiup affaa siulleq illoqarfh- niitsiinnarsinnaallugit. Sammisat eqqarsaatigalugit ilinniartitsinerni nunap im- mikkoortuinut agguaasamis- saq suli pisariaqassaaq, ilinni- artulli ukiup ataatsip siulliup ingerlanerani ataasiaannarlu- tik illoqarfimmut allamut aal- lartassapput. Tamanna aningaasatigut sipaarutissarpassuaqarpoq, taamaalilluni aningaasaliussat amerlaqataat atorlugit atuar- titsineq annertusameqarsin- naalluni. Taamatuttaaq ilinniarfiit ataasiakkaat torersumi ilinni- artut ataasiakkaat nalilersin- naalissavaat, angalanernut, najugaqartitsinernut assigi- saannullu aningaasarpassuit atunnginnerini. Tamatigoomeruneq Sammisaqarfinni ataasiak- kaani ilinniartut amerlassu- saat, suliffinni sungiusarfiit a- merlassusaat pissutsillu allat ukiumit ukiumut allanngorar- put. Taamaattumik nunap im- mikkortoortakkaarluni aala- jangersimasumik maleqqis- saagassamillu pilersaarusior- neq ajomarluinnarpoq. Ukiut ilaanni sammisami ataatsimi atuaqatigiikkaat ilasinnaasar- put, ukiuni allani atuaqati- giikkaat pisarialimmik ima- luunniit naleqquttumik aal- lartinngitsoorsinnaasarlutik. Naleqqutinngilluinnarpoq KIIP Nuummi sulisui ulape- qisut nunap immikkoortuini aalajangersimasut qanoq ilil- lutik ingerlassanersut sualun- nguakkuutaarlugit pilersaaru- siortameri. Illoqarfmni ilinni- arfmni aaqqitassat qanilluin- narlugit sulivugut, ilinniarfiit akomanni pitsaasumik qani- mullu suleqatigiittarluta. Po- litikkikkut aningaasaqarnik- kullu najoqqutassat naaper- torlugit nunap immikkoortui- ni suliassat aaqqitassallu ua- gut aqunniartigit. Ungasianit ilinniartitsineq Ilinniartitaanerup pitsaassusia sakkortusarniarlugu kiisalu assigiaamik inissisimasoqa- lernissaa qulakkeemiarlugu paasissutisseeriaatsimi periar- fissatsialassuit atorluamiarlu- git aallartisamiarta. Assersuu- tigalugu Norgep Avannaani aamma Islandimi ukiorpaa- lunngulersuni inuussutissarsi- ornermik ilinniartitaaneq »ungasianit ilinniartitseriaa- seq« atorlugu ingerlanneqa- reerpoq iluaqutaaqisumik. Nunap immikkoortuinut agguaassineq eqaannerusu- mik ingerlakkaanni, atuaqati- giikkaat amerlassusii eqqar- saatiginagit pitsaassuserli tun- ngavigalugu, ukiakkut sam- misat amerlanerit ataatsi- moorussamik atuartitsissuti- ginerisa nalaanni atuaqati- giikkaat ikittunnguit - ataasi- innaagaluamniluunniit - sam- misaq tunngavigalugu unga- sianit ilinniartitsineq ingerlas- sinnaavarput, pitsaassuseqar- luartumik qaffasissusilerlugu. Periarfissarpassuaqarpoq. Ilisimasallit oqarput ullumik- kut eqqarsariarsinnaaneq kisi- mi killiliisuusoq. Paasisinnaa- varput allaffissomikkut pitut- tuinerit kisimik killilersui- suusut. Aningaasatigut poli- tikkikkullu periarfissaqartitsi- nerit iluini iliuuseqarsinnaa- nitsinnut periarfissitsigut, tek- nologiimi periarfissat atorlu- arsinnaaniassagatsigit! Eqikkaaneq Matumani siunnersuutigut tunngavigalugit qularutigin- ngilarput inuusuttut amerla- nerit inuussutissarsiomermik ilinniagaqarnissaannut pivi- usunik periarfississinnaava- gut, aallartittut maanaannaq unittut ikinnerulissapput, naammassinnittullu piginnaa- saat qaffatsissinnaallutigit. Taamaaliomitsigut inuiaqati- giit inuussutissarsiomermillu ingerlatsisut sulisartut nuna- qavissut piginnaasaqameru- nissaannik piumasaqaataat naammassisinnaassagaluar- pagut. Tamatumunngali piumasa- qaataassaaq uagut ulluinnarni tamakkuninnga sammisaqar- tugut tusamiameqamissarput, malittarisassanillu ileqqoreq- qusanillu nutaanik suliaqar- toqartillugu ilaatinneqartar- nissarput. Allatut oqaatigalugu maan- na aaqqissueriaatsip allan- ngortinneqamissaa akerlerin- ngilarput, piumasareqaarpulli aaqqissuusseriaaseq pingaar- tippallaamnnaarlugu pitsaas- suseq imarisallu pingaartin- neqamerulemissaat. Neriuutigaarput taama ilan- ngussaqamitsinni Kalaallit Nunaanni inuussutissarsior- nermik ilinniartitsinermi qa- noq ililluni pitsaassuseq pit- saanerusoq kiisalu najoqqu- tassat pitsaanerusumik atorlu- arneqarsinnaanerat tamati- goortumik oqallitsitsinissa- mik aallameeqataasinnaallu- ta. ASS J FOTO: AG

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.