Atuagagdliutit - 08.12.1977, Blaðsíða 30
Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Mee
Qimmeq - imaluunniit
tamåssa pivfigssångorpoK „igdloKarfiup orpiliå" iklsavdlugo. nunav-
tine ilerKQIerpoK Danmarkime igdloKarfiup tunissutå katerss'Qvfigi-
ssardiugo erinarssornertalingmik, famatumanilo borgmester oKau-
seKardlune mérKatdlo tpilinik avguame'Kardlutik. tåssa NQp orpiliå
iklneKarmat åssilissaK. kiparigsortåt tåssa nivtaitdlat Kåumåtdlag-
tautip s’eKigai.
Så er tiden inden til at tænde „byens juletræ". Det er efterhånden
en tradition at samles om gaven fra dansk venskabsby med sang,
borgmestertale og æbler til børnene. Her ses situationen i Nuuk,
da byens juletræ blev tændt. De sekskantede figurer er snekorn,
der er opfanget i blitz. (åss./'Foto: LIL).
Attualaarniarluni ikaqatigilaar-
niarlunilu tigugaangatsinni paat-
siveerulluinnartarpoq. Tamavian-
nguat kammasertarpoq pikittuin-
nangorluni qatimaajusartarluni
qitsueriartarniarluni inussavullu
keeriartarniarlugit. Ilami iterser-
sitertarlugit. Perorsarlugu qim-
minngortissinnaanerparput naa-
lattoq ilakkuminartorlu. Inuunini
naatsoq naalugu taama nujoqqas-
simaartuaannarpoq.
Pingaarpaluttuuvoq namminer-
sorpaluttoq nujuisagassaanngil-
luinnartorlu.Uumasoqatiminit
inussiatut naalalluinnarunik a-
junnginnerpaanerarlugit eqqar-
saatigineqartartunit allaalluin-
narluni.
Nukappiarartatta asavaa alar-
sinnaannginga j alluinnarlugulu.
Ullut ilaanni Qimmeq uffartittoq
isiginnaarniarlugu issiavimmut
qaqigaluarluni asaffimmut kus-
sanngaarpoq. Qimmerlu eqqa-
ngiutiinnaraangat nipini allan-
ngortittarpaa qataatsuaran-
nguanngorlugu. Qularnanngitsu-
mik Qimmip qarlualunnera nipe-
rujoortarneralu issuarniartarlu-
git.
QIMMEQ ersigisaqanngilluin-
narpoq — uffartinneq pinngik-
kaanni. anisikkaangatsinni maju-
artarfitsigut nakkakattaasaanna-
vik atertarpoq naammattoorsin-
naasanilu tamaasa, kummit, ni-
vaataq, qattaq, Siutai-Nivingasut
Rasminaluunniit saassuttarlugit.
Sianigiuartariaqarparput, tassami
allat qimmiinik saassunneqarner-
minik naammagiinnagaqarsin-
naanngitsunik t,akkuttOKamiale-
qimmat.
Illumiutaavatllaarnermit qulo-
roqqunagu aneersikulaqaarput.
Kukkukuusivimmi — siulitta
kukkukuusivikuanni aneersitta-
lerparput.
JUULLI qanilliartorpoq. Eq-
qaamavara decemberimi sapaatit
arlaanni isersimaaratta. Taaq
Naasut-Qaqqaatigut aterssarian-
nguarami igalaakkut annguppoq.
Qaqqaq taanna maanna atermi-
nut tulluarpallaanngilaq, tassami
apummit qaqortuinnavissuugami.
Ulluni kingullerni apisarsimari-
armat inuit aneertut maakkalior-
torujussuupput. Sapaatit akunne-
ri naasarlugit aperusaartuarsi-
mavoq.
Taarseqqinnerulaariarmat nu-
liama naneruut ikippaa. Juuller-
palaalivippoq, uangalu qanerso-
riakasiga ammuppara aliannaar-
saarniaraluarlunga. Ernerput is-
siavimmi pinngussaminik tigumi-
arluni issiavoq. Qimmip veermut-
sip poorsua ullumiimmat aseror-
simavaa sulilu anertikkarluni a-
jugaasimaarpaluttorujussulluni
angalaarluni isikkatsigullu kiiga-
luartarniarluta.
Sapaatip annerup kransinngua
ikipparput. Nukapiarartarput nu-
annaatsangaarami nilliinnartaler-
poq pinngussanilu natefmut eq-
qarlugit. Nuliama Qimmillu na-
termut nakkaasut pilernuppaat.
Qimmip miluffik kisiat pissar-
siarra. Pangallaqqajaavorluunniit
— Juullimi nerrisileruttortut pisimasumik oKaluttuaq.
1959-imi AG juullip normuanit tigusaq. Allattoq Franz
Berliner. (Normumit kingullermit nangitaq)
Normumi kingullermi atuarpat oqa-
luttuamik allattup qimmiaraq igi-
taagaluartoq tigugaa igaffimmin-
nullu kissalaartumut inissillugu.
Oqaluttuaq nangippoq:
Sanilitta qimmii marluk sungiu-
simasaraavut, Rasmina, kusanar-
toq qaallorissuaq qimmiaraati-
taatsinnik soqutigisaqanngitsuu-
saavissoq, taasumali kinguaa a-
ngutiviaq, siutai nivingasut, su-
naaffa pigilerumaagassarput alu-
torsartorujussuuvoq. Taamanik-
kut sisamat-tallimanik qaamma-
teqarpoq unattoruttorsimalluni.
Erniinnannguaq Qimmerlu ikin-
ngutinnaariilerput. Suut tamaasa
naammagiinnartarpai uffa Qim-
mip tamaviaavilluni qinngamigut
kimmarniaraani. Qimmeq nillaa-
rusaartuinnaasarpoq. Kamaja-
suuvoq saassussiniakujutrtuinnaa-
sarluni. Aammalu nerisai inger-
laannarpallaarlutik. Ilami inga-
sangajalluinnarpoK. Tamannali
eqqartornianngilara.
Tamanna, soorlumi arnat taa-
maattartut, nuliama naammagit-
taalliuutigisaraluarpaa. Ajornar-
torsiortingaatsiaraluaraanni taa-
maattoq soqutigiunnaarsinnaan-
ngilaa.
Tissinarlunilu uummaaringaa-
rami nalissaqanngilluinnarpoq.
Uniffeqanngivilluni. Kimmaa-
suinaalluni, niperujoorluni, nut-
suilluni, qiammiartortarluni, na-
tikkullu assakaasarniarluni. Isik-
kavut saassukkaluartarlugit ta-
maviannguallu iikkap kissarsuu-
tillu akornannut kialaartarfin-
naaminut qimaasarniarluni, tas-
sungalu pulagaangami imunga
qilukkunnaassanani.
Assiliaq una Ole Aronsenip titartagaa — inuit assuffattut naala-
giariakaasut.
assut tassa qimaapallakkuma-
ngaaraluarami ilani qimallugit
pissarsiani iluamik misissuataar-
niassagunaraluarlugu — ajorna-
qaarli milukaartuinnakasik ki-
vinneqarpoq. Miluffik iluatsivil-
lugu kiinissarpiaatut kiisimavaa
sigguiliuku akisugusimaaramik.
Qimmeq quiagineqarpallaariar-
luni ittuupalaarsinnaasarpoq. Al-
lamut saasaalluni nukappiarar-
tatta issiavia qummut pisseqat-
taarfigilerpaa isigai keeriaraluar-
tarlugit. Meeqqap tamanna nuan-
narisorujussuua, isai nuannaar-
nermit qillaallattuinnaapput qa-
taatsukujuumillu nilliinnartarlu-
ni.
Normumi tullermi KanoK pisoKar-
toK tusassavat.
f r i r- /- i
h. n il .' i
30